5. Hengitystä tapahtuu kaikkialla elimistössä
Mallivastauksia s. 67-68 1-4, 8
1. Taina
Mitä merkitystä seuraavilla elimistön rakenteilla on hengityksen kannalta?
a) Hengitysteiden limakalvoissa on paljon limaa tuottavia soluja sekä värekarvoja. Lima estää mikrobien ja hiukkasten kulkeutumisen keuhkoihin. Värekarvat ohjaavat liman ja siihen tarttuneiden mikrobien ja hiukkasten kulkeutumista kohti nielua, josta lima päätyy mahaan jossa mikrobit tuhotaan.
b) Kurkunkansi on kurkunpään suulla oleva "kansi" joka sulkeutuu nieltäessä. Tämä estää esimerkiksi ruokaa joutumasta henkitorveen.
c) Keuhkorakkuloiden avulla happi siirtyy verenkiertoon. Diffuusiossa happi siirtyy suuremmasta pitoisuudesta pienempään pitoisuuteen eli happi siirtyy keuhkorakkuloista sen läheisiin hiussuoniin. Keuhkorakkulat myös poistavat verenkierrosta hiilidioksidia.
d) Pallean tehtävä on huolehtia keuhkojen toiminnasta. Pallean ja muiden hengityslihasten supistuessa rintaontelo laajenee ja ilmanpaine keuhkoissa laajenee. Ilmaa virtaa keuhkoihin kunnes pallea ja muut hengityslihakset veltostuvat ja ilma virtaa ulos.
e) ydinjatke sisältää hengitystä säätelevän hengityskeskuksen. Hengityskeskus lähettää impulsseja hengityslihaksille jotka joko hidastavat tai kiihdyttävät omaa toimintaansa.
2. Alina
Hengitys jaetaan viiteen eri vaiheeseen: keuhkotuuletus, kaasujen vaihto keuhkorakkuloiden ja veren välillä, kaasujen kuljetus veressä, kaasujen vaihto veren ja solujen välillä sekä soluhengitys. Keuhkotuuletuksessa ilma siirtyy keuhkojen ja ulkoilman välillä pallean ja muiden hengityslihasten supistumisen aiheuttaman keuhkojen alipaineen vaikutuksesta. Happea tulee hengitysilman mukana keuhkoihin ja hiilidioksidi poistuu. Kaasujen vaihdossa keuhkorakkuloiden happi siirtyy diffuusion avulla hiussuoniin ja hiilidioksidi siirtyy diffuusion avulla keuhkorakkuloihin.
Happi kulkee veressä sitoutuneena punasolujen hemoglobiiniin ja suurin osa hiilidioksidista kulkee liuenneena veriplasmaan. Kun tapahtuu kaasujen vaihto veren ja solujen välillä, veressä oleva happi siirtyy soluihin ja soluissa soluhengityksen lopputuotteena syntyvä hiilidioksidi siirtyy vereen. Hengityksen viimeissä vaiheessa eli soluhengityksessä tarvitaan happea tuottamaan soluille energiaa. Soluhengityksessä syntyy hiilidioksidia.
3. Akseli
a) levossa 9000cm3 ja rasituksessa 38000cm3
b) Muutos tapahtuu, koska kun rasitus tapahtuu, saavat aivot viestejä elimistöltä. Hengityskeskus reagoi viesteihin lähettämällä supistumiskäskyjä hengityslihaksiin, joiden toimita nopeuttaa ja syventää hengitystä.
c) Hengityskeskus saa viestejä keuhkojen venytystilasta, se mittaa myös veren hiilidioksidipitoisuutta ja säätelee sen perusteella keuhkotuuletusta kiihdyttämällä tai hillitsemällä hengityslihasten toimintaa.
4. Ossi
8. Alisa
a) Vuoristotautiin sairastuminen johtuu liian nopeasta kiipeämisestä ja elimistön hitaasta sopeutumisesta hapen puutteeseen
b) Vuoristotaudin oireita ovat unettomuus, ruokahaluttomuus, kova päänsärky, huohotus, nopea pulssi levossakin, yskänpuuskat, huulten sinerrys, voimakas väsymys, välinpitämättömyys sekä tasapainon häviäminen
c) Aivopaine nousee ja keuhkoihin kertyy nestettä ja lopulta seuraa sekavuus, tajuttomuus ja kuolema
d) Kiipeää enintään 300 metriä päivässä ja oireiden tullessa laskeutuu alaspäin
e) Yli 8 kilometrin korkeutta, jossa ihminen ei selviä montaa päivää
f) Korkealla harjoiteltaessa veren hemoglobiini nousee, hengitys tihenee, epon pitoisuus lisääntyy ja syke nousee. Sopeutumisen ansioista kestävyyssuorituskyky paranee ensimmäisen kuukauden aikana merenpinnan tasolla palattaessa
Mitä merkitystä seuraavilla elimistön rakenteilla on hengityksen kannalta?
