1. a-c Liisa 
1. a) Peto-saalis-suhde. Susi saalistaa ravinnokseen hirviä, jolloin hirvi luonnollisesti delaa ja se on huono asia hirvelle. 
b) Pöytävierassuhde eli kommensalismi. Kimalaisorho huijaa kimalaista kukkiensa ulkonäöllä ja tuoksulla siten, ettö kimalaiskoiras yrittää paritella kukkien kanssa. Tässä siirtyy kukan siitepölyä kukasta toiseen eli tapahtuu pölytys, josta kimalaisorho hyötyy. Kimalainen ei hyödy tästä. 
c) Pöytävierassuhde eli kommensalismi. Jäkälä saa asuinpaikan männystä, mutta siitä ei ole mitään haittaa männylle. 
d) Neutralismi. Hömötiainen ja töyhtötiainen eivät saalista toisiaan, mutta eivät myöskään elä samassa ekolokerossa.
e) Laidunnus. Tunturimittarin toukat käyttävät koivun lehtiä ravintonaan, josta voi olla haittaa tunturikoivulle.
f) Kilpailu. Kettu ja naali elävät samassa ekolokerossa ja niiden välillä on sen vuoksi kilpailua mm. elintilasta ja ruoasta.

2. Petopopulaatio on saalispopulaation kannalta tarpeellinen esimerkiksi sen takia, että saalispopulaatio ei pääse kasvamaan liian tiheäksi. Kun pedot saalistavat saalispopulaation yksilöitä, saalispopulaation koko pysyy ympäristön kantokyvyn määräämällä tasolla. Liian tiheästä populaatiosta on myös haittaa saaliseläimelle. Kun populaatio on liian tiheä, erilaiset taudit ja loiset leviävät helpommin, sillä yksilöiden kunto heikkenee tiheässä populaatiossa. Toisaalta myös ravintoa ja elintilaa riittää saalispopulaation yksilöille enemmän, kun niiden määrää karsitaan.

Petopopulaatiosta on saalispopulaatiolle hyötyä myös siten, että yleensä pedot saalistavat kaikista heikoimpia saalispopulaation yksilöitä. Esimerkiksi susi tappaa sellaisia hirviyksilöitä, jotka se saa kiinni helpoiten. Suden saaliiksi jäävät hirviyksilöt ovat yleensä esimerkiksi sairaita tai ikääntyneitä. Näin sudet tekevät ikään kuin valintaa, jonka myötä hirvipopulaation heikoimmat yksilöt karsitaan pois. Jäljelle jääneet hirviyksilöt ovat paremmassa kunnossa ja kilpailukykyisempiä kuin saaliiksi jääneet. Petopopulaation saalistuksen myötä saalispopulaatiosta tulee siis sopeutuneempi. 

4. 
a) Populaatio pienenee ja kasvaa vuorotellen ensimmäisen 90 vrk aikana, mutta sen jälkeen se kasvaa suureksi. Populaatio kasvaa suureksi, koska pedot eivät rajoita sen kasvua
b) Punkin populaatio pienenee nopeasti, sillä pedot syövät ne. Petojen populaatio pienenee sen jälkeen, koska niillä ei ole enää ravintoa
c) Molemmat populaatiot vaihtelevat, mutta eivät kuole kokonaan, koska välillä pedot saavat punkkeja enemmän ja välillä punkit onnistuvat pysymään piilossa. Kun punkkeja on vähän, petoja on vähän, koska niiden ravintoa on vähän. Sama toimii toisinpäin