https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/varhaiskasvatus/1266381/tekstikappale/1292282

 

5.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

 Steinerpedagogisessa varhaiskasvatuksessa toteutettavia lisätukimuotoja ja -palveluita ovat mahdollisuuksien mukaan:

• pedagogiikkaan perehtynyt lääkäri/terapeuttinen konsultti
• eurytmiaterapeutti
• taideterapeutti
• puheterapeutti
• toimintaterapeutti
• fysioterapeutti
• erityisvarhaiskasvattaja tai erityislastentarhanopettaja
• koulun erityisopettaja
• lapsen henkilökohtainen avustaja

Periaatteena on, että tuen tarve arvioidaan ja että sitä koskevat ratkaisut ja lain mukaiset päätökset tehdään mahdollisimman pian lapsen tultua päiväkotiin. Usein lapsen tuen tarve on havaittu jo ennen hänen tuloaan steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen piiriin. Lapsen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, neuvolan ja huoltajien yhteistyöllä turvataan lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen jatkuvuus. Tietoa lapsen saamista aiemmista tukitoimista hyödynnetään varhaiskasvatuksessa. Varhaisen tunnistamisen sekä kasvun ja oppimisen tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä sekä oppimisvaikeuksia. On tärkeää, että tieto lapsen tuen tarpeesta ja aiemmin saadusta tuesta siirtyy myös esiopetukseen ja perusopetukseen ja että se on kirjattu lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tällöin on merkityksellistä, että tiedonsiirrossa on luotu ja kehitetty sujuvia käytäntöjä.

 

5.2 Yhteistyö lapsen, huoltajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa tuen aikana

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/varhaiskasvatus/1266381/tekstikappale/1292284

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on steinerpedagogiikassa keskeisellä sijalla painottuen erityisesti varhaiskasvatus- ja esiopetusvaiheeseen, koska juuri tuossa ikävaiheessa sillä on aivan erityinen merkitys lapsen kehityksen kannalta.

 

5.3 Tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/varhaiskasvatus/1266381/tekstikappale/2013044

Steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen yleiset periaatteet soveltuvat myös lasten varhaiseen tukeen ja erityisopetukseen. Toiminnan lähtökohtana on, että jokainen lapsi saa tarvitsemansa tuen ja hänen tarpeisiinsa vastataan sekä yksilöllisesti että tasavertaisena ryhmän jäsenenä pedagogisilla järjestelyillä ja joustavilla toimintatavoilla.

Tukea tarvitsevaa lasta auttavat myös kiireetön, kodinomainen toiminta- ja oppimisympäristö ja yhteisön pieni koko. Nämä tekijät vaikuttavat jo sinällään tukea antavasti ja terapeuttisesti. Lasten toimintapäivä on pedagoginen, rytminen kokonaisuus. Säännöllinen päivä-, viikko- ja vuosirytmi edistää lasten terveyttä ja luo perustan oppimiselle. Lisäksi kiinnitetään huomiota lasten yksilöllisiin tarpeisiin niin, että kukin lapsi voi osallistua täysipainoisesti ryhmän toimintaan.

Yleistä tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä. Tuki järjestetään varhaiskasvatuksen henkilöstön yhteistyönä, ja huoltajan ja lapsen kanssa tehdään myös tiivistä yhteistyötä.

Säännöllistä tukea tai useita tukimuotoja tarvitsevalle lapselle annetaan pedagogiseen arvioon perustuvaa tehostettua tukea, kun yleinen tuki ei ole riittävää. Pedagogisen arvion perustana ovat steinerpedagogiikan piirissä kehitetyt lapsihavainnointimenetelmät, jotka auttavat kasvattajaa lapsen yksilöllisen kehityksen tukemisessa sekä kasvun ja oppimisen tuen tarpeen havaitsemisessa. Tehostetut tukitoimet ovat luonteeltaan vahvempia, pitkäjänteisempiä ja yksilöllisempiä kuin yleinen tuki. Tällöin korostuvat erityisvarhaiskasvattajan, erityislastentarhanopettajan tai erityiskasvatuksen asiantuntijoiden antama konsultoiva tai jaksottainen tuki, lapsen yksilöllinen ohjaus, joustavat ryhmittelyt ja kodin kanssa tehtävän tiiviin yhteistyön merkitys.

 

5.4 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tuen aikana

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/varhaiskasvatus/1266381/tekstikappale/2013045

 

5.5 Paikallisesti päätettävät asiat

https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/varhaiskasvatus/1266381/tekstikappale/1292510