4. Hyvinvoiva vapaaehtoinen

koulutuksen rakenne mod4

Moduuli 4: Hyvinvoiva vapaaehtoinen

Tässä moduulissa käydään läpi vertaistukijana jaksamista sekä vertaistukitoiminnan käytänteitä. 

Tavoitteet moduuli 4

1. Tunnistat vertaistukijana jaksamiseen liittyvät tekijät. Pystyt vaikuttamaan jaksamiseesi vertaistukijan roolissa. 
2. Tiedät vertaistukitoiminnan käytänteet ja osaat toimia ja edetä koulutuksen jälkeen niiden mukaisesti.

Jaksaminen

Omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää vertaistukijana toimimisessa. Vertaistukitoiminnassa vaarana on, ettei vertaistukija muista ajatella itseään ja siksi vertaistukijan tulee määritellä omat rajansa ja pitää niistä kiinni. Vapaaehtoistehtäviä sovitaan itselle sopiva määrä ja osataan sanoa tarvittaessa myös "ei". Asioita ei tehdä tuettavan puolesta ja tärkeää on myös oman empaattisuuden rajaaminen, jottei vertaistukija joudu liian syvälle tuettavan ongelmiin tai pahaan oloon.

On hyvä miettiä millainen vertaistukija itse olisi ja tunnistaa omat vahvuudet ja heikkoudet. Entä miten oma elämäntilanne vaikuttaa vertaistukijana toimimiseen, mihin voi sitoutua: kuinka usein, miten pitkäksi aikaa ja millaiseen toimintaan (kasvokkain, chatissa, verkossa, sairaalassa, kursseilla). 

Jaksamisen edellytyksiä ovat:
  • itsetuntemus
  • tyydyttävät ihmissuhteet
  • riittävä ja mielekäs vapaa-aika
  • harrastukset
  • vertaistuki
  • toiminnanohjaus
  • huumori
  • myönteinen asenne
  • empatiakyky

Itsemyötätunto

Itsemyötätunto on myötätuntoista suhtautumista itseämme kohtaan erityisesti silloin kun on vaikeaa. Itsemyötätuntoinen ihminen puhuu itselle samalla tavalla kuin puhuisi ystävälle.

Itsemyötätunto vahvistaa hyvinvointia ja sitä voi harjoitella tunnistamalla omat ajatustottumukset ja muokkaamalla ajatuksia ja tekoja itselle ystävällisemmäksi. Kerro elämästäsi muille myönteisillä arvostavilla tarinoilla.

Itsemyötätunto
  • vahvistaa hyvinvointia ja tyytyväisyyttä elämään
  • suojaa ahdistukselta ja masennukselta
  • auttaa kestämään vastoinkäymisiä ja stressiä paremmin
  • auttaa asettamaan rajoja riittävän ajoissa, itsemääräämisen ja pätevyyden tunne vahvistuu
  • vähentää epäonnistumisen pelkoa

Katso video Hyvä kysymys -verkkopalvelusta (4 min), jossa Raisa Cacciatore, lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri kertoo itsemyötätunnosta. 

Toiminnanohjaus / työnohjaus ja täydennyskoulutukset

Yhdistykset järjestävät toiminnanohjauksia ja työnohjauksia 2-4 kertaa vuodessa ja ne ovat osa vertaistukitoimintaa, niihin sitoutuminen on osa toiminnan periaatteita. Vertaistukitoiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset ovat sitoutuneet osallistumaan tapaamisiin, joiden tarkoituksena on 
  • tukea vertaistukijoita
  • vahvistaa vertaistukijan osaamista
  • varmistaa vertaistukijan hyvinvointia
  • kehittää vertaistukitoimintaa

Täydennyskoulutuksia vertaistukitoimintaa tukevista aiheista järjestävät sekä Suomen Syöpäyhdistys että alueelliset ja valtakunnalliset yhdistykset.

”Tukihenkilöt tarvitsevat riittävän koulutuksen, perehdytyksen, ohjausta ja tukea jaksamiseen. Vapaaehtoistoiminnassa tukea tarvitsevan kanssa tarvitaan sitoutumista ja luotettavuutta. Tukihenkilön on tärkeää huolehtia siitä, että tukisuhteelle ei omistauduta enempää kuin mihin omat voimavarat riittävät. Sosiaalialan ammattilaisen tuen ja ohjauksen lisäksi vapaaehtoisille on hyvä järjestää vertaistukea, tapaamisia ja keskusteluja muiden tukihenkilöiden kanssa.” Lähde: Sosiaaliportti.fi

Harjoitus: Mielenterveyden käsi kuvaa hyvinvoinnin eri puolia






Mielenterveyden käsi on yksi tapa kuvata arjen hyvinvoinnin eri osia. Kuten käsi tarvitsee kaikkia sormia toimiakseen, mielenterveyttä ylläpidetään huolehtimalla hyvinvoinnin eri osatekijöistä, arkisilla valinnoilla. Jos yksikin sormi on pois pelistä, se heikentää koko käden toimintakykyä.

Oman hyvinvoinnin tilaa voi kartoittaa mielenterveyden käden kysymyksillä päivän rytmistä, levosta, ravinnosta, harrastuksista ja ihmissuhteista ja tunteista. Kartoitukseen kuuluvat myös valintoja ohjaavat arvot, eli se mitä pidämme tärkeänä.

Kartoita mielenterveyden kätesi tila ottamalla rauhallinen tuumaustauko ja varaamalla kynä ja paperia. Muistele viime viikkojasi ja nosta kätesi silmiesi eteen. Käy sormi sormelta läpi kuhunkin niistä liittyvät kysymykset ja vastaa niihin ”kyllä” tai ”ei”.

Kysymykset löydät MIELI ry:n sivulta. 

Haastavat tilanteet

Vertaistukijana toimiessa saattaa kohdata erilaisia haasteita ja haastavia tilanteita.
Tällaisia ovat esimerkiksi:
  • vuorovaikutus ei toimi tuettavan kanssa
  • sovituista asioista ei pidetä kiinni
  • yhteydenottopyyntöjä tulee liikaa
  • tuettava ripustautuu liikaa
  • tuettava pyytää jotain, mitä ei voi antaa 
  • vertaistukija kokee liiallista vastuunkantoa tuettavasta

Haastavan tilanteen jälkeen on tärkeää irrottautua tukikeskustelusta sen päätyttyä. Asioita ei kannata jäädä pohtimaan jälkeenpäin eikä niiden antaa vallata mieltä. On hyvä muistaa, että toisen murheita ei voi ottaa kantaakseen. Oman yhdistyksen työntekijän kanssa on hyvä käydä haastavaa tilannetta läpi ja sen voi ottaa esille myös toiminnan-/ työnohjauksessa.

Vertaistukijana toimimisen riskit

Vertaistukijana toimimisessa on myös mahdollisia riskejä, näitä on hyvä tunnistaa etukäteen, jotta niitä voi ennakoida ja välttää. Riskejä voivat olla
  • yksin toimiminen
  • epäsäännölliset ajat, milloin toimii vertaistukijana
  • ennakoimattomuus
  • tuettavan riippuvuus vertaistukijasta, ihmissuhdekuormitus
  • tuettavan kotiin meneminen
  • koulutuksen ja perehdyttämisen riittämättömyys
  • omien asioiden liiallinen esilletuominen tukisuhteessa

Yhdistyksen vastuulla on vertaistukitoiminnan organisointi, rahoitus, kehittäminen, resurssointi sekä vapaaehtoisten hyvinvointi ja turvallisuus. Yhdistys on ottanut vapaaehtoistoimintaan vakuutuksen. Vertaistukija puolestaan sitoutuu toimimaan vertaistukitoiminnan periaatteiden mukaisesti allekirjoittaessaan vertaistukitoiminnan sopimuksen. Vastuullinen toiminta edesauttaa tuettavien saada tarvitsemaansa vertaistukea.

Vertaistukitoiminnan sopimus

Vertaistukijoiden kanssa tehdään Vertaistukitoiminnan sopimus (katso liite alla), joka on kirjallinen määräaikainen sopimus vertaistukitoiminnasta ja se uusitaan säännöllisesti. Sopimus sisältää:
  • vapaaehtoisen salassapitolupaus, joka sitoo vielä toiminnan päättymisen jälkeenkin
  • GDPR luvan antaminen merkitä nimi– ja yhteistiedot yhdistyksen vertaistukijoiden rekisteriin
  • vertaistukitoiminnan periaatteisiin sitoutuminen
  • sitoutuu osallistumaan toiminnanohjauksellisiin tapaamisiin ja täydennyskoulutukseen 
  • vertaistukitoiminta on korvauksetonta
  • oikeus lopettaa vertaistukitoiminta tai pitää siitä taukoa syytä ilmoittamatta
  • sopimuksessa sovittujen asioiden vastainen toiminta johtaa sopimuksen päättymiseen

Raportointi / tilastointi ja kirjaaminen

Vertaistukijan tehtävään kuuluu yhtenä osana kirjaus- ja raportointivelvollisuus vertaistukitoiminnasta yhdistykselle.
Vertaistukitapaamisten raportoinnissa huomioidaan seuraavat asiat:
  • tukihenkilö sitoutuu kirjaamaan kaikki tukisuhteet ja niihin sisältyvät kohtaamiset Syöpäjärjestöjen raportointikäytäntöjen mukaisesti
  • mitään sellaista tietoa mitä ei tarvita, ei kirjata
  • tuettavasta ei kirjata mitään, mistä hänet voisi tunnistaa
  • tuettavan kanssa käydystä keskustelusta ei kirjata mitään, keskustelun aiheet voi kirjata (esim. työhön palaaminen, oma jaksaminen, parisuhde, arjen haasteet)
  • tuettavalle kerrotaan mitä tapaamisesta kirjataan ja miksi kirjataan
  • kaikki tilanteet missä vertaistuen antaminen toteutuu, kirjataan

  • Yhdistys raportoi vuosittain vertaistukitoiminnasta yhdistyksen toimintakertomukseen, Syöpäjärjestöille ja rahoittajille.


  • Tuettavilta kerätään kokemuksia ja palautteita Syöpäjärjestöjen yhteisen palautteenantolomakkeen kautta. Lomake löytyy yhdistyksen omilta verkkosivuilta sekä tuettavalle voi antaa flyerin, josta palautelomakkeen verkkosivun osoite ja sinne johtava QR-koodi löytyvät. Omasta yhdistyksestä saat lisätietoa flyerin käytöstä ja muista palautteenkeruumateriaaleista. Palaute ei kohdistu yksittäiseen tukihenkilöön vaan Syöpäjärjestöjen tukihenkilötoimintaan yleisesti. Tuettavien palautteet ovat tärkeitä, jotta pystymme tarjoamaan juuri heitä parhaiten palvelevaa tukihenkilötoimintaa. Myös toiminnan rahoittamisen turvaamiseksi tuloksellisuuden osoittaminen palautteiden avulla on tärkeää.

Seuraavat askeleet vertaistukijaksi

Kun koulutuksen kaikki moduulit on käyty läpi, on aika varata aika loppuhaastatteluun työntekijän kanssa. Loppuhaastattelua varten täytetään loppuhaastattelulomake. Koulutuksen läpikäyminen ei sido automaattisesti mukaan toimintaan, vaan loppuhaastattelussa voi puolin ja toisin vielä miettiä, onko osallistuja valmis tukemaan muita. Mikäli näin on, allekirjoitetaan Vertaistukitoiminnan sopimus ja osallistujasta tulee virallisesti yhdistyksen vertaistukija. Toiminnan aikana osallistutaan toiminnan- ja työnohjauksiin sekä täydennys- ja lisäkoulutuksiin. Näiden lisäksi vertaistukijat ovat tervetulleita kaikille vapaaehtoisille tarkoitettuihin virkistyksiin.

Seuraavat askeleet:
  1. loppuhaastattelu työntekijän kanssa
  2. tukihenkilötoiminnan sopimuksen allekirjoittaminen
  3. mukaan toimintaan
  4. osallistuminen toiminnan-/työnohjauksiin
  5. osallistuminen täydennys-/lisäkoulutuksiin
  6. virkistykset kaikille vapaaehtoisille

Tiivistetysti

  • Omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää toimiessasi vertaistukijana. 
  • Itsemyötätunto vahvistaa hyvinvointia ja sitä voi harjoitella.
  • Yhdistykset järjestävät toiminnanohjauksia / työnohjauksia ja ne ovat osa vertaistukitoimintaa.
  • Jos kohtaat haastavan tilanteen, on tärkeää irrottautua tukikeskustelusta sen päätyttyä ja käydä tilannetta läpi oman yhdistyksen työntekijän kanssa.
  • Vertaistukijana toimimisessa on myös mahdollisia riskejä, joita on hyvä tunnistaa etukäteen.
  • Vertaistukijoiden kanssa tehdään Vertaistukitoiminnan sopimus.
  • Vertaistukijan tehtävään kuuluu myös kirjata ja raportoida toteutunutta vertaistukitoimintaa omalle yhdistykselle yhteisten käytänteiden mukaan.
  • Koulutuksen jälkeen varataan aika loppuhaastatteluun.