a) Hengitysteiden limakalvoissa on paljon limaa tuottavia soluja sekä värekarvoja. Lima estää mikrobien ja hiukkasten kulkeutumisen keuhkoihin. Värekarvat ohjaavat liman ja siihen tarttuneiden mikrobien ja hiukkasten kulkeutumista kohti nielua, josta lima päätyy mahaan jossa mikrobit tuhotaan.
b) Kurkunkansi on kurkunpään suulla oleva "kansi" joka sulkeutuu nieltäessä. Tämä estää esimerkiksi ruokaa joutumasta henkitorveen.
c) Keuhkorakkuloiden avulla happi siirtyy verenkiertoon. Diffuusiossa happi siirtyy suuremmasta pitoisuudesta pienempään pitoisuuteen eli happi siirtyy keuhkorakkuloista sen läheisiin hiussuoniin. Keuhkorakkulat myös poistavat verenkierrosta hiilidioksidia.
d) Pallean tehtävä on huolehtia keuhkojen toiminnasta. Pallean ja muiden hengityslihasten supistuessa rintaontelo laajenee ja ilmanpaine keuhkoissa laajenee. Ilmaa virtaa keuhkoihin kunnes pallea ja muut hengityslihakset veltostuvat ja ilma virtaa ulos.
e) ydinjatke sisältää hengitystä säätelevän hengityskeskuksen. Hengityskeskus lähettää impulsseja hengityslihaksille jotka joko hidastavat tai kiihdyttävät omaa toimintaansa.
2. Alina
Hengitys jaetaan viiteen eri vaiheeseen: keuhkotuuletus, kaasujen vaihto keuhkorakkuloiden ja veren välillä, kaasujen kuljetus veressä, kaasujen vaihto veren ja solujen välillä sekä soluhengitys. Keuhkotuuletuksessa ilma siirtyy keuhkojen ja ulkoilman välillä pallean ja muiden hengityslihasten supistumisen aiheuttaman keuhkojen alipaineen vaikutuksesta. Happea tulee hengitysilman mukana keuhkoihin ja hiilidioksidi poistuu. Kaasujen vaihdossa keuhkorakkuloiden happi siirtyy diffuusion avulla hiussuoniin ja hiilidioksidi siirtyy diffuusion avulla keuhkorakkuloihin.
Happi kulkee veressä sitoutuneena punasolujen hemoglobiiniin ja suurin osa hiilidioksidista kulkee liuenneena veriplasmaan. Kun tapahtuu kaasujen vaihto veren ja solujen välillä, veressä oleva happi siirtyy soluihin ja soluissa soluhengityksen lopputuotteena syntyvä hiilidioksidi siirtyy vereen. Hengityksen viimeissä vaiheessa eli soluhengityksessä tarvitaan happea tuottamaan soluille energiaa. Soluhengityksessä syntyy hiilidioksidia.
3. Akseli
a) levossa 9000cm3 ja rasituksessa 38000cm3
b) Muutos tapahtuu, koska kun rasitus tapahtuu, saavat aivot viestejä elimistöltä. Hengityskeskus reagoi viesteihin lähettämällä supistumiskäskyjä hengityslihaksiin, joiden toimita nopeuttaa ja syventää hengitystä.
c) Hengityskeskus saa viestejä keuhkojen venytystilasta, se mittaa myös veren hiilidioksidipitoisuutta ja säätelee sen perusteella keuhkotuuletusta kiihdyttämällä tai hillitsemällä hengityslihasten toimintaa.
4. Ossi
8. Alisa
a) Vuoristotautiin sairastuminen johtuu liian nopeasta kiipeämisestä ja elimistön hitaasta sopeutumisesta hapen puutteeseen
b) Vuoristotaudin oireita ovat unettomuus, ruokahaluttomuus, kova päänsärky, huohotus, nopea pulssi levossakin, yskänpuuskat, huulten sinerrys, voimakas väsymys, välinpitämättömyys sekä tasapainon häviäminen
c) Aivopaine nousee ja keuhkoihin kertyy nestettä ja lopulta seuraa sekavuus, tajuttomuus ja kuolema
d) Kiipeää enintään 300 metriä päivässä ja oireiden tullessa laskeutuu alaspäin
e) Yli 8 kilometrin korkeutta, jossa ihminen ei selviä montaa päivää
f) Korkealla harjoiteltaessa veren hemoglobiini nousee, hengitys tihenee, epon pitoisuus lisääntyy ja syke nousee. Sopeutumisen ansioista kestävyyssuorituskyky paranee ensimmäisen kuukauden aikana merenpinnan tasolla palattaessa
Hengitystä tapahtuu kaikkialla elimistössä
