valitse seuraavista tehtävistä kolme ja vastaa niihin. palauta alla olevaan palautuskansioon.
Pyrin antamaan palautetta heti, kun ehdin, ainakin ennen loman alkua.



KOE

Suomen psykologian opettajien yhdistyksen PSOP ry:n preliminäärikoe 2018

 

Koe koostuu 5-6 tehtävästä, joista vastataan kolmeen. Tehtävät on jaettu kolmeen osaan (osat I, II ja III).

Osien I ja II tehtävistä saa kustakin enintään 20 pistettä ja osan III tehtävistä enintään 30 pistettä. Vastaa vähintään yhteen mutta enintään kahteen tehtävään kustakin osasta. Halutessasi voit tuottaa vastausten tueksi piirroksia, kaavioita tai taulukoita ja liittää niistä kuvankaappauksen mihin tahansa tekstivastaukseen. Älä jätä mitään merkintöjä sellaisen tehtävän vastaukselle varattuun tilaan, jota et halua jättää arvosteltavaksi.

 

1OSA I 20 p. tehtävät. Vastaa 1–2 tehtävään. Saat vastata osien I–III tehtävistä yhteensä enintään viiteen.

1. Määrittele lyhyesti annetut käsitteet ja selitä, miten kukin käsite eroaa käsitteestä persoonallisuus.

- piirre

- temperamentti

- minuus

- identiteetti

 

Vastauksen kokonaismerkkimäärärajoitus 2500 merkkiä. (ei aineistoa) (20 p)

 

2OSA I 20 p. tehtävät. Vastaa 1–2 tehtävään.

 

Aineistona oleva taideteos (kuva 2A) on lukiolaisen kuvataiteen diplomityöstä, jossa hän yhdistää psykologian osaamistaan annettuun Pelko-teemaan. Kuva lopussa.

2. Laadi teoksen katsojia varten informatiivinen teksti pelon hermostollisesta perustasta. Vastauksen kokonaismerkkimäärärajoitus 2500 merkkiä. Aineisto 2A (20 p)

 

 

 

 

3OSA I 20 p. tehtävät. Vastaa 1–2 tehtävään.

 

3. Ennen moderneja aivotutkimusmenetelmiä tietoa ihmisen psyykkisten toimintojen hermostollisesta perustasta saatiin lähinnä aivoleikkauksien seurauksena tai muista syistä aivovaurioista kärsivien yksilöiden aivoja tutkimalla. Tarkastele kahden tapausesimerkin avulla, millaista tietoa on psykologiaan saatu tutkimalla aivovaurion saaneita yksittäisiä henkilöitä. Vastauksen kokonaismerkkimäärärajoitus 2500 merkkiä. (ei aineistoja) (20 p)

 

4OSA II 20 p. tehtävät. Vastaa 1–2 tehtävään.

 

4. Ilmailussa ja leikkaussaleissa käytetään niin kutsuttuja tarkistuslistoja (engl. checklists). Tarkistuslistassa on esimerkiksi kuvattu vaihe vaiheelta, mitä toimenpiteitä pitää tehdä tai mitä arvoja pitää tarkastaa. Esimerkiksi leikkaussalissa tarkistuslistan etenemistä ohjaava ja valvova hoitaja lukee tarkistettavien asioiden listaa kohta kohdalta ääneen ja kohdasta vastaava henkilö vahvistaa ääneen sanoen, mitä asialle on tehty. Tarkistuslistojen käyttö on vähentänyt sekä lento-onnettomuuksia että pienentänyt kuolleisuutta leikkausten jälkeen. Selitä psykologian tietojen pohjalta, miksi tarkistuslistojen käyttäminen on hyödyllistä erityisesti vaativissa työtehtävissä. (20 p)

 

 

 

7OSA III 30 p. tehtävät. Vastaa 1–2 tehtävään.  

 

7. Suunnittele lukion opettajille ohjeistus, millä tavalla opiskelijoille kannattaa antaa palautetta, jotta se tehostaisi oppimista parhaalla mahdollisella tavalla. Perustele antamasi ohjeet psykologian tiedoilla.(30 p)

 

8 OSA III 30 p. tehtävät. Vastaa 1–2 tehtävään. Saat vastata osien I–III tehtävistä yhteensä enintään viiteen. Perehdy aineistoon (8A) ja pohdi psykologian tietojen pohjalta, mitkä tekijät voisivat selittää sotalapsikokemusten vaikutuksia sekä sotalapsena olleiden että heidän lastensa kehitykseen.

 

 

Tehtävään 8. liittyvä aineisto:

Toisen maailmansodan aikaan Suomesta lähetettiin sotaa pakoon yhteensä noin 80 000 lasta muihin Pohjoismaihin, enimmäkseen Ruotsiin. Osassa perheitä sotalapseksi lähetettiin kaikki perheen lapset, toisissa perheissä osa sisaruksista jäi Suomeen. Aiemmin tutkimuksissa on selvitetty esimerkiksi sotalapseuden vaikutusta sotalasten psyykkiseen sairastavuuteen aikuisiällä. Näiden tutkimusten mukaan sotalapseksi lähetetyillä tytöillä oli korkeampi riski sairastua masennukseen kuin kotiin jääneillä siskoillaan. Poikien osalla tällaista kohonnutta riskiä ei ollut. Helsingin ja Uppsalan yliopistojen sekä yhdysvaltalaisen NIH-instituutin yhteisessä tutkimushankkeessa on nyt ensimmäistä kertaa tutkittu myös näiden Suomesta Ruotsiin evakuoitujen sotalasten omien lasten kehitystä ja verrattu kehitystä sotalasten Suomeen jääneiden sisarusten lasten kehitykseen. Kun tutkittiin sotalasten omien lasten mielenterveyttä, havaittiin, että heilläkin, mutta vain taas tytöillä, oli huomattavasti kohonnut riski tulla hoidetuksi mielialahäiriön vuoksi. Nyt riski nousi viisinkertaiseksi heidän serkkuihinsa eli kotimaahan jääneen sisaren lapsiin verrattuna. Sukupolven yli siirtynyttä riskiä ei todettu poikien jälkeläisillä. Kyseessä oli korrelatiivinen tutkimus, joka ei suoraan kerro syy-seuraussuhdetta. Tutkijat eivät pystyneet täsmentämään tarkkaa mekanismia, jonka kautta ylisukupolvinen yhteys sotalapseuden ja seuraavan sukupolven psyykkisen sairastavuuden välille syntyy. Lähde: Santavirta & al. (2017). Association of the world war II Finnish evacuation of children with psychiatric hospitalization in the next generation. JAMA Psychiatry Nov 29 Finnis war children in Turku, Wikimedia Commons PD

Kuva 2a: