13.1.6 Oppilaan ikävaiheen kuvaus, ikävaihetta tukevat opintosisällöt, toimintatavat ja opetusmetodit ja kuvaus luokka-asteiden keskeisestä toiminnasta ja tavoitteista

13.1.6

Vuosiluokka 7 (13–14 vuotta)

Murrosiässä nuori kaipaa omaa rauhaa ja itsenäisyyttä, samalla hän kokee huolestuneisuutta, tunneherkkyyttä ja fyysisten muutostenkin kautta kiusaantuneisuutta, mikä näkyy energianpurkauksien ja itsetutkiskelun vuorotteluna. Ulospäin näkyy nuoren aktiivisuus, mutta sisäinen elämä on murroksessa. Nuori alkaa tiedostaa itseään enemmän ja osoittaa uudenlaista harkintakykyä.

7. luokka: Ikävaihetta tukevat opintosisällöt, toimintatavat ja opetusmetodit

Seitsemännellä luokalla työskentely on toiminnallista, vuorovaikutteista ja ilmiöpohjaista. Opetuksessa tehdään löytöretkiä omaan itseen ja ulkomaailmaan. Uusina yhteisinä oppiaineina alkavat kotitalous ja oppilaanohjaus. Fysiikan ja kemian, biologian ja maantiedon sekä terveystiedon opetus eriytyy ympäristöopista viideksi eri oppiaineeksi. Rajat laajenevat myös tähtioppiin. Oppilaiden kanssa tarkastellaan ulkoista maailmaa ilmiöpohjaisesti tutkien.

Kuvaus 7. luokka-asteen keskeisestä toiminnasta ja tavoitteista

Opettaja tarjoaa oppilaille uusia näkökulmia ja ohjaa heidän huomionsa maailmaan, kannustaa tekemään aloitteita, arvostamaan loogisuutta ja kyseenalaistamaan auktoriteeteilta omaksuttuja asenteita. Omien näkemysten kertomista ja käsitysten muodostamista tuetaan vuorovaikutuksellisin menetelmin, jolloin myös yksilöllinen arviointikyky ja sosiaalinen vuorovaikutus ja vastuunkanto luokkayhteisössä kehittyvät. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuus kokea itsensä sekä maailmankansalaisena että yksilönä, jolla on sosiaalista vastuuta. Luokka ikään kuin ryhmäytetään näin uudelleen.

Seitsemännestä luokasta eteenpäin oppilaiden väliset yksilölliset kehityserot, myös poikien ja tyttöjen usein erilainen kehitysrytmi, alkavat näkyä aiempaa selvemmin ja vaikuttavat koulutyöhön. Oppilaita ohjataan oman kehityksensä ymmärtämiseen ja rohkaistaan itsensä hyväksymiseen sekä vastuunottoon itsestä ja omista opinnoista, kavereista ja lähiympäristöstä. Oppilaita tuetaan yhteisöllisyyteen, joka ei hyväksy kiusaamista, sukupuolista häirintää, rasismia eikä muuta syrjintää. Välittämisellä, yksilöllisellä kohtaamisella sekä työskentelytapojen ja oppimisympäristöjen monimuotoisuudella vahvistetaan opiskelumotivaatiota. Yhteisistä pelisäännöistä ja hyvistä käytöstavoista sopiminen oppilaiden itsensä sekä heidän huoltajiensa kanssa luo turvallisuutta ja edistää koulutyön onnistumista. Kaikessa opetuksessa kiinnitetään huomiota kunnioittavaan suhteeseen ihmistä ja luontoa kohtaan sekä ympäristöstä huolehtimiseen.

Ehdotuksia monialaisiksi oppimiskokonaisuuksiksi
  • Voima - fyysinen, konkreettinen työ. Hyvinvointi ja terveys (biologia, terveystieto)
  • Vesi - lähiympäristön vesiekosysteemit ja suot, Itämeri, maapallon meret - merten valloitus, löytöretkien myötä kulttuurien kohtaaminen, erilaiset maatalouselinkeinot, viljelykasveja maailmalta... (maantieto, tähtitiede, biologia, yhteiskuntaoppi, historia)
  • Kahvila - yrittäjyys, kestävä kehitys. Myyntiin myös itseviljeltyjä ja myyntiartikkeleiksi jalostettuja juureksia/vihanneksia… poimittuja marjoja, tehtyjä mehuja, hilloja… Siis sisältäisi puutarhanhoitoa ja metsäretkiä.

Vuosiluokka 8 (14–15 vuotta)

Kahdeksannella luokalla nuoret alkavat etsiä uusia auktoriteetteja ja roolimalleja. Ideoiden maailman merkitys lisääntyy ja kriittisyys terävöityy. Vastapainona alkaa näkyä loogisuuteen ja järkevyyteen pyrkiminen.

8. luokka: Ikävaihetta tukevat opintosisällöt, toimintatavat ja opetusmetodit

Opettaja auttaa nuoria kokoamaan kaiken tähän asti opitun mielekkääksi kuvaksi maailmasta, jossa ihmisellä toimivana yksilönä on keskeinen asema. Oppimisympäristöksi sopii erityisen hyvin niin verstas, paja kuin mikä tahansa autenttinen opittavaan ilmiöön kuuluva ympäristö.

Kuvaus 8. luokka-asteen keskeisestä toiminnasta ja tavoitteista

Seitsemännellä luokalla työskentely on toiminnallista, vuorovaikutteista ja ilmiöpohjaista. Nuoria valmennetaan yläluokkien opetustapaa varten ja korostetaan osana yhteiskuntaa olemista, kestävän tulevaisuuden rakentamista ja ennen kaikkea omaa aktiivisuutta.

Ehdotuksia monialaisiksi oppimiskokonaisuuksiksi
  • Päättötyö: Itsenäisen työskentelyn pitäisi saavuttaa kulminaatiopiste kahdeksannen luokan projektissa, jossa kukin oppilas valitsee aiheen, tutkii sitä vuoden ajan ja sitten esittelee sen julkisesti.
  • näytelmä
  • matka
  • kestävä kehitys: sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen, ja ekologinen, (historia: teollistumisen historia, vallankumoukset; maantiede ja fysiikka: sääilmiöt, ilmastonmuutos, “maailman ongelmia”* - kemiastakin aiheita?)

Vuosiluokka 9 (15–16 vuotta)

Oppilaat ovat 9. luokalla murrosiän kuohujen loppuvaiheessa astumassa aikuisten maailmaan. Opetuksessa halutaan tehdä tämä maailma heille läpinäkyväksi, ymmärrettäväksi. Aikaisemman seitsenvuotiskauden aikana he ymmärsivät maailman sydämellään, tunteellaan, kauniiksi. Nyt heidän on ymmärrettävä maailma ajattelullaan todeksi.[1]

9. luokka: Ikävaihetta tukevat opintosisällöt, toimintatavat ja opetusmetodit

Opetuksessa tärkeätä on ajattelun rakenteiden kehittäminen. Tämä tapahtuu vielä yksinkertaisien kausaalisten johtopäätöksien avulla. Opetuksessa harjoitellaan helposti käsitettävien yleiskatsauksien sisältöjen erittelyä, pyrkien analyyttisen menetelmän avulla kokonaisyhteyksien käsittämiseen. Maailman ilmiöistä havaintojen avulla tehtävistä löydöistä pyritään ajattelun avulla keksimään asioita. Tässä prosessissa pyritään kehittämään kiinnostusta maailmaa kohtaan. Opetuksessa ei saisi oppia vain kuivia faktoja, vaan faktoista päästä tietämiseen. Siksi opetuksen olisi pääosin hyvä tulla elävänä opettajalta, ei valmiiksi kuolleena esimerkiksi monisteista.[2]

Yksi puoli maailman läpinäkyväksi tekemisessä on nykymaailman tekniikan tunteminen ja ymmärtäminen. Koneet ja laitteet opitaan näkemään konkretisoituneiksi ajatuksiksi. Ihminen opitaan näkemään maailman muovaajana, kulttuurin luojana. Tärkeitä ovat yhä esikuvat, erilaiset sankarit ja idolit, kuten aiemmillakin murrosikäisten luokilla. Ideaalien tahdonluonne suojaa kehittyvän nuoren sielua liian kylmältä ajattelulta. Toisaalta hänen kehittyvä ajattelunsa saa ravintoa siitä ymmärryksestä, miten idea tai ideaali muotoutuu maailmassa käsin kosketeltaviksi tuloksiksi. Elämänkerrat ovat siis yhä tärkeätä oppimateriaalia. Yhdeksännellä luokalla yhtenä keskeisenä pyrkimyksenä on saada muotoutumattomalle sielulliselle harmonia ja rakenne. Maailman kiinnostavuuden esiintuominen nimenomaan älyllisenä haasteena ja ihmisen kyky tehdä maailmasta haluamansa niin taiteellisessa kuin teknisessäkin mielessä ovat keskeisessä osassa opetusta. Nuoren on hyvä tuntea ja kokea maailmaa konkreettisesti, jopa rajustikin. Raudan taonta, puutarhanhoito, paleleminen Lapin leirillä, korinpunonnassa korin pakottaminen tarkasti haluttuun muotoon, mustan ja valkoisen polariteetit niin hiilipiirustuksessa kuin opetusaineistossa, vallankumoukset ja tulivuorenpurkaukset, kaikkea tämänkaltaista yhdeksäsluokkalainen kaipaa.[3]

Kuvaus 9. luokka-asteen keskeisestä toiminnasta ja tavoitteista

Siirrytään pääosin herätettyjä mielikuvia hyväksi käyttävästä, lasten tunnekokemusten kautta vaikuttamaan pyrkivästä opetustavasta toisenlaiseen, pääosin nuoren älyyn vetoamaan pyrkivään opetukseen opetuksen sisäisessä tavassa. Ulkoisissa puitteissa taas siirrytään tutun luokanopettajan huomasta asiantuntija–aineopettajien opetettavaksi. Opettajan tehtävä on pitää huolta, ettei opetus ole pelkkää älyä. Pääosin älyyn vetoavat opetusaineistot tuovat mukanaan myös syviä tunne-elämyksiä ja tahtoon vaikuttavia virikkeitä. Äly ja ajattelu pyritään opetuksessa saamaan myös mahdollisimman eläviksi.[4] “Oppilaita ohjataan ymmärtämään ympäröivän maailman prosesseja, erityisesti teknologian prosesseja.” (Kansainvälinen OPS fysiikka s. 129)

Ehdotuksia monialaisiksi oppimiskokonaisuuksiksi

Maa, kehitysteemat, tuli, energia (maantiede: planeetta Maa; biologia: selviytyminen erilaisissa olosuhteissa, vaellus, Maan elämän kehittyminen, evoluutio, elämän jatkuminen, perinnöllisyys, elämän ja kuoleman kysymykset; historia ja yhteiskuntaoppi; fysiikka, kemia).

[1] Karimo, A. Mikä tekee lukiosta steinerpedagogisen? Steinerkasvatus 1/2011

[2] Karimo, A. Mikä tekee lukiosta steinerpedagogisen? Steinerkasvatus 1/2011

[3] Karimo, A. Mikä tekee lukiosta steinerpedagogisen? Steinerkasvatus 1/2011

[4] Karimo, A. Mikä tekee lukiosta steinerpedagogisen? Steinerkasvatus 1/2011