5. Ekosysteemeissä aineet kiertävät ja energia virtaa

Mallivastauksia s. 61-61: 1, 5, 6.

1. Tuukka
a) Eliö, joka saa tarvitsemansa energian sitomalla Auringon energiaa tai kemiallisista prosesseista (hapetus-) vapautuvaa energiaa. Kemosynteesi ja fotosynteesi.
Otus ei pysty itse tuottamaan tarvitsemaansa energiaa. 
 
b) Perustuotanto on biomassaa, joka voidaan jakaa kokonaisperustuotantoon ja nettoperustuotantoon.
Jatkotuotanto tarkoittaa ympäristöekologiassa kuluttajien biomassaan sitoutuvaa energiamäärää. Perustuotantoa tietyn alueen yhteyttämisessä sidottu biomassa. Jatkotuotantoa em. biomassan muuttaminen kudoksiksi ym. 
 
c) Ekologinen tehokkuus kertoo kuinka suuri osuus eläimen ravinnon energiasta sitoutuu elukkaan.
Energian ohivirtaus on ekosysteemin kannalta hukkaan menevää energiaa.
 
d) Bruttoperustuotanto on tuottajien kokonaistuotanto, ekosysteemin kaikkien tuottajien yhteensä tietyssä ajassa sitoma energianmäärä.
Nettoperustuotanto on ekosysteemin kaikkien tuottajien yhteinen tuotanto, jossa on vähennetty tuottajien oman kulutuksen osuus.
 
e) Fotosynteesi on Auringon valoenergialla tapahtuvaa yhteyttämistä.
Kemosynteesi on yhteyttämistä, joka perustuu epäorgaanisten yhdisteiden hapettamiseen.


5. Markku
s.62 t.5
a) Kun kalojen määrä kasvaa, niin toukkien määrä laskee, koska ne kalat syövät ne toukat.
b) Kun kaloja saalistetaan, niin niiden määrä pienenee. Kun niitä on vähemmän, niin ne syövät toukkia vähemmän, jolloin toukista kasvaa enemmän aikuisia sudenkorentoja. 
c) Kun lammen kalakanta kasvaa, niin sudenkorentojen määrä vähenee, jolloin pölyttäjien määrä kasvaa. Tällöin läheisten alueiden kasvit tuottavat enemmän siemeniä.

6. Silja
a. Avainlaji tarkoittaa eliölajia, joka vaikuttaa omaan ekosysteemiinsä voimakkaasti, ja jonka häviäminen olisi hyvin haitallista.
b. Ne pitää ekosysteemin kasassa. Tärkeää biodiversiteetille. Lisäävät biodiversiteettiä merkittävästi.
c. Biodiversiteetti on pienentynyt. Lajimäärä on romahtanut. 
d. Ekosysteemistä tulee lajiköyhä ja epävakaa, jossa sukupuuton riski on suuri.

Vanhat metsät

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tutki Paikkatietoikkunan karttatasoa maanpeite --> puuston ikä 2019. Karttaselitteet löydät vasemman reunan valikosta.
1. Missä päin Suomea on eniten vanhoja metsiä?
2. Missä päin Suomea on vähiten vanhoja metsiä?
3. Kuinka pitkä matka kotoasi on lähimpään yli 169 vuotta vanhaan metsään? Mittaustyökalu löytyy vasemman reunan valikoiden alaosasta.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Maapallon biomit

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen



Luettele muutamia tyypillisiä kasveja ja eläimiä eri biomeilta.
1. Tundra
a) Kasvit
b) Eläimet

2. Pohjoinen havumetsävyöhyke
a) Kasvit
b) Eläimet

3. Lehtimetsävyöhyke (lauhkea)
a) Kasvit
b) Eläimet

4. Arot
a) Kasvit
b) Eläimet

5. Välimerenkasvillisuus
a) Kasvit
b) Eläimet

6. Aavikot
a) Kasvit
b) Eläimet

7. Savannit
a) Kasvit
b) Eläimet

8. Trooppinen sademetsä
a) Kasvit
b) Eläimet

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Metsän sukkessio

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen



Kuvaile lyhyesti kunkin sukkessiovaiheen olosuhteita (esim. valo, kosteus, lajien määrä, biomassan määrä, esimerkkilaji).
1. Pioneerivaihe
2. Pensaikko- ja lehtipuuvaihe
3. Sekametsä
4. Kliimaksivaihe

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä