2. Rokotus ja immuunijärjestelmä

Rokotus ja immunisaatio

1. Miten mrna-rokote toimii ja miten se poikkeaa muista rokotteista?

2. Mitä rokote saa aikaan elimistössä ja miten immuniteetti sen myötä syntyy?

3. Mitä immuunijärjestelmässä ovat / tekevät:
    a) komplementtiproteiinit
    Koplementtiproteiinit ovat osa elimistön kolmplementtijärjestelmää, joka koostuu veriplasman proteiineista. Niiden tehtävä on tuhota taudinaiheuttajia esimerkiksi puhkomalla niihin reikiä. Ne myös merkitsevät niitä valkosoluille ja erittävät aktivaatiotuotteita, jotka kutsuvat  infektiopaikalle tulehdussoluja.
    b) tulehdusreaktio 
Tarkoittaa kehon normaalia vastetta mihin tahansa vammaan tai vaurioon. Sen tarkoitus on käynnistää paraneminen, hävittää kudoksen vaurioituneet solut ja hajottaa ja poistaa vierasaine. Se aiheuttaa turvotusta, kuumotusta, kipua ja punoitusta.
    c) syöttösolut
Syöttösolut vapauttavat taudinaiheuttajia kohdatessaan histamiinia. Se käynnistää tulehdusreaktion. Histamiini lisää verisuonten seinämien läpäisevyyttä ja siten verestä pääsee lisää valkosoluja paikalle.
    d) granulosyytit
    Granulosyytit eli jyvässolut ovat valkosoluja, jotka siirtyvät tarvittaessa kudoksiin. Ne vapauttavat kudokseen mm. taudinaiheuttajia tuhoavia entsyymejä ja tuhoavat fagosytoimiaan antigeenejä solulimassaan kalvorakkuloissa.
    e) Dendriittisolut
 Tärkein linkki hankitun ja luontaisen immuunipuolustuksen välillä. Ohjaavat T- lymfosyyttien toimitaa. Fagosytoi taudinaiheuttajia, jolloin pieni pala taudinaiheuttajan rakennetta otetaan talteen sen solukalvolle. Kyseinen pala toimii antigeeninä, joka aktivoi mukaan puolustukseen T- lymfosyyttejä.   
    f) T-lymfosyytit
    T-lymfosyytit vastaavat soluvälitteisestä immuniteetista. Soluvölitteinen immuniteetti torjuu tyypillisesti virusten hyökkäyksiä. T-solut aktivoituvat, kun imusolmukkeeseen vaeltanut dendriittisolu esittelee T-soluille löytämänsä antigeenin. Jos T-solu tunnistaa sen, se alkaa jakautua nopeasti. Aktivoituvia T-soluja on kahdenlaisia: Tappaja-T- ja auttaja-T-soluja. Tappaja-T-solut hakeutuvat tulehdusalueelle ja käskevät infektoituneet solut apoptoosiin. Auttaja-T-solut erittävät aineita, jotka auttavat tappaja-T-soluja aktivoitumaan. Auttaja-T-soluja tarvitaan myös B-solujen aktivaatioon ja ne ohjaavat muidenkin immuunipuolustuksen solujen toimintaa. 
    g) B-solut
    B-solut ovat lymfosyyttejä eli imusoluja, jotka syntyvät ja kypsyvät luuytimessä. Ne vastaavat humoraalisesta immuniteetistä tunnistamalla ja tuhoamalla taudinaiheuttajia.
    h) kateenkorva
On osa immuunijärjestelmää. Se on tärkeä T- imusolujen kehittymiselle.

Puolustautuminen viruksia ja bakteereita vastaan

Bakteeri-infektio:

- komplementtiproteiinit tuhoavat bakteerisoluja
- syöttösolut käynnistävät tulehdusreaktiota
- makrofagit syövät bakteereita
- sytokiinit ja interferonit edistävät tunnistusta ja tuhoamista
- solusyönnistä antigeenejä, joita lymfosyytit oppivat tunnistamaan

Virusinfektio:
- viruksen infektoima solu erittää interferonia, joka estää viruksen lisääntymistä ja viestii viruksesta
- T-solut tunnistavat viruksen infektoimia soluja ja ohjaavat apoptoosiin (Tk-solut)
- Th-solut aktivoivat Tk-soluja sekä myös syöjäsoluja
- B-solut aktivoituvat esitellyistä antigeeneistä --> plasmasolu --> vasta-aine
- sekä B- että T-soluista osasta muistisoluja

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä