Blues

Blues on vaikuttanut lähes kaiken nykypäivänä vaikuttavat rock- ja popmusiikin syntyyn. 
Se syntyi 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Yhdysvalloissa.
Blues oli afroamerikkalaisten kehittämä musiikkityyli, ja sen juuret ovat aiempien sukupolvien työlauluissa. 


Blue tarkoittaa sinisen värin lisäksi alakuloista tai melankolista.
Blues ei olekaan kovin iloinen ja eneginen musiikkityyli. Vaikka orjuus oli loppunut, USA:ssa oli voimassa rotuerottelulait. Siksi tummaihoiset amerikkalaiset olivat selvästi köyhempiä ja alistetussa asemassa. 

Bluesin tempo on yleensä hidas ja se sisältää paljon toistoa. 

Bluesin sointukierto on niin vakiintunut, että sitä sanotaan blueskaavaksi.



Blueskaava on 12 tahtia pitkä ja ja bluessäkeistö koostuu yleensä kahdesta laulusäkeestä. 
Ensimmäinen säe (eli lause) lauletaan kaksi kertaa: 1. ja 2. rivillä, toinen säe lauletaan 3. rivillä. 
Blueskappaleet ovat usein tarinallisia ja bluesissa onkin vahva improvisaation perinne. 
Kuka tahansa saattoi kertoa tarinansa bluesin muodossa. 

Bluesissa käytetään usein kvinttisointuja eli 5-sointuja. Se tarkoittaa, että soinnussa on vain kaksi säveltä. Sointujen hitaan vaihtuvuuden takia bluesissa on kehitelty myös lyhyitä melodisia pätkiä soittimille, ns. lickejä, joilla koristellaan kappaletta. Lisäksi erilaiset riffit tuovat soittajille mielenkiintoista tekemistä, vaikka tempo onkin hidas ja eri sointuja vähän. Riffit ja 5-soinnut ovat nykyäänkin merkittävä elementti esimerkiksi rock- ja metallimusiikissa.