Rockin varhaisvaiheet

Blues

Blues on vaikuttanut lähes kaiken nykypäivänä vaikuttavat rock- ja popmusiikin syntyyn. 
Se syntyi 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Yhdysvalloissa. Blues oli afroamerikkalaisten musiikkityyli ja se on saanut vaikutteita Afrikasta tuotujen orjien työlauluista. 

Blue tarkoittaa sinisen värin lisäksi alakuloista tai melankolista. Blues ei olekaan kovin iloinen ja eneginen musiikkityyli. 
Tempo on yleensä hidas ja se sisältää paljon toistoa. 
Bluesin sointukierto on niin vakiintunut, että sitä sanotaan blueskaavaksi. 



Blueskaava on 12 tahtia pitkä ja ja bluessäkeistö koostuu yleensä kahdesta laulusäkeestä. 
Ensimmäinen säe lauletaan kaksi kertaa: ensimmäisellä ja toisella rivillä, toinen säe lauletaan kolmannella rivillä. 
Blueskappaleet ovat usein tarinallisia ja bluesissa onkin vahva improvisaation perinne. 
Kuka tahansa saattoi kertoa tarinansa bluesin muodossa. 

Bluesissa käytetään usein kvinttisointuja, mikä tarkoittaa, että soinnussa on vain kaksi kieltä. Sointujen hitaan vaihtuvuuden takia bluesissa on kehitelty myös lyhyitä melodisia pätkiä soittimille, ns. lickejä, joilla koristellaan kappaletta. Lisäksi erilaiset riffit tuovat soittajille mielenkiintoista tekemistä, vaikka tempo onkin hidas. Riffit ja kvinttisoinnut ovat nykyäänkin merkittävä elementti esimerkiksi rock- ja metallimusiikissa. 

Rock 'n Roll

1950-luvulla Yhdysvalloissa syntyi ensimmäistä kertaa nuorisokulttuuri ja samalla myös nuorisomusiikki. 
Nuoret afroamerikkalaiset uudistivat vanhaa bluesperinnettä energisemmäksi ja iloisemmaksi musiikkityyliksi. 
Kuvahaun tulos 
Chuck Berry
Blueskaavaa käytettiin, mutta tempo nopeutui huomattavasti. 
Lisäksi alettin käyttää paljon 7-sointuja, joissa on riitasointu, mikä toi särmää. 
Musiikille tyypillistä ovat myös breikit, erilaiset rytmiset iskutukset, jotka tuovat rytmikkyyttä. 

Kuvahaun tulos haulle elvis presley 
Elvis Presley nosti rock 'n rollin myös valkoihoisten suosioon.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä