Opiskeluhuolto SieLu
Opiskeluhuolto Paikalliset kirjaukset
Sievin lukiossa toimitaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin turvaamiseksi niiden periaatteiden mukaan, jotka on mainittu kohdassa Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet. Siinä korostuu moniammatillinen yhteistyö opiskelijan tukemiseksi. Opiskeluhuollon toteuttamisen, arvioinnin ja kehittämisen työvälineenä on Sievin lukion opiskeluhuoltosuunnitelma. Vuosittain, lukuvuoden alkaessa, päätetään opiskeluhuoltoryhmän kokoonpano. Ryhmän keskeinen tehtävä on edistää oppilaitosyhteisön terveellisyyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta sekä toteuttaa ja kehittää muita yhteisöllisen opiskeluhuollon piiriin kuuluvia asioita. Yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän opiskeluhuollon tuen tarpeen selvittämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi kootaan tapauskohtaisesti monialainen asiantuntijaryhmä.
Lukion opiskelijat ja heidän huoltajansa saavat tietoa käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta lukion nettisivuilta, lukion ilmoitustaululta, ryhmänohjaajilta ja muilta opettajilta ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavilta työntekijöiltä, esim. kuraattorilta.
Opetussuunnitelman liitteenä on otteita Sievin lukion opiskeluhuoltosuunnitelmasta (Luvut 2, 3 ja 4).
1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut
2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat
1. Toimenpiteet opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi
Sievin lukion oppilashuolto pyrkii luomaan puitteet terveellisen ja turvallisen opiskeluyhteisön ja ympäristön turvaamiseksi ja kouluyhteisön jäsenten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimenpiteet opiskeluyhteisön ympäristön ja terveyden edistämiseksi kuvataan kohdissa 6-9. Toimenpiteet hyvinvoinnin edistämiseksi on esitelty kohdissa 2-5. Toimenpiteet turvallisuuden edistämiseksi on esitelty kohdissa 9-12.
2. Yhteistyö ja toimenpiteet opiskelijoiden osallisuuden vahvistamiseksi
Sievin lukion tavoitteena on luoda sellaiset puitteet, joissa yhteisiin jäsenillä on mahdollisuus positiivisessa ilmapiirissä toteuttaa tavoitteitaan. Lukion oppilaskunnan hallitus on oppilaiden oma edustajisto ja vaikutuskanava. Oppilaskunta tuo ehdotuksensa opettajakunnan ja rehtorin päätettäväksi. Oppilaskunnan hallitukseen valitaan lukuvuosittain jokaisesta ryhmästä kaksi edustajaa. Oppilaskunnan hallituksen ja ryhmien päätökset tehdään yhdessä. Jokainen kantaa vastuunsa päätösten noudattamisesta.
3. Yhteistyö ja toimenpiteet huoltajien yhteistyön ja osallisuuden vahvistamiseksi
Vanhempien yhteydenottoa ja yhteistyötä koulun kanssa kannustetaan. Vanhempien osallisuutta pyritään vahvistamaan tiedottamalla vanhempainillassa koulun käytänteistä, tapahtumista, ainevalinnoista, ylioppilaskirjoituskäytänteistä, jatko-opiskelumahdollisuuksista. Vanhempainilta järjestetään kolmannen jakson alussa. Vanhemmilta toivotaan myös aktiivista osallistumista koulun tilaisuuksiin esimerkiksi ohjelman suorittajina. Ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja rehtori ovat tarvittaessa yhteydessä opiskelijan huoltajiin. Huoltajia kutsutaan tarvittaessa palaveriin keskustelemaan opiskelijan tilanteesta.
4. Oppilaitoskohtaisen opiskelijahuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt
Opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu vähintään kerran kuussa ja tämän lisäksi tarvittaessa. Opiskeluhuoltoryhmän käytänteitä on esitelty tarkemmin luvussa 11.
5. Yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskeluhuollon kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa
Opiskeluhuoltoryhmä pyrkii ennaltaehkäisemään opiskelijoiden syrjäytymistä ohjaamalla heidät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opinto-ohjaajan puheille, mikäli opiskelu ei etene odotetusti. Opinto-ohjaaja antaa työelämätietoutta ja ohjaa jatko-opintoja koskevissa valinnoissa. HOPS ohjaaja auttaa opiskelijaa luomaan yksilöllisen opintosuunnitelman.
Nuorisotoimen puoleen käännytään tilanteessa, jossa opiskelija laiminlyö opintojaan eikä koulu omilla toimenpiteillään pysty tilannetta muuttamaan. Opinto-ohjaaja ja HOPS-ohjaaja tekevät yhteistyötä, mikäli opiskelija harkitsee lukio-opintojen keskeyttämistä tai siirtymistä aikuisopiskelijaksi. Opintoohjaaja on yhteydessä Jelppiverkkoon, mikäli opiskelija jää ilman opiskelupaikkaa tai opinnot keskeytyvät.
Mikäli opiskelija ilmaisee kotiolojensa olevan haitallisia nuoren kehitykselle, nuori ohjataan kuraattorin luokse. Kuraattori tekee yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Koulun opetushenkilöstöllä on ilmoitusvelvollisuus, mikäli opetushenkilö saa tietää opiskelijan kotiolojen olevan haitallisia nuoren kehitykselle.
Poliisin puoleen käännytään tilanteessa, jossa lakia rikotaan tai jossa koetaan turvallisuuden olevan uha ttuna. Yksilöllisen oppilashuollon toimintasuunnitelmassa on kirjattu yhteistyötahojen yhteystiedot.
Nuorisotoimen puoleen käännytään tilanteessa, jossa opiskelija laiminlyö opintojaan eikä koulu omilla toimenpiteillään pysty tilannetta muuttamaan. Opinto-ohjaaja ja HOPS-ohjaaja tekevät yhteistyötä, mikäli opiskelija harkitsee lukio-opintojen keskeyttämistä tai siirtymistä aikuisopiskelijaksi. Opintoohjaaja on yhteydessä Jelppiverkkoon, mikäli opiskelija jää ilman opiskelupaikkaa tai opinnot keskeytyvät.
Mikäli opiskelija ilmaisee kotiolojensa olevan haitallisia nuoren kehitykselle, nuori ohjataan kuraattorin luokse. Kuraattori tekee yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Koulun opetushenkilöstöllä on ilmoitusvelvollisuus, mikäli opetushenkilö saa tietää opiskelijan kotiolojen olevan haitallisia nuoren kehitykselle.
Poliisin puoleen käännytään tilanteessa, jossa lakia rikotaan tai jossa koetaan turvallisuuden olevan uha ttuna. Yksilöllisen oppilashuollon toimintasuunnitelmassa on kirjattu yhteistyötahojen yhteystiedot.
6. Terveysneuvonnan ja terveystiedon välinen yhteistyö
Lukion valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan kuuluu yksi pakollinen kurssi terveystietoa. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee fyysisen, psyykkisen ja sosiaaliseen työ- ja toimintakykyyn sekä työ- ja muuhun turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn merkityksen ja hallitsee ensiavun perusteet. Valinnaisilla terveystiedon kursseilla opiskelijat tutustuvat Sievin kunnan tarjoamiin terveydenhoidon palveluihin.
7. Esteetön opiskeluympäristö, tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus oppilaitoksessa
Esteettömässä opiskeluympäristössä jokainen voi toimia ominaisuuksistaan riippumatta yhdenvertaisesti muiden kanssa. Liikuntarajoitteiset opiskelijat on huomioitu turvaamalla esteetön sisäänpääsy sivuovesta, jossa on luiska. Lukion tiloissa on käytössä inva-wc. Opetusmateriaalien käyttö ja opetusmenetelmät suunnitellaan erilaiset oppijat huomioon ottaen. Yksilökohtaisesti opettaja voi päättää soveltavien arviointimenetelmien käytöstä, esimerkiksi suullisista tenteistä kirjallisen kokeen sijaan. Lukion alkaessa tehdyllä lukihäiriötestillä pyritään kartoittamaan erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat.
Toimintasuunnitelman luvussa 11 on huomioitu riskianalyysin perusteella todennäköisimmiksi luokiteltavat uhka- ja vaaratilanteet. Luvussa 11 annetaan toimintaohjeet ensiavun järjestämiseen ja hoitoon ohjaukseen kussakin tapauksessa.
Toimintasuunnitelman luvussa 11 on huomioitu riskianalyysin perusteella todennäköisimmiksi luokiteltavat uhka- ja vaaratilanteet. Luvussa 11 annetaan toimintaohjeet ensiavun järjestämiseen ja hoitoon ohjaukseen kussakin tapauksessa.
8. Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen
Lain mukaan koulussa ja sen lähialueilla tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden, laittomien päihdeaineiden käyttö on kielletty sekä oppilaitoksen sisätiloissa että koulun käytössä olevilla ulkoalueilla. Tupakointikielto koskee opiskelijoita, oppilaitoksen henkilökuntaa sekä koulun alueella vierailevia ulkopuolisia henkilöitä. Rehtori ja opettajat tiedottavat opiskelijoita koulun käytänteistä ja ovat velvollisia puuttumaan kiellon rikkomiseen. Päihteiden käytöstä kiinni jäänyttä opiskelijaa puhutellaan, ja alaikäisen opiskelijan huoltajiin ollaan yhteydessä. Mikäli kiellon rikkominen on toistuvaa, koulu voi harkita varoituksen antamista tai määräaikaista koulusta erottamista. Mikäli opiskelijalla on syytä epäillä päihdeongelmaa, noudatetaan luvussa 11 annettuja ohjeita (epäilys poikkeavasta tapahtumasta). Terveystiedon tunneilla opiskelijoille annetaan tietoa päihteiden käytön vaarallisuudesta ja haitoista
9. Yhteistyö ja käytänteet oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa
Koulussa suoritetaan vuosittain lukuvuoden alussa sisäinen turvatarkastus, jonka toteuttaa pelastustoimi. Turvatarkastuksen tarkoituksena on tarkistaa turvajärjestelyjen toimivuus ja antaa perusteita turvallisuusohjelman laatimiselle. Tarkastukseen osallistuvat rehtori, talonmies ja terveydenhoitaja.
10.Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Koulukiusaamisena pidetään toimintaa, jonka tarkoituksena on loukata ja alistaa toista. Kiusaamisen kohteeksi voi joutua sekä opiskelija että koulun henkilökuntaan kuuluva aikuinen. Kiusaamista pyritään ehkäisemään ylläpitämällä avointa oppimiskulttuuria ja hyvää ilmapiiriä. Oppilaskunta järjestää ryhmähenkeä kohottavaa iltapäivätoimintaa lomien edellä. Kaikki vuosiluokat osallistuvat vuosittain järjestettävään kiusaamiskyselyyn, joka toteutetaan tammikuussa. Kyselyllä pyritään kartoittamaan, kokevatko opiskelijat kiusaamista. Nuoria rohkaistaan asian esille ottamisessa.
Mikäli kiusaamista ilmenee, siihen pyritään aina puuttumaan. Usein koulukiusaaminen pysyy aikuisilta salassa ja tarvitaan tarkkaavaisuutta huomata asia. Ryhmänohjaajan tehtäviin kuuluu seurata oman ryhmänsä opiskelijoiden psykososiaalista hyvinvointia. Mikäli opiskelijan koulunkäynnissä on mahdollisesti kiusaamiseen liittyviä haasteita, ryhmänohjaajan tulee ottaa asia esille opiskelijan kanssa. Kiusaamistilanteiden selvittelyssä kaikkia asianosaisia pyritään kuulemaan. Asianosaisten opiskelijoiden lisäksi tapausta selvittämään voidaan kutsua oppilashuoltoryhmän jäseniä sekä opiskelijoiden huoltajia. Tilanteen vaatimat toimenpiteet arvioidaan tapauskohtaisesti.
Väkivalta on rikos. Väkivalta on ihmisen alistamista ja rajoittamista fyysisesti tai henkisesti. Väkivaltaan tai sillä uhkaamiseen puututaan tilanteen vaatimalla tavalla. Tarvittaessa paikalle soitetaan poliisi. Mikäli väkivallan uhka on vähäinen, asianosaisia puhutellaan ja tarvittaessa asiasta tiedotetaan asianosaisten huoltajille, mikäli asianosaiset ovat alaikäisiä.
Mikäli kiusaamista ilmenee, siihen pyritään aina puuttumaan. Usein koulukiusaaminen pysyy aikuisilta salassa ja tarvitaan tarkkaavaisuutta huomata asia. Ryhmänohjaajan tehtäviin kuuluu seurata oman ryhmänsä opiskelijoiden psykososiaalista hyvinvointia. Mikäli opiskelijan koulunkäynnissä on mahdollisesti kiusaamiseen liittyviä haasteita, ryhmänohjaajan tulee ottaa asia esille opiskelijan kanssa. Kiusaamistilanteiden selvittelyssä kaikkia asianosaisia pyritään kuulemaan. Asianosaisten opiskelijoiden lisäksi tapausta selvittämään voidaan kutsua oppilashuoltoryhmän jäseniä sekä opiskelijoiden huoltajia. Tilanteen vaatimat toimenpiteet arvioidaan tapauskohtaisesti.
Väkivalta on rikos. Väkivalta on ihmisen alistamista ja rajoittamista fyysisesti tai henkisesti. Väkivaltaan tai sillä uhkaamiseen puututaan tilanteen vaatimalla tavalla. Tarvittaessa paikalle soitetaan poliisi. Mikäli väkivallan uhka on vähäinen, asianosaisia puhutellaan ja tarvittaessa asiasta tiedotetaan asianosaisten huoltajille, mikäli asianosaiset ovat alaikäisiä.
11.Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa
Kriisillä tarkoitetaan äkillistä, ennalta-arvaamatonta ja järkyttävää tilannetta, joka ylittää yksilön tai yhteisön voimavarat kohdata se. Poikkeusolojen valmius perustuu normaaliajan järjestelyihin. Hyvin suunniteltu ja organisoitu normaaliajan turvallisuuden ylläpito toimii hyvänä pohjana varauduttaessa poikkeusolojen ja kriisitilanteiden varalle. Mahdollisia kriisitilanteita ovat esimerkiksi vaikea tapaturma tai sairaskohtaus, tulipalo, kouluyhteisön jäsenen yllättävä menehtyminen, liikenneonnettomuus, myrkkyonnettomuus tai Suomeen ulottuva säteilysaaste ja väkivalta.
Tapaturmien ehkäisemiseksi ja vahinkojen lievittämiseksi:
Viranomaiset ilmoittavat vaarasta tiedotusvälineiden välityksellä ja/tai hälytyssireenillä. Säteilysaasteen ulottuessa Sieviin väestösuoja tyhjennetään suojakäyttöön. Suoja on saatava toimintakuntoon 72 tunnin kuluessa. Rehtori johtaa toimintaa. Koulun väestönsuoja sijaitsee luokassa 120. Suoja on rakennettu s1–luokan mukaan ja varustettu mm. erityissuodattimilla myrkky- ja säteilysaasteita vastaan. Suoja on mitoitettu 120 henkilölle. Luettelo materiaalista on suojan kaapissa.
Kemianluokassa työskennellään valvotusti opettajan antamien ohjeiden mukaan suojavälineitä käyttäen. Kemianluokan kaapissa säilytetään kemiallisia yhdisteitä, jotka on merkitty asiankuuluvin varotusmerkinnöin. Varaston seinällä on tarkempi ohjeistus turvakäytänteistä (koululaboratorion työskentely-, turvallisuus- ja yleisohjeet). Hätäuloskäynnit luokasta ja varastosta on merkitty varastossa olevan turvakaapin seinään. Varastossa on myös turvakytkin, jolla voidaan hätätapauksessa katkaista sähköt koko koulusta. Kemian ja fysiikan luokassa on suihku välittömiä vammoja varten.
Kriisi voi tapahtua kouluaikana tai vapaa-ajalla.
Mikäli kuolemantapaus sattuu koulupäivän aikana:
Akuutissa tilanteessa: Jokainen aineenopettaja vastaa ryhmänsä ohjeistamisesta. Mikäli uhka edellyttää koulusta poistumista, opettajat ohjaavat kukin oman ryhmänsä turvallista reittiä nopeasti, mutta ryntäilemättä ulos. Opettaja kulkee itse viimeisenä. Luokasta lähdettäessä suljetaan ikkunat ja ovi. Mikäli vaara on koulun ulkopuolella ja edellyttää oppilaitoksen sisällä pysymistä, opettajan tehtävänä on ohjeistaa toimintatavoista.
Koulun kriisiryhmän vastuu Koulun kriisiryhmä vastaa sekä ennaltaehkäisevästä työstä että kriisin jälkihoidon käynnistämisestä. Kriisiryhmän tehtäviä on kuvattu tarkemmin alaluvussa psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen. Koulun kriisiryhmän muodostaa opiskelijahuoltotyöryhmä, joka valitaan vuosittain lukuvuoden ensimmäisessä opettajainkokouksessa. Kriisiryhmä voi täydentää itseään tarvittaessa.
Sisäisten ja ulkoisten sekä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän välisen tiedotuksen ja viestinnän periaatteet
Sisäisen viestinnän periaatteet
Koulujen viestinnässä on käytössä internetpohjainen Wilma-viestintäjärjestelmä, jota koulut käyttävätsisäiseen viestintäänsä opettajien, oppilaiden ja koulun muun henkilökunnan välillä sekä kotien ja koulun välillä. Koulukeskuksen yksikössä on lisäksi sisäiseen viestintään tarkoitettu info-TV-järjestelmä. Tasapuolinen tiedonkulku on merkittävä tekijä organisaation toimintakyvyssä ja työskentelyilmapiirissä. Viesteihin tulee vastata niiden edellyttämän aikataulun mukaisesti. Kiireellisessä tapauksessa yhteyttä otetaan puhelimitse.
Koulun sisäisessä viestinnässä pidetään huolta, että nuoren asiasta saavat tietoa vain ne henkilöt, joita hänen opetuksen järjestäminen koskee. Mikäli asia koskee kaikkia henkilöitä kouluyhteisössä, niin rehtori pyytää luvan nuorelta tai huoltajalta (alle 18 v.) tiedottamiseen. Luvan saatuaan rehtori tiedottaa asiasta henkilökuntaa.
Koulussa huomioidaan opiskelijoita järkyttäneet suuronnettomuudet. Vaikeita ja traumaattisia median selostamia kuvauksia suuronnettomuuksista on tärkeä käsitellä eri tavoin. Kasvattajan ja opettajan tehtävä on antaa nuorille mallia vaikeista asioista puhumiseen ja tilanteen läpikäymiseen, moneenkin kertaan. Mediakasvatus auttaa ymmärtämään median toimintaa ja mediassa julkaistuja viestejä. Viestintä- ja mediataidot on peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmaan kuuluva aihekokonaisuus, joten asioita voi käsitellä millä tunnilla tahansa tilanteen ja mahdollisuuksien mukaan.
Ulkoisen viestinnän periaatteet Koulunjohtaja vastaa ensisijaisesti ulkoisesta viestinnästä. Mikäli rehtori on estynyt, vararehtori huolehtii viestinnästä. Viestintää ohjaaviksi periaatteiksi voidaan nimetä avoimuus, aktiivisuus, puolueettomuus, tietojen oikeellisuus ja rehellisyys. Virkamiehen erityispiirteenä korostuu vastuu tiedon oikeudellisuudesta sekä salassa pidettävän tiedon suojaamisesta.
Oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän välisen tiedotuksen ja viestinnän periaatteet Koulutuksen järjestäjän eli kunnan puolelta ensisijainen yhteyshenkilö on koulutoimenjohtaja. Koulutoimenjohtaja ja rehtori tapaavat viikoittain ja keskustelevat koulun asioista. Koulutoimenjohtaja vierailee epäsäännöllisesti lukiolla, ja keskustelee henkilökunnan kanssa. Lukion rehtori ja opettajat esittelevät tarvittaessa lukion asioita koululautakunnassa. Yleisin yhteydenpitoväline koulutoimenjohtajan ja lukion välillä on sähköposti. Kunta tiedottaa sähköpostitse ajankohtaisista asioista.
Psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen Kriisityön tavoitteet Kriisityön tavoitteena on vahvistaa yhteisön ja sen jäsenten kykyä selviytyä vaikeista tilanteista ja siten myös tukea koulun henkilöstön jaksamista. Kriisiryhmä pyrkii tunnistamaan kriisit ja toimii niissä nopeasti, tehokkaasti ja hallitusti. Kriisiryhmä kokoontuu välittömästi, jos kouluyhteisöä tai jotakuta sen jäsentä kohtaa vakava kriisi. Sellaisia voivat olla esim. oppilaan tai koulun työntekijän kuolema, vakava onnettomuus, päihteet, väkivalta tai fyysisen vahingoittumisen uhka. Kriisiryhmä vastaa kriisien selvittelystä ja ryhtymisestä toimenpiteisiin, joissa kriisin kaikki osapuolet otetaan huomioon.
Kriisin selvittäminen koulutasolla on välttämätöntä, koska koulu on aina merkittävä paikka lasten ja nuorten elämässä. Kouluyhteisö ja sen jäsenet voivat muodostaa vahvan suojaa ja turvaa antavan tuen kriisin kohdanneelle. Oppilaan tarve ja mahdollisuus keskusteluun on otettava huomioon. Nuoren tarvetta toiminnallisuuteen ja konkreettiseen tekemiseen on hyödynnettävä. Oppilaita on autettava löytämään keinot asian käsittelemiseen ja kriisin läpikäymiseen on annettava aikaa ja tilaa.
Kriisiryhmän kokoonpano on sama kuin opiskeluhuoltoryhmän kokoonpano.
Kriisiryhmän tehtävät:
Syksyisin uuden lukuvuoden alkaessa koulun henkilökunta käy läpi koulun turvallisuuskäytänteet rehtorin johdolla sekä tekee koulun kaikkiin käytössä oleviin tiloihin turvallisuuskävelyn. Koulutuksessa käydään läpi koulun hätäpoistumistiet, kokoontumispaikat ulkona (jalkapallokenttä), sisälle poistuminen ja mahdollinen turvavälineistö (jauhesammutin, sammutuspeitto).
Yhteisöllinen opiskeluhuoltosuunnitelma on opettajien luettavissa lukion pedanet-sivulla. Lukuvuoden alussa ryhmänohjaajat perehdyttävät oppilaat turvallisuuden kannalta tärkeisiin asioihin kuten yleinen hätänumero, toimenpiteet hätänumeroon soitettaessa, koulun hätäpoistumistiet, kokoontumispaikat ulkona, sisälle poistuminen ja mahdollinen turvavälineistö (jauhesammutin, sammutuspeitto).
Jokilaakson pelastuslaitoksen ja kuntien koulutoimen johdon/koulujen johtajien yhteinen koulutus- ja neuvottelupäivä järjestetään kerran vuodessa. Henkilöstön koulutuksesta huolehditaan sekä ulkopuolista koulutusta ostamalla että jakamalla henkilöstön asiantuntijuutta talon sisäisin koulutuksin.
Toimintavalmiuksien harjoittelu Koko koulun yhteinen poistumisharjoitus ja muuhun turvallisuuteen liittyvä harjoitus järjestetään elosyyskuussa.
Suunnitelman arviointi ja päivittäminen Turvallisuuden ylläpito ja kehittäminen on osa jatkuvaa ja pitkäjänteistä toimintaa. Uudistukset vaativat mm. tietojen hankkimista, koulutukseen osallistumista ja määrärahojen varaamista, jotka kaikki vaativat aikaa ja sopeuttamista vuotuiseen koulutoimen rytmiin. Tämän vuoksi laaditaan lukuvuoden hankkeista ohjelma.
Edellisvuoden ohjelman toteutumista arvioidaan huhti-toukokuussa. Ohjelma alkavalle lukuvuodelle tehdään arvioinnin perusteella huhti -toukokuussa.
Epäilys poikkeavasta tapahtumasta
Mikäli herää epäilys väkivallan uhasta tai muusta poikkeavasta tapahtumasta, epäilyksen kohteena oleva henkilö ohjataan kuraattorin puheille. Kuraattori keskustelee asianomaisen kanssa ja arvioi tilanteen vaatimia jatkotoimenpiteitä. Kuraattori harkitsee tapauskohtaisesti, mikäli tilanne vaatii poliisin tai muiden tahojen konsultointia. Opiskeluhuoltoryhmälle tiedottamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Mikäli uhkan arvioidaan olevan todellinen, asia saatetaan myös muun henkilökunnan tietoon.Vaikea tapaturma tai sairaskohtaus
Vaikean tapaturman tai sairaskohtauksen sattuessa tarkista ensimmäiseksi, hengittääkö potilas ja sykkiikö hänen sydämensä. Sen jälkeen tee hätäilmoitus lähimmällä puhelimella aluehälytyskeskukseen (numero 112) ja aloita elvyttäminen.Tapaturmien ehkäisemiseksi ja vahinkojen lievittämiseksi:
- Noudata turvallisia työtapoja
- Ilmoita havaitsemistasi riskitekijöistä rehtorille lomakkeella
- Opettele tekemään hätäilmoitus
- Selvitä, missä on ensiapulaukku ja lähin sammutin
- Selvitä, ketkä ovat ensiaputaitoisia
- Soita numeroon 112
- Kerro, mistä soitat ja mitä on tapahtunut
- Älä sulje puhelinta ennen kuin olet saanut luvan
- Soita uudestaan, mikäli tilanne muuttuu.
Uhkaavan henkilön kohtaaminen
- jätä uhkaavalle henkilölle tilaa, säilytä hänen reviirinsä - älä vähättele
- puhu selkeästi ja lyhyesti; myötäile ja ole mieluummin joustava kuin jyrkkä
- pysy rauhallisena
- pidä kädet näkyvissä, vältä tuijottamista
- älä käännä selkääsi
- vältä äkkinäisiä liikkeitä
- älä oikaise huumaantuneen tai muuten sekavalta vaikuttavan henkilön harhoja
- pyri voittamaan aikaa ja hälyttämään apua, niin ettei uhkaaja huomaa
Väkivalta
Ulkopuolisen hyökkäyksen uhatessa:- Mikäli hyökkääjä havaitaan ulkopuolella, ilmoita kanslistille (puhelu 248), jotta koulun ovet saadaan lukittua
- Tiedota asiasta välittömästi rehtorille
- Älä leiki sankaria. Pyydä avuksi muita opettajia ja henkilökuntaa ja pyri rauhoittamaan tilanne
- Varoita muuta koulun väkeä tarvittaessa, kuuluta turvasana. Turvasanan kuulutus on merkkinä henkilökunnalle välittömästä vaarasta ja kehotus siirtyä luokkiin
- Pyydä tarvittaessa apua poliisilta yleisestä hätänumerosta 112
- Tee tarvittaessa rikosilmoitus poliisille
- kuuluta turvasana keskusradion kautta.
- soita hätänumeroon.
- Turvasanan kuulutus on merkkinä muille opettajille turvatoimiin ryhtymisestä. Käytävällä olevat opiskelijat käsketään luokkiin. Luokkien ovet lukitaan viipymättä.
- Opiskelijoita tulee kehottaa pysyttelemään ikkunatason alapuolella ja poissa oven edestä. Kuvataiteenluokka ja monitoimitila ovat erityisen riskialttiita paikkoja laajojen ikkunoiden vuoksi. Kuvataiteen luokassa oppilaiden tulee suojautua varastotilaan.
- Kuuntele keskusradiosta mahdollisia muita toimintaohjeita.
- Luokasta ei tule poistua ilman viranomaisen (poliisi/palokunta/pelastushenkilö) lupaa.
Tulipalo
- Mikäli palo on sammutettavissa, tukahduta palo lähimmällä alkusammuttimella. Alkusammuttimia on joka käytävällä (yhteensä 4 kpl), sammutusletkut ovat kummallakin pitkällä käytävällä. Opettajanhuoneessa on sammutuspeite.
- Mikäli palo on uhkaava, hälytä palokunta soittamalla 112
- Poistumiskäsky annetaan keskusradion kautta. Mikrofonit ovat kansliassa ja vahtimestarin huoneessa. Koko henkilökunnan on tunnettava laitteiden käyttö ja hallittava poistumiskuulutus: “Huomio, huomio, tässä puhuu ... . Koulun x-tilassa on syttynyt tulipalo. Kaikki koulussa olevat poistuvat välittömästi jalkapallokentälle. Opettajat johtavat luokkansa ripeästi sovittua reittiä. Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman lupaa. Tämä ei ole harjoitus. Toistan..”
- Järjestyneen poistumisen johtaminen on palotilanteessa opettajien keskeisin tehtävä. Opettajat laskevat luokassaan olevien opiskelijoiden lukumäärään ja ohjaavat kukin oman ryhmänsä turvallista reittiä nopeasti ulos. Opettaja kulkee itse viimeisenä. Luokasta lähdettäessä suljetaan ovet ja ikkunat.
- Opettajien tulee huomioida, ettei koulun tiloihin jää ketään. Poistuessaan opettajat huolehtivat, että kaikki tilat tarkastetaan. Tarkastetut tilat merkitään heijastimilla tai heijastimien puuttuessa post-it lapuilla. Merkki on tarkoitus kiinnittää oveen, kun tilan tarkastus on suoritettu.
- Poistumisen jälkeen luokat kootaan ennalta sovitulle kokoontumispaikalle (jalkapallokentälle), mistä ei saa poistua ennen kuin saadaan siihen lupa. Kokoontumispaikalla tarkistetaan, että kaikki ovat todella päässeet ulos.
Liikenneonnettomuus
- Tee tilannearvio ja pyri selvittämään mitä on tapahtunut
- Selvitä onko loukkaantuneita, arvioi avun tarve
- Muista oma turvallisuutesi: käytä heijastinta / heijastinliiviä
- Tee hätäilmoitus, soita 112
- Estä lisäonnettomuudet, pelasta hengenvaarassa olevat:
- Varoita muuta liikennettä: muista hätävilkut ja vie varoituskolmio riittävän etäälle.
- Estä mahdollinen tulipalon syttyminen: katkaise ajoneuvon virta.
- Tarvittaessa siirrä loukkaantuneet turvaan.
- Aloita ensiaputoimet: Turvaa hengitys ja verenkierto. Loukkaantuneella voi olla useita vammoja. Anna muu ensiapu omien taitojesi mukaan. Puhu kyseessä olevan henkilön kanssa - älä jätä yksin.
Myrkkyonnettomuus tai säteilysaaste
Viranomaiset ilmoittavat vaarasta tiedotusvälineiden välityksellä ja/tai hälytyssireenillä. Säteilysaasteen ulottuessa Sieviin väestösuoja tyhjennetään suojakäyttöön. Suoja on saatava toimintakuntoon 72 tunnin kuluessa. Rehtori johtaa toimintaa. Koulun väestönsuoja sijaitsee luokassa 120. Suoja on rakennettu s1–luokan mukaan ja varustettu mm. erityissuodattimilla myrkky- ja säteilysaasteita vastaan. Suoja on mitoitettu 120 henkilölle. Luettelo materiaalista on suojan kaapissa.
Kemianluokassa työskennellään valvotusti opettajan antamien ohjeiden mukaan suojavälineitä käyttäen. Kemianluokan kaapissa säilytetään kemiallisia yhdisteitä, jotka on merkitty asiankuuluvin varotusmerkinnöin. Varaston seinällä on tarkempi ohjeistus turvakäytänteistä (koululaboratorion työskentely-, turvallisuus- ja yleisohjeet). Hätäuloskäynnit luokasta ja varastosta on merkitty varastossa olevan turvakaapin seinään. Varastossa on myös turvakytkin, jolla voidaan hätätapauksessa katkaista sähköt koko koulusta. Kemian ja fysiikan luokassa on suihku välittömiä vammoja varten.
Itsemurhan uhka
- Välittömässä uhkatapauksessa ota yhteys yleiseen hätänumeroon 112.
- Viranomaiset huolehtivat asian ilmoittamisesta nuoren huoltajille.
- Jos ei ole välitöntä itsemurhan uhkaa, ohjaa henkilö terveydenhoitajan ja/tai kuraattorin luokse.
Kouluyhteisön jäsenen yllättävä menehtyminen
Kriisi voi tapahtua kouluaikana tai vapaa-ajalla.Mikäli kuolemantapaus sattuu koulupäivän aikana:
- Soita hätänumeroon, kuuntele ohjeet
- Eristä alue ja pyydä ulkopuolisia poistumaan
- Peitä ruumis ruumispeitteellä ja odota ruumiin luona, kunnes ruumis haetaan tai muuta sovitaan. Ruumispeitettä säilytetään opettajainhuoneessa kaapiston päällä.
- Informoi rehtoria
- Tiedon saanut opettaja informoi rehtoria
- Rehtori kutsuu koolle kriisiryhmän ja informoi muuta henkilökuntaa
- Tiedottamisessa kunnioitetaan vanhempien ja omaisten toiveita sekä viranomaisten ohjeita
- Suruliputus
- Kuulutus/ muistotilaisuus/ hiljainen hetki
- Aulassa pöydälle led-kynttilä, mahdollisesti kukkia ja valokuva
- Tarpeen mukaan tilannetta voidaan käsitellä oppitunneilla. Erityistä tukea tarjotaan lähimmille ystäville ja mahdollisille silminnäkijöille.
- Omaisten muistaminen
- Kirjallisen tiedoteen antaminen, mikäli viranomaiset niin ohjeistavat
- Opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointia seurataan ja riittävästä mahdollisuudesta jälkipuintiin huolehditaan. Psykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja varaavat aikaa oppilaiden kohtaamiseen. Koulun kriisityöryhmä on yhteydessä kunnan kriisityöryhmään. Henkilökunta kääntyy tarvittaessa työterveyshuollon puoleen.
Johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako erilaisissa kriisitilanteissa ja
niihin varautumisessa
Erilaiset kriisitilanteet: Yleinen toimintaperiaate: Viranomaiset johtavat kriisitilanteessa pelastustoimia. Koulunjohtaja ohjeistaa koulun henkilöstöä viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Kukin aineenopettaja vastaa siitä, että opetusryhmä toimii saatujen ohjeiden mukaisesti.Akuutissa tilanteessa: Jokainen aineenopettaja vastaa ryhmänsä ohjeistamisesta. Mikäli uhka edellyttää koulusta poistumista, opettajat ohjaavat kukin oman ryhmänsä turvallista reittiä nopeasti, mutta ryntäilemättä ulos. Opettaja kulkee itse viimeisenä. Luokasta lähdettäessä suljetaan ikkunat ja ovi. Mikäli vaara on koulun ulkopuolella ja edellyttää oppilaitoksen sisällä pysymistä, opettajan tehtävänä on ohjeistaa toimintatavoista.
Koulun kriisiryhmän vastuu Koulun kriisiryhmä vastaa sekä ennaltaehkäisevästä työstä että kriisin jälkihoidon käynnistämisestä. Kriisiryhmän tehtäviä on kuvattu tarkemmin alaluvussa psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen. Koulun kriisiryhmän muodostaa opiskelijahuoltotyöryhmä, joka valitaan vuosittain lukuvuoden ensimmäisessä opettajainkokouksessa. Kriisiryhmä voi täydentää itseään tarvittaessa.
Sisäisten ja ulkoisten sekä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän välisen tiedotuksen ja viestinnän periaatteet
Sisäisen viestinnän periaatteet
Koulujen viestinnässä on käytössä internetpohjainen Wilma-viestintäjärjestelmä, jota koulut käyttävätsisäiseen viestintäänsä opettajien, oppilaiden ja koulun muun henkilökunnan välillä sekä kotien ja koulun välillä. Koulukeskuksen yksikössä on lisäksi sisäiseen viestintään tarkoitettu info-TV-järjestelmä. Tasapuolinen tiedonkulku on merkittävä tekijä organisaation toimintakyvyssä ja työskentelyilmapiirissä. Viesteihin tulee vastata niiden edellyttämän aikataulun mukaisesti. Kiireellisessä tapauksessa yhteyttä otetaan puhelimitse.Koulun sisäisessä viestinnässä pidetään huolta, että nuoren asiasta saavat tietoa vain ne henkilöt, joita hänen opetuksen järjestäminen koskee. Mikäli asia koskee kaikkia henkilöitä kouluyhteisössä, niin rehtori pyytää luvan nuorelta tai huoltajalta (alle 18 v.) tiedottamiseen. Luvan saatuaan rehtori tiedottaa asiasta henkilökuntaa.
Koulussa huomioidaan opiskelijoita järkyttäneet suuronnettomuudet. Vaikeita ja traumaattisia median selostamia kuvauksia suuronnettomuuksista on tärkeä käsitellä eri tavoin. Kasvattajan ja opettajan tehtävä on antaa nuorille mallia vaikeista asioista puhumiseen ja tilanteen läpikäymiseen, moneenkin kertaan. Mediakasvatus auttaa ymmärtämään median toimintaa ja mediassa julkaistuja viestejä. Viestintä- ja mediataidot on peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmaan kuuluva aihekokonaisuus, joten asioita voi käsitellä millä tunnilla tahansa tilanteen ja mahdollisuuksien mukaan.
Ulkoisen viestinnän periaatteet Koulunjohtaja vastaa ensisijaisesti ulkoisesta viestinnästä. Mikäli rehtori on estynyt, vararehtori huolehtii viestinnästä. Viestintää ohjaaviksi periaatteiksi voidaan nimetä avoimuus, aktiivisuus, puolueettomuus, tietojen oikeellisuus ja rehellisyys. Virkamiehen erityispiirteenä korostuu vastuu tiedon oikeudellisuudesta sekä salassa pidettävän tiedon suojaamisesta.
Oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän välisen tiedotuksen ja viestinnän periaatteet Koulutuksen järjestäjän eli kunnan puolelta ensisijainen yhteyshenkilö on koulutoimenjohtaja. Koulutoimenjohtaja ja rehtori tapaavat viikoittain ja keskustelevat koulun asioista. Koulutoimenjohtaja vierailee epäsäännöllisesti lukiolla, ja keskustelee henkilökunnan kanssa. Lukion rehtori ja opettajat esittelevät tarvittaessa lukion asioita koululautakunnassa. Yleisin yhteydenpitoväline koulutoimenjohtajan ja lukion välillä on sähköposti. Kunta tiedottaa sähköpostitse ajankohtaisista asioista.
Psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen Kriisityön tavoitteet Kriisityön tavoitteena on vahvistaa yhteisön ja sen jäsenten kykyä selviytyä vaikeista tilanteista ja siten myös tukea koulun henkilöstön jaksamista. Kriisiryhmä pyrkii tunnistamaan kriisit ja toimii niissä nopeasti, tehokkaasti ja hallitusti. Kriisiryhmä kokoontuu välittömästi, jos kouluyhteisöä tai jotakuta sen jäsentä kohtaa vakava kriisi. Sellaisia voivat olla esim. oppilaan tai koulun työntekijän kuolema, vakava onnettomuus, päihteet, väkivalta tai fyysisen vahingoittumisen uhka. Kriisiryhmä vastaa kriisien selvittelystä ja ryhtymisestä toimenpiteisiin, joissa kriisin kaikki osapuolet otetaan huomioon.
Kriisin selvittäminen koulutasolla on välttämätöntä, koska koulu on aina merkittävä paikka lasten ja nuorten elämässä. Kouluyhteisö ja sen jäsenet voivat muodostaa vahvan suojaa ja turvaa antavan tuen kriisin kohdanneelle. Oppilaan tarve ja mahdollisuus keskusteluun on otettava huomioon. Nuoren tarvetta toiminnallisuuteen ja konkreettiseen tekemiseen on hyödynnettävä. Oppilaita on autettava löytämään keinot asian käsittelemiseen ja kriisin läpikäymiseen on annettava aikaa ja tilaa.
Kriisiryhmän kokoonpano on sama kuin opiskeluhuoltoryhmän kokoonpano.
Kriisiryhmän tehtävät:
- ottaa selvää tosiasioista
- sopia jatkotoimien organisoimisesta ja tiedottamisesta
- miettiä tarvittavien toimien laajuus, delegointi ja koordinointi. Tilannekohtaisesti arvioidaan tarvetta konsultoida Kallion kriisiryhmää ja muita viranomaisia.
- tiedottaa koulun henkilökunnalle asiasta (rehtori tai sijainen)
- vastata tiedottamisesta koulun ulkopuolella. Jos on kysymys henkilöön liittyvästä kriisistä, on tiedottamisesta ja asian käsittelytavasta sovittava perheen kanssa. (rehtori tai sijainen)
- päättää, millä tavalla asiasta kerrotaan opiskelijoille ja suunnitella, millä tavoin estetään huhujen leviäminen (rehtori tai sijainen)
- huolehtia, ettei kukaan jää yksin vaikeassa tilanteessa
- vastata koulun kriisivalmiudesta ja järjestää tarvittaessa koulutusta asiasta
Suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille,
huoltajille ja yhteistyötahoille
Syksyisin uuden lukuvuoden alkaessa koulun henkilökunta käy läpi koulun turvallisuuskäytänteet rehtorin johdolla sekä tekee koulun kaikkiin käytössä oleviin tiloihin turvallisuuskävelyn. Koulutuksessa käydään läpi koulun hätäpoistumistiet, kokoontumispaikat ulkona (jalkapallokenttä), sisälle poistuminen ja mahdollinen turvavälineistö (jauhesammutin, sammutuspeitto).
Yhteisöllinen opiskeluhuoltosuunnitelma on opettajien luettavissa lukion pedanet-sivulla. Lukuvuoden alussa ryhmänohjaajat perehdyttävät oppilaat turvallisuuden kannalta tärkeisiin asioihin kuten yleinen hätänumero, toimenpiteet hätänumeroon soitettaessa, koulun hätäpoistumistiet, kokoontumispaikat ulkona, sisälle poistuminen ja mahdollinen turvavälineistö (jauhesammutin, sammutuspeitto).
Jokilaakson pelastuslaitoksen ja kuntien koulutoimen johdon/koulujen johtajien yhteinen koulutus- ja neuvottelupäivä järjestetään kerran vuodessa. Henkilöstön koulutuksesta huolehditaan sekä ulkopuolista koulutusta ostamalla että jakamalla henkilöstön asiantuntijuutta talon sisäisin koulutuksin.
Toimintavalmiuksien harjoittelu Koko koulun yhteinen poistumisharjoitus ja muuhun turvallisuuteen liittyvä harjoitus järjestetään elosyyskuussa.
Suunnitelman arviointi ja päivittäminen Turvallisuuden ylläpito ja kehittäminen on osa jatkuvaa ja pitkäjänteistä toimintaa. Uudistukset vaativat mm. tietojen hankkimista, koulutukseen osallistumista ja määrärahojen varaamista, jotka kaikki vaativat aikaa ja sopeuttamista vuotuiseen koulutoimen rytmiin. Tämän vuoksi laaditaan lukuvuoden hankkeista ohjelma.
Edellisvuoden ohjelman toteutumista arvioidaan huhti-toukokuussa. Ohjelma alkavalle lukuvuodelle tehdään arvioinnin perusteella huhti -toukokuussa.
3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen
Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tulee sisältää
- Opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja keskinäinen työn- ja vastuunjako sekä palvelujen järjestämisessä tarvittava yhteistyö
- Tukiryhmän toimintatapojen ja käytäntöjen sopiminen ja yksilöllisten tukitoimien järjestämisen periaatteet
- Yhteistyö opiskelijan opintojen ohjauksessa ja jatko-opintojen suunnittelussa
- Opiskeluhuoltokertomuksen laatiminen ja säilytys
- Sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaitoksessa
- Opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi
- Tarvittava yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa (erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, poliisi, nuorisotoimi, jne)
1. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen ja keskinäinen työn- ja vastuunjako sekä palveluiden järjestämisessä tarvittava yhteistyö
Yksilökohtaisen opiskelijahuollon tavoitteena on seurata ja edistää opiskelijan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Opettajat ja oppilaitoksen muu henkilökunta voivat hyödyntää opiskelijan tilanteen arvioimisessa seuraavaa menetelmää:
Huolen vyöhykkeistö on työntekijöiden varhaisen avoimen yhteistyön apuväline työskentelysuhteiden jäsentämiseksi ja avoimen yhteistyön kehittämiseksi. Sen tarkoituksena on auttaa selkiyttämään asiakkaiden ja työntekijöiden keskinäistä yhteistyötä.
Huolen vyöhykkeistö on kehitetty työntekijän avuksi ja sillä on mahdollista jäsentää ja tutkia lapsen, nuoren ja perheen tilanteesta nousutta huolta, omien auttamismahdollisuuksien riittävyyttä sekä lisävoimavarojen (perheen läheiset ja eri tahojen työntekijät) tarvetta.
Huomioitava työmenetelmän käytössä
Vyöhykkeistöä ei saa käyttää asiakkaiden, oppilaiden, perheiden tai ylipäätään kenenkään luokittelun tai rekisteröinnin välineenä. Se on tarkoitettu vain omien työskentelysuhteiden kulloisenkin tilanteen sekä yhteistyötarpeiden jäsentelyyn.
Huolen vyöhykkeitä on neljä. Huoli nähdään jatkumona, jonka yhdessä ääripäässä on tilanne, johon ei liity huolta, ja toisessa ääripäässä suuren huolen tilanne.
Huolen vyöhykkeistö on metafora eli kielikuva ja sen rajat ovat joustavia. Vyöhykkeet eivät varsinaisesti sijaitse missään, eivätkä huolet arjessa sijoitu minkäänlaisiin tarkkarajaisiin vyöhykkeisiin. Vyöhykkeet ovat sen sijaan yritys muodostaa kieltä, jolla päästään puhumaan itse kunkin kokonaisvaltaisista kokemuksista.
Huolen vyöhykkeistö auttaa työntekijää arvioimaan tuen ja yhteistyön tarvetta
Kaavio1: Huolen vyöhykkeistö (Arnkil & Eriksson, THL, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö)
Työntekijän tehtävänä on ottaa mahdollinen huoli puheeksi asiakkaan kanssa kunnioittavasti ja dialogisesti. Työntekijä pyytää apua huolensa vähentämiseksi ja asiakkaan/perheen tukemiseksi.” Puheeksi ottamisen onnistumisen ja hyvän kohtaamisen varmistamiseksi työntekijä voi käyttää oman työnsä tukena Sievin lukion huolilomaketta.
Lähde: thl.fi / lastensuojelun käsikirja
”Yhteydenotto opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen saamiseksi
Jos oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelijan opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi taikka poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi
tarvittavat tiedot.
Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä 15 §:n 1 momentissa säädetyssä määräajassa.
Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu, joka ammatillisessa tehtävässään on saanut tietää opiskelijan tuen tarpeesta, voi salassapitosäännösten estämättä ottaa yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin.
Opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on annettava tieto tässä pykälässä säädetystä yhteydenotosta, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä”. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 16§)
”Terveydenhoitajan ja lääkärin tavoitettavuus koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa
Terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta.
Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. Hoidon tarpeen arviointi ja hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä terveydenhuoltolain 51 §:n mukaisesti.” . (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 17§)
Huolen vyöhykkeistö ja huolen puheeksiottaminen
Huolen vyöhykkeistö on työntekijöiden varhaisen avoimen yhteistyön apuväline työskentelysuhteiden jäsentämiseksi ja avoimen yhteistyön kehittämiseksi. Sen tarkoituksena on auttaa selkiyttämään asiakkaiden ja työntekijöiden keskinäistä yhteistyötä.
Huolen vyöhykkeistö on kehitetty työntekijän avuksi ja sillä on mahdollista jäsentää ja tutkia lapsen, nuoren ja perheen tilanteesta nousutta huolta, omien auttamismahdollisuuksien riittävyyttä sekä lisävoimavarojen (perheen läheiset ja eri tahojen työntekijät) tarvetta.
Huomioitava työmenetelmän käytössä
Vyöhykkeistöä ei saa käyttää asiakkaiden, oppilaiden, perheiden tai ylipäätään kenenkään luokittelun tai rekisteröinnin välineenä. Se on tarkoitettu vain omien työskentelysuhteiden kulloisenkin tilanteen sekä yhteistyötarpeiden jäsentelyyn.
Vyöhykkeitä on yhteensä neljä
Huolen vyöhykkeitä on neljä. Huoli nähdään jatkumona, jonka yhdessä ääripäässä on tilanne, johon ei liity huolta, ja toisessa ääripäässä suuren huolen tilanne.
Huolen vyöhykkeistö on metafora eli kielikuva ja sen rajat ovat joustavia. Vyöhykkeet eivät varsinaisesti sijaitse missään, eivätkä huolet arjessa sijoitu minkäänlaisiin tarkkarajaisiin vyöhykkeisiin. Vyöhykkeet ovat sen sijaan yritys muodostaa kieltä, jolla päästään puhumaan itse kunkin kokonaisvaltaisista kokemuksista.
Huolen vyöhykkeistö auttaa työntekijää arvioimaan tuen ja yhteistyön tarvetta
| EI HUOLTA | PIENI HUOLI | HARMAA VYÖHYKE TUNTUVA HUOLI |
SUURI HUOLI |
| 1 | 2 | 3 | 4 |
| Ei huolta lainkaan. Toiminta liittyy hyvin kokonaisuuteen ja tapahtuu aiottuja seurauksia. |
Huoli tai ihmettely käynyt mielessä. Luottamus omiin mahdollisuuksiin on hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. |
Huoli on tuntuvaa. Omat voimavarat ovat ehtymässä. Lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen tarve. |
Huoli on erittäin suuri. Omat keinot ovat lopussa. Tilanteeseen on saatava muutos heti. |
Kaavio1: Huolen vyöhykkeistö (Arnkil & Eriksson, THL, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö)
Dialoginen puheeksiotto
Työntekijän tehtävänä on ottaa mahdollinen huoli puheeksi asiakkaan kanssa kunnioittavasti ja dialogisesti. Työntekijä pyytää apua huolensa vähentämiseksi ja asiakkaan/perheen tukemiseksi.” Puheeksi ottamisen onnistumisen ja hyvän kohtaamisen varmistamiseksi työntekijä voi käyttää oman työnsä tukena Sievin lukion huolilomaketta.
Lähde: thl.fi / lastensuojelun käsikirja
”Yhteydenotto opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen saamiseksi
Jos oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelijan opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi taikka poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi
tarvittavat tiedot.
Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, opiskelijalle on annettava tieto yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä 15 §:n 1 momentissa säädetyssä määräajassa.
Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu, joka ammatillisessa tehtävässään on saanut tietää opiskelijan tuen tarpeesta, voi salassapitosäännösten estämättä ottaa yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin.
Opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on annettava tieto tässä pykälässä säädetystä yhteydenotosta, jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä”. (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 16§)
”Terveydenhoitajan ja lääkärin tavoitettavuus koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa
Terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta.
Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. Hoidon tarpeen arviointi ja hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä terveydenhuoltolain 51 §:n mukaisesti.” . (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 17§)
1A. Aineenopettaja
Aineenopettaja ottaa yhteyttä suoraan nuoreen ja kertoo hänelle huolensa,
Kurssin arvioinnin yhteydessä opettaja
Ennen 1. ja 4. jakson alkua matematiikan ja kielten opettajien ryhmät saavat rehtorilta listauksen aineryhmänsä 4/H/O-merkinnöistä ja tekevät toimenpidesuunnitelman.
- kun poissaoloja on yli viisi (puolikkaalla kurssilla yli kaksi) ja pyytää poissaoloista nuorelta kirjallisen selvityksen, jossa on todistajan allekirjoitus (alle 18 v todistaa huoltaja) (poissaoloista lisätietoja syystiedotteessa)
- jos saman kurssin suoritukseen sovitut tapaamiset tai tehtävät eivät toteudu kolmella kerralla
- oppiaineessa on etenemiseste, joka ei ole poistunut seuraavan jakson aikana.
- oppiaineen kurssi jää kesken; tietojärjestelmiin merkitään myös keskeytetyt kurssit (K), kurssi keskeneräinen (O ja lisätiedot) ja käytetyt kurssin suorituskerrat (X)
- huoli koskee opiskelijan terveyttä, opiskeluvaikeuksia, sosiaalisia tai psyykkisiä vaikeuksia
Kurssin arvioinnin yhteydessä opettaja
- laittaa O-suorituksiin lisätiedot
- tarkistaa aineen arvosanat: ovatko edellisten jaksojen suoritus- ja uusintamerkinnät ajan tasalla, onko etenemisesteitä tai keskeneräisiä suorituksia
Ennen 1. ja 4. jakson alkua matematiikan ja kielten opettajien ryhmät saavat rehtorilta listauksen aineryhmänsä 4/H/O-merkinnöistä ja tekevät toimenpidesuunnitelman.
1B. Ryhmänohjaaja
Ryhmänohjaaja seuraa ryhmänsä nuorten opiskelua, keskustelee nuoren kanssa opiskeluun liittyvistä asioista sekä pitää yhteyttä huoltajiin. Ryhmänohjaaja pitää ryhmällensä 1. vuonna ns. alkukyselyn 1. koeviikon jälkeen ja haastattelee heidät syyslukukauden aikana.
Opiskelun etenemistä seurataan mm. jaksoarviointien avulla. Jaksoarvioinneissa huomioidaan
” Etsivä nuorisotyö
Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta.
Kun kunta järjestää etsivää nuorisotyötä, sen tulee nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava kunnan viranhaltija tai kuntaan työsopimussuhteessa oleva henkilö. Etsivällä nuorisotyöntekijällä on oltava riittävä koulutus ja kokemus nuorten kanssa tehtävästä työstä. Etsivää nuorisotyötä voivat järjestää kunta tai useammat kunnat yhdessä. Kunta voi järjestää etsivää nuorisotyötä hankkimalla palveluja myös nuorten palveluja tuottavalta yhteisöltä, jolloin kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti.”
Tietojen luovuttaminen etsivää nuorisotyötä varten
Tietojen luovuttamisen edellytyksenä etsivää nuorisotyötä varten on nuoren suostumus, jollei tässä laissa tai muualla toisin säädetä.
Nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot on sen estämättä, mitä tietojen salassapidosta säädetään, luovutettava nuoren kotikunnalle etsivää nuorisotyötä varten seuraavasti:
1) opetuksen järjestäjän on luovutettava tiedot perusopetuksen päättäneestä nuoresta, joka ei ole sijoittunut perusopetuksen jälkeisiin opintoihin;
2) koulutuksen järjestäjän on luovutettava tiedot alle 25-vuotiaasta nuoresta, joka keskeyttää opinnot ammatillisessa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa;
3) puolustusvoimien ja siviilipalveluskeskuksen on luovutettava tiedot alle 25-vuotiaasta nuoresta, joka vapautetaan varusmies- tai siviilipalveluksesta palveluskelpoisuuden puuttumisen takia tai joka keskeyttää palveluksen.
Opetuksen tai koulutuksen järjestäjä, puolustusvoimat taikka siviilipalveluskeskus voi jättää tiedot 2 momentissa tarkoitetusta nuoresta luovuttamatta, jos se arvioi käytettävissään olevien tietojen pohjalta sekä nuoren tilanne ja tuen tarve kokonaisuudessaan huomioon otettuna, ettei nuori ole 7 b §:ssä tarkoitettujen palvelujen ja muun tuen tarpeessa.
Myös muu kuin edellä tässä pykälässä tarkoitettu viranomainen voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa nuoren kotikunnalle etsivää nuorisotyötä varten nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot, jos viranomainen arvioi viranomaisena saamiensa tietojen pohjalta sekä nuoren tilanne ja tuen tarve kokonaisuudessaan huomioon otettuna nuoren tarvitsevan viipymättä tukea päästäkseen palvelujen ja muun tuen piiriin.
Tässä pykälässä tarkoitettujen tietojen luovuttajan on sopivin tavoin etukäteen ilmoitettava nuorelle ja alaikäisen nuoren huoltajalle, että nuorta koskevia tietoja voidaan 2 ja 4 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa luovuttaa etsivää nuorisotyötä varten.
Tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja ei luovuteta sellaisesta nuoresta, josta on lastensuojelulain (417/2007) 25 §:n mukaan tehtävä ilmoitus kunnan sosiaalitoimesta vastaavalle toimielimelle ”.(Laki nuorisolain muuttamiseks 7b ja 7c§)
Ryhmänohjaaja pyrkii tunnistamaan ja huomaamaan ohjaamansa ryhmän opiskelijoiden huolia: ryhmänohjaaja on ”herkällä korvalla” ryhmänsä opiskelijoita koskevista asioista ja kerää kokonaiskuvaa muodostavaa tietoa opiskelijasta.
Jos ryhmänohjaajalle välittyy nuoresta huolen viestejä (epäpätevät tai runsaat poissaolot, käytös, opiskelumotivaation puute tms.), niin ryhmänojaaja pyytää tarvittaessa alaikäisen huoltajilta apua tilanteeseen (huomioiden lait sivuilla 2 ja 4). Ryhmänohjaaja kirjaa ja erittelee huolen aiheet. Nuori on läsnä tai tietoinen yhteydenotosta, kun ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä nuoren huoltajiin.
Ryhmänohjaaja kerää ja kirjaa ylös aineenopettajilta tai muualta tulleet huolenaiheet ja sovitut toimenpiteet tukilomakkeelle. RO seuraa tilannetta ja keskustelee opiskelijan kanssa ensimmäisen seurantajakson jälkeen. Ryhmänohjaaja arvioi nuoren kanssa huolen laadusta riippuen, keneltä koulun toimijalta voi saada nuoren tilanteeseen apua, jos tilannetta ei opiskelijan, huoltajien ja opettajan keinoin saada autetuksi. Mikäli sovitut asiat eivät korjaannu seuraavan jakson kuluessa, ryhmänohjaaja kokoaa tukiryhmän. Ryhmään voi kuulua huoltajia, oppilaitoksen opiskeluhuollon toimijoita tai oppilaitoksen ulkopuolisia toimijoita. Täytetään Suostumus opiskelijahuollon palveluihin –lomake. Yhteydenotto huoltajiin pyritään järjestämään opiskelijan kautta: Pyydetään opiskelijaa keskustelemaan asiasta huoltajien kanssa ja samalla opiskelija pyytää huoltajia ottamaan yhteyttä kouluun (annetaan yhteystiedot lapulla). Tai ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä huoltajiin, kun nuori on läsnä tai nuori on tietoinen yhteydenotosta.
Tukiryhmän tehtävistä on tarkemmin edempänä. (Huom! Laissa määriteltyä asiantuntijaryhmää kutsutaan Sievin lukiossa opiskelijan tukiryhmäksi.)
”Opiskelijan ja hänen laillisen edustajansa asema opiskeluhuollossa
Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti.
Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi, ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laatu, painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö.
Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja.” (Opiskeluhuoltolaki)
”Yksittäistä opiskelijaa koskevan opiskeluhuoltoasian käsittely
Asian käsittely yksittäisen opiskelijan tueksi koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu opiskelijan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumukseen.
Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja taikka opiskelijan läheisiä. Jos alaikäisellä tai muutoin vajaavaltaisella ei ikänsä tai kehitystasonsa vuoksi ole edellytyksiä arvioida itsenäisesti asian merkitystä, huoltaja tai muu laillinen edustaja voi antaa siihen suostumuksen hänen sijastaan.
Opiskeluhuoltoryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta ja ilmaista heille siinä tarkoituksessa salassa pidettäviä tietoja siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 26 §:n 3 momentissa säädetään.” (Opiskeluhuoltolaki 18§)
”Yleiset perusteet salassa pidettävän tiedon antamiseen
Viranomainen voi antaa salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tiedon, jos:
1) tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty; tai
2) se, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty, antaa siihen suostumuksensa.
Viranomainen voi salassapitosäännösten estämättä antaa tiedon toisen taloudellisesta asemasta taikka liike- tai ammattisalaisuudesta, terveydenhuollon tai sosiaalihuollon asiakassuhteesta tai myönnetystä etuudesta taikka 24 §:n 1 momentin 32 kohdassa tarkoitetusta henkilön yksityiselämää koskevasta tai sitä vastaavasta muun lain mukaan salassa pidettävästä seikasta, jos tieto on tarpeen:
1) yksityisen tai toisen viranomaisen laissa säädetyn tiedonantovelvollisuuden toteuttamiseksi; taikka
2) tiedot antavan viranomaisen hoidettavaksi kuuluvan korvauksen tai muun vaatimuksen toteuttamiseksi.
Viranomainen voi antaa salassa pidettävästä asiakirjasta tiedon antamansa virka-aputehtävän suorittamiseksi sekä toimeksiannostaan tai muuten lukuunsa suoritettavaa tehtävää varten, jos se on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi. Salassa pidettäviä tietoja voi kuitenkin luovuttaa mainittuja tehtäviä varten myös silloin, kun salassa pidettävien tietojen poistaminen niiden suuren määrän tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi ei ilmeisesti ole tarkoituksenmukaista. Viranomaisen on ennakolta varmistuttava siitä, että tietojen salassapidosta ja suojaamisesta huolehditaan asianmukaisesti.” (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 26§)
Opiskelun etenemistä seurataan mm. jaksoarviointien avulla. Jaksoarvioinneissa huomioidaan
- onko paljon poissaoloja (poissaoloista lisätietoa syystiedotteessa)
- etenemiseste oppiaineessa
- keskenjääneet kurssisuoritukset; kurssi pitää tehdä valmiiksi viimeistään seuraavan jakson loppuun mennessä, ellei tukiryhmässä ole toisin sovittu
- kurssikertymä, jos se poikkeaa vähintään kolme kurssia suosituksen alarajasta (ks. Syystiedote)
- oppiaineen suorittamattomat (pakolliset) kurssit, jotka poikkeavat muiden oppiaineiden etenemisnopeudesta arviolta kolme kuukautta.
- opintojen loppuvaiheessa myös sellaisen oppiaineen kaikki neloset, jossa nelosten lukumäärä estää oppiaineen päättötodistusarvioinnin tekemisen.
- ryhmänohjaustuokiossa tehdään yleinen ja yksilökohtainen katsaus, jossa sovitaan tukitoimista (mm. suunnitelmat keskeneräisten kurssien suorittamiseksi); rehtori toimittaa jaksojen vaihteessa 4/H/O-listauksen työn tueksi
- Mikäli joku ryhmän opiskelijoista lopettaa lukio-opinnot, ro tiedottaa asiasta opoa ja on yhteydessä Etsivään nuorisotyöhön ja alaikäisen opiskelijan kohdalla myös opiskelijan huoltajiin. Etsivän nuorisotyön yhteystiedot ovat suunnitelman lopussa (huom. ilmoitusvelvollisuus, ks. laki alla). Opo avustaa opiskelijaa uuden opiskelupaikan saamisessa.
- tarkistaa tammikuun kiusaamiskyselyn vastaukset ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin
” Etsivä nuorisotyö
Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta.
Kun kunta järjestää etsivää nuorisotyötä, sen tulee nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava kunnan viranhaltija tai kuntaan työsopimussuhteessa oleva henkilö. Etsivällä nuorisotyöntekijällä on oltava riittävä koulutus ja kokemus nuorten kanssa tehtävästä työstä. Etsivää nuorisotyötä voivat järjestää kunta tai useammat kunnat yhdessä. Kunta voi järjestää etsivää nuorisotyötä hankkimalla palveluja myös nuorten palveluja tuottavalta yhteisöltä, jolloin kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti.”
Tietojen luovuttaminen etsivää nuorisotyötä varten
Tietojen luovuttamisen edellytyksenä etsivää nuorisotyötä varten on nuoren suostumus, jollei tässä laissa tai muualla toisin säädetä.
Nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot on sen estämättä, mitä tietojen salassapidosta säädetään, luovutettava nuoren kotikunnalle etsivää nuorisotyötä varten seuraavasti:
1) opetuksen järjestäjän on luovutettava tiedot perusopetuksen päättäneestä nuoresta, joka ei ole sijoittunut perusopetuksen jälkeisiin opintoihin;
2) koulutuksen järjestäjän on luovutettava tiedot alle 25-vuotiaasta nuoresta, joka keskeyttää opinnot ammatillisessa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa;
3) puolustusvoimien ja siviilipalveluskeskuksen on luovutettava tiedot alle 25-vuotiaasta nuoresta, joka vapautetaan varusmies- tai siviilipalveluksesta palveluskelpoisuuden puuttumisen takia tai joka keskeyttää palveluksen.
Opetuksen tai koulutuksen järjestäjä, puolustusvoimat taikka siviilipalveluskeskus voi jättää tiedot 2 momentissa tarkoitetusta nuoresta luovuttamatta, jos se arvioi käytettävissään olevien tietojen pohjalta sekä nuoren tilanne ja tuen tarve kokonaisuudessaan huomioon otettuna, ettei nuori ole 7 b §:ssä tarkoitettujen palvelujen ja muun tuen tarpeessa.
Myös muu kuin edellä tässä pykälässä tarkoitettu viranomainen voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa nuoren kotikunnalle etsivää nuorisotyötä varten nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot, jos viranomainen arvioi viranomaisena saamiensa tietojen pohjalta sekä nuoren tilanne ja tuen tarve kokonaisuudessaan huomioon otettuna nuoren tarvitsevan viipymättä tukea päästäkseen palvelujen ja muun tuen piiriin.
Tässä pykälässä tarkoitettujen tietojen luovuttajan on sopivin tavoin etukäteen ilmoitettava nuorelle ja alaikäisen nuoren huoltajalle, että nuorta koskevia tietoja voidaan 2 ja 4 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa luovuttaa etsivää nuorisotyötä varten.
Tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja ei luovuteta sellaisesta nuoresta, josta on lastensuojelulain (417/2007) 25 §:n mukaan tehtävä ilmoitus kunnan sosiaalitoimesta vastaavalle toimielimelle ”.(Laki nuorisolain muuttamiseks 7b ja 7c§)
Ryhmänohjaaja pyrkii tunnistamaan ja huomaamaan ohjaamansa ryhmän opiskelijoiden huolia: ryhmänohjaaja on ”herkällä korvalla” ryhmänsä opiskelijoita koskevista asioista ja kerää kokonaiskuvaa muodostavaa tietoa opiskelijasta.
Jos ryhmänohjaajalle välittyy nuoresta huolen viestejä (epäpätevät tai runsaat poissaolot, käytös, opiskelumotivaation puute tms.), niin ryhmänojaaja pyytää tarvittaessa alaikäisen huoltajilta apua tilanteeseen (huomioiden lait sivuilla 2 ja 4). Ryhmänohjaaja kirjaa ja erittelee huolen aiheet. Nuori on läsnä tai tietoinen yhteydenotosta, kun ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä nuoren huoltajiin.
Ryhmänohjaaja kerää ja kirjaa ylös aineenopettajilta tai muualta tulleet huolenaiheet ja sovitut toimenpiteet tukilomakkeelle. RO seuraa tilannetta ja keskustelee opiskelijan kanssa ensimmäisen seurantajakson jälkeen. Ryhmänohjaaja arvioi nuoren kanssa huolen laadusta riippuen, keneltä koulun toimijalta voi saada nuoren tilanteeseen apua, jos tilannetta ei opiskelijan, huoltajien ja opettajan keinoin saada autetuksi. Mikäli sovitut asiat eivät korjaannu seuraavan jakson kuluessa, ryhmänohjaaja kokoaa tukiryhmän. Ryhmään voi kuulua huoltajia, oppilaitoksen opiskeluhuollon toimijoita tai oppilaitoksen ulkopuolisia toimijoita. Täytetään Suostumus opiskelijahuollon palveluihin –lomake. Yhteydenotto huoltajiin pyritään järjestämään opiskelijan kautta: Pyydetään opiskelijaa keskustelemaan asiasta huoltajien kanssa ja samalla opiskelija pyytää huoltajia ottamaan yhteyttä kouluun (annetaan yhteystiedot lapulla). Tai ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä huoltajiin, kun nuori on läsnä tai nuori on tietoinen yhteydenotosta.
Tukiryhmän tehtävistä on tarkemmin edempänä. (Huom! Laissa määriteltyä asiantuntijaryhmää kutsutaan Sievin lukiossa opiskelijan tukiryhmäksi.)
”Opiskelijan ja hänen laillisen edustajansa asema opiskeluhuollossa
Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti.
Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi, ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laatu, painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö.
Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja.” (Opiskeluhuoltolaki)
”Yksittäistä opiskelijaa koskevan opiskeluhuoltoasian käsittely
Asian käsittely yksittäisen opiskelijan tueksi koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu opiskelijan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumukseen.
Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja taikka opiskelijan läheisiä. Jos alaikäisellä tai muutoin vajaavaltaisella ei ikänsä tai kehitystasonsa vuoksi ole edellytyksiä arvioida itsenäisesti asian merkitystä, huoltaja tai muu laillinen edustaja voi antaa siihen suostumuksen hänen sijastaan.
Opiskeluhuoltoryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta ja ilmaista heille siinä tarkoituksessa salassa pidettäviä tietoja siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 26 §:n 3 momentissa säädetään.” (Opiskeluhuoltolaki 18§)
”Yleiset perusteet salassa pidettävän tiedon antamiseen
Viranomainen voi antaa salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tiedon, jos:
1) tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa erikseen nimenomaisesti säädetty; tai
2) se, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty, antaa siihen suostumuksensa.
Viranomainen voi salassapitosäännösten estämättä antaa tiedon toisen taloudellisesta asemasta taikka liike- tai ammattisalaisuudesta, terveydenhuollon tai sosiaalihuollon asiakassuhteesta tai myönnetystä etuudesta taikka 24 §:n 1 momentin 32 kohdassa tarkoitetusta henkilön yksityiselämää koskevasta tai sitä vastaavasta muun lain mukaan salassa pidettävästä seikasta, jos tieto on tarpeen:
1) yksityisen tai toisen viranomaisen laissa säädetyn tiedonantovelvollisuuden toteuttamiseksi; taikka
2) tiedot antavan viranomaisen hoidettavaksi kuuluvan korvauksen tai muun vaatimuksen toteuttamiseksi.
Viranomainen voi antaa salassa pidettävästä asiakirjasta tiedon antamansa virka-aputehtävän suorittamiseksi sekä toimeksiannostaan tai muuten lukuunsa suoritettavaa tehtävää varten, jos se on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi. Salassa pidettäviä tietoja voi kuitenkin luovuttaa mainittuja tehtäviä varten myös silloin, kun salassa pidettävien tietojen poistaminen niiden suuren määrän tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi ei ilmeisesti ole tarkoituksenmukaista. Viranomaisen on ennakolta varmistuttava siitä, että tietojen salassapidosta ja suojaamisesta huolehditaan asianmukaisesti.” (Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 26§)
1C. Rehtori
- vastaa opetusjärjestelyistä ja koulun yleisistä järjestelyistä
- johtaa lukion oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmää (YHR)
- seuraa opiskeluhuollon toimivuutta
- vastaa opiskeluhuollon asiakirjojen päivityksistä toukokuuhun mennessä; päivitettyjen asiakirjojen päivitys mm. opetussuunnitelmaan
- huolehtii opiskeluhuollon mittareiden kirjaamisesta
- ennen jaksokokousta kirjataan ylös O-suoritusten kokonaislukumäärä ja lukumäärät vuosiluokittain; tilastoa seurataan jaksokokouksissa
- Sievin lukion vastaukset AVI:n vuosittaiseen kyselyyn; käsitellään YHR:ssä
- jaksonvaihteessa otetusta 4/H/O-listauksesta
- jakaa ryhmänohjaajille ohjaamansa ryhmän tiedot
- käy läpi aineenopettajien kanssa tilanteen kursseista, joissa paljon keskeneräisiä suorituksia
- ennen 1. ja 4. jakson alkua matematiikan ja kielten opettajien ryhmät saavat listauksen aineryhmänsä 4/H/O-merkinnöistä ja tekevät toimenpidesuunnitelman
- käy läpi opiskelijahuoltosuunnitelmaa ja turvallisuussuunnitelmaa syksyn aloituskokouksessa; tarkistaa opettajien elokuun aikana tekemät turvallisuussuunnitelman lukukuittaukset
- osallistuu tarvittaessa opiskelijan tukiryhmään ja voi toimia koolle kutsujana
1D. Hops-ohjaaja
- huolehtii aikuis- ja aineopiskelijoiden opetussuunnitelmista
- huolehtii opinnoissaan viivästyneiden opiskelijoiden (4. vuoden opiskelijat) opetussuunnitelmista sekä tukiryhmän hops-ohjaukseen siirtämät opiskelijat; pitää näiden opiskelijoiden kanssa jaksottaiset palaverit.
- vastaa lukitestausten organisoinnista (lukitestit tehdään ensimmäisessä jaksossa kaikille 1. vuoden opiskelijoille)
- osallistuu tarvittaessa opiskelijan tukiryhmään ja voi toimia koolle kutsujana
1E. Opinto-ohjaaja
- auttaa opiskelijoita opinto- ja urapolun suunnittelussa
- pitää kyselyt ykkösille, kakkosille ja kolmosille, tarkistaa kyselyn vastaukset, kutsuu opiskelijoita tarkentamaan suunnitelmiaan:
- 2. ryhmän kysely lokakuussa: yo-suunnitelma vs. lukio-opinnot
- 3. ryhmän kysely joulukuussa: hakusuunnitelmat; haastattelut kyselyn pohjalta tammikuussa
- 1. ryhmän kysely helmikuussa: lukio-opinnot vs. jatko-opintosuunnitelmat
- tukee ja auttaa erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa opintoihin, elämänhallintaan ja elämänuran suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä
- osallistuu tarvittaessa opiskelijan tukiryhmään ja voi toimia koolle kutsujana
- antaa jälkiohjausta lukion päättäneille
- mikäli joku opiskelija lopettaa lukio-opinnot, opo avustaa opiskelijaa uuden opiskelupaikan saamisessa
1F. Terveydenhoitaja
- opiskelijan yksilöllinen tukeminen
- opiskelijoiden oppimisen, hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen ja tukeminen
- opiskelijoiden tukeminen koulunkäynnin nivelvaiheissa
- perheiden tukeminen nuoren kehitykseen, vanhemmuuteen tai perheen ongelmatilanteisiin liittyvissä kysymyksissä
- opiskelijan ja perheen ohjaaminen muun koulun sisäisen tai ulkopuolisen tuen piiriin
- kirjallinen työ kuten asiakastyön kirjaaminen sekä lähetteiden laatiminen
- osallistuu tarvittaessa opiskelijan tukiryhmään ja voi toimia koolle kutsujana
1G. Kuraattori
- opiskelijoiden yksilöllinen tukeminen
- tuen ja ohjauksen tarjoaminen opiskelijoille koulunkäyntiin, vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvissä tilanteissa
- perheiden tukeminen kasvatustehtävässä sekä erilaisissa ongelmatilanteissa
- sosiaalisten selvitysten laatiminen
- opiskelijoiden tukeminen koulunkäynnin nivelvaiheissa
- opiskelijan ja perheen ohjaaminen koulun muun sisäisen tai ulkopuolisen tuen piiriin
- osallistuu tarvittaessa opiskelijan tukiryhmään ja voi toimia koolle kutsujana
1H. Koulupsykologi
- opiskelijan yksilöllinen tukeminen
- opiskelijoiden oppimisen, hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen ja tukeminen
- opiskelijan psykologinen arviointi
- opiskelijoiden tukeminen koulunkäynnin nivelvaiheissa
- perheiden tukeminen nuoren kehitykseen, vanhemmuuteen tai perheen ongelmatilanteisiin liittyvissä kysymyksissä
- opiskelijan ja perheen ohjaaminen koulun muun sisäisen tai ulkopuolisen tuen piiriin
- kirjallinen työ kuten asiakastyön kirjaaminen sekä lausuntojen ja yhteenvetojen laatiminen
- osallistuu tarvittaessa opiskelijan tukiryhmään ja voi toimia koolle kutsujana
Edellä mainittujen opiskeluhuollon toimijoiden päivitetyt yhteystiedot löytyvät vuosittain päivitettävästä Opiskeluhuoltotiedotteesta lukion nettisivuilta (https://peda.net/sievi/sievinlukio/opiskelun-tueksi) sekä lukion aulan ilmoitustaululta.
2. Tukiryhmän toimintatapojen ja käytäntöjen sopiminen ja yksilöllisten tukitoimien järjestämisen periaatteet
- Tukiryhmän kokoaa se opiskeluhuollon tai oppilaitoksen henkilökunnan edustaja, jolle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu tai hän, joka ensimmäisenä toteaa tukiryhmän tarpeellisuuden.
- Tukiryhmä voidaan koota käsittelemään yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän tuen tarvetta ja opiskeluhuollon järjestämiseen liittyvää asiaa.
- Tukiryhmään voidaan nimetä toimijoita jäseneksi vain opiskelijan tai hänen huoltajansa suostumuksella. Tukiryhmä on aina tapauskohtainen ja sen kokoamisessa huomioidaan käsiteltävä asia. Tässä vaiheessa täytetään Opiskelijan kirjallinen suostumus –lomake, joita löytyy Sievin lukion Opettajien lomakkeet ja ohjeet -sivustolta.
- Ryhmälle tulee määritellä käyttöoikeus opiskeluhuollon kertomukseen. Ryhmä valitsee keskuudestaan vastuuhenkilön, jota koskee kirjaamis- ja arkistointivelvoite.
- Tukiryhmän jäsenet ovat vastuussa sovittujen päätösten eteenpäin saattamisesta. Vastuuhenkilön tehtävä on pitää huolta, että opiskelijan asiat etenevät sovitusti.
- Tukiryhmän jäsen ei saa käyttää ryhmän jäsenenä saamiaan salassa pidettäviä tietoja muuhun kuin opiskeluhuoltoon liittyvään tehtävään.
- Salassapidolla tarkoitetaan sekä asiakirjasalaisuutta että vaitiolovelvollisuutta ja hyväksikäyttökieltoa.
- Sivistysvaliokunnan mietinnön mukaisesti ”opettaja ja rehtori eivät tule esteellisiksi tekemään oppilasta koskevia hallintopäätöksiä sillä perusteella, että he ovat saaneet oppilasta koskevia tietoja toimiessaan monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenenä.” (Opetushallitus)
3. Opiskeluhuollon kertomusten laatiminen ja säilytys
”Opiskeluhuollon kertomukset
Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot kirjataan opiskeluhuollon kertomuksiin siten kuin tässä pykälässä säädetään. Tässä laissa ei säädetä sellaisista opiskelijoita koskevista tiedoista, joita tallennetaan oppilas- tai opiskelijarekistereihin opetuksen tai koulutuksen järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstö sekä muut opiskeluhuoltoa toteuttavat terveydenhuollon ammattihenkilöt kirjaavat opiskelijan yksilötapaamiset potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin, joiden käsittelystä säädetään potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 12 §:ssä ja sen nojalla annetuