Kaksikielisen opetuksen järjestäminen

Tämä teksti täydentää valtakunnallisia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita
paikallisesta näkökulmasta. Saamenkielinen kielikylpy on valtakunnallisen
opetussuunnitelman mukaista laajamittaista kaksikielistä opetusta ja sen tavoitteena
Sodankylässä on, että oppilaat saavuttavat toiminnallisen kirjallisen ja suullisen kielitaidon
kielikylpykielessä. Saamen kielen kehittymistä tuetaan samanaikaisesti ensikielen
kehittymisen kanssa.

Sodankylässä järjestetään varhaista täydellistä saamenkielistä kielikylpyopetusta.
Kielikylpyopetus on osa saamen kielen elvytystä ja se aloitetaan varhaiskasvatuksessa
kielipesissä, joka on alle kouluikäisten päivähoitopaikka. Kielikylpyesiopetus järjestetään
joko kielipesässä tai koulussa. Esiopetuksen jälkeen kielikylpyopetus jatkuu koulussa.
Opetuksessa noudatetaan kielikylvyn tuntijakoa. Kielikylpyopetus on ensin lähes kokonaan
saamenkielistä. Suomenkielellä opetettavien aineiden osuus kasvaa asteittain. Lukemaan ja
kirjoittamaan oppiminen tapahtuu saamen kielellä.

Ensimmäisellä luokalla aloitettava suomen kielen opetus tapahtuu kielikylpyopetusryhmässä
ryhmän opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Opetusta voidaan kuitenkin järjestää
myös muiden opetusryhmien kanssa yhteisesti. Tällaisia järjestelyitä voidaan tehdä
esimerkiksi taito- ja taideaineissa ja muissa jo ensimmäiseltä luokalta alkavissa
valinnaisaineissa. Ryhmien yhdistäminen tapahtuu aina yhteistyössä kielikylpyopettajan ja
muiden opettajien kanssa oppilaiden kielelliset ja sosiaalis-emotionaaliset tavoitteet
huomioon ottaen.

Kielikylvyssä painotetaan saamelaisen kasvatuksen arvoja sekä saamelaispedagogista otetta.
Kielikylpyopetuksessa vahvistetaan tietoisuutta saamelaiskulttuurista. Kielikylpykieli on sekä
toiminnan tavoite että oppimisen väline. Siksi on tärkeää, että kieltä opetetaan samalla kun
opiskellaan jonkin muun oppiaineen sisältöjä. Kielikylpyhenkilöstöllä on yksikielinen eli
saamenkielinen rooli opetusryhmässä. Lapsia ja nuoria kannustetaan saamen kielen
käyttöön alusta lähtien ja heidän odotetaan käyttävän sitä kommunikoidessaan
kielikylpyhenkilöstön ja muiden kielikylvyssä olevien oppilaiden kanssa.
Kielikylpyopetuksessa toteutetaan saamelaisen vuotuiskierron ja kahdeksan vuodenajan
mukaista teemaopetusta, jossa painotetaan saamelaispedagogista otetta.
Teematyöskentely on kielikylpyluokan toimintamuoto, joka näkyy opetuksen toteutuksessa
saamelaisen elämäntavan mukaisesti. Jokaisen teeman yhteydessä painotetaan teemaan
liittyvää sanastoa, joka rikastuttaa myös lasten kulttuurin sisäistä tietoutta. Teemaopetus
kulkee luonnon vuodenkierron mukana kahdeksaa vuodenaikaa mukaillen. Teemat
suunnitellaan perinteisten saamelaisten elinkeinojen, sääolosuhteiden seuraamisen,
luonnon muuttumisen, luonnossa olemisen ja kulkemisen, luonnossa pärjäämisen ja
luonnon seuraamisen mukaisesti. Kaikissa oppiaineissa tulee saavuttaa valtakunnallisen
perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteet.

Kodin ja varhaiskasvatuksen/koulun välinen yhteistyö korostuu kielikylpyopetuksessa, koska
opetusta annetaan muulla kuin ensikielellä. Yksi tärkeä yhteistyön muoto on jo kielipesästä
alkava jatkuva ja suunnitelmallinen tiedottaminen ja yhteydenpito koko kielikylpypolun ajan.
Lisäksi koulujen kielikylpyopettajat ja kielipesät toimivat yhteistyössä kielipesien
vanhempaintiimien kanssa. Kielikylpytoiminnassa huoltajien sitoutumisella lapsensa
koulunkäynnin tukemiseen on erityisen suuri merkitys.

Kielikylpyopetusta antavat koulut tekevät tiivistä yhteistyötä kielipesien ja esiopetuksen
opettajien kanssa tukeakseen kielikylvyssä olevien lasten kokonaisvaltaista kielen oppimista
ja antaakseen tukea erityisesti siirtymävaiheissa. Kielikylpyopettajat tekevät tiivistä
yhteistyötä koulun suomen ja saamen kielen opettajien kanssa ja muodostavat
kielikylpyopettajien tiimin muiden kielikylpyopettajien kanssa. kanssa. Kaksikielisyys otetaan
huomioon koko koulun toimintakulttuurissa.

Kielipesän ja esiopetuksen henkilöstö yhdessä arvioivat keväällä kouluun ilmoittautuneen
lapsen saamen kielen taidon tason. Tämä käsitellään tiedonsiirtopalaverissa koulussa.
Oppilaaksi oton periaatteet
Saamenkielinen kielikylpyopetus on pääasiassa tarkoitettu niille oppilaille, jotka eivät puhu
saamea kotikielenään.
Saamenkielinen kielikylpyopetus järjestetään yhdysluokkaopetuksena. Yhdysluokalla tulee
olla kolme oppilasta. Ensimmäisen luokan oppilaaksi oton periaatteet ovat:
1. Lapsi on osallistunut kielikylpyyn jo esiopetuksessa tai ollut kielipesässä.
2. Lapsi on ollut vastaavassa saamenkielisessä esiopetuksessa tai päivähoidossa.
3. Opetukseen voidaan tapauskohtaisesti ottaa myös oppilas, joka ei ole ollut kielipesässä, jos
hänellä muuten on edellytykset osallistua kaksikieliseen opetukseen.
Kielikylvyn oppilaaksi otosta päättää sivistystoimenjohtaja. Lapsen diagnosoitu kielellinen
vaikeus voi olla este kielikylpyopetukseen osallistumiseen. Tarvittaessa tehdään
kouluvalmiustestit ennen 1. luokan oppilaaksiottopäätöstä.
Kielikylpykielen sekä suomen kielen tuntijako kirjataan vuosittain kunnan
opetussuunnitelmaan toiminnassa oleville ja aloittaville kielikylpyluokille. Tuntijakolistaus
tehdään aina keväällä tulevaksi lukuvuodeksi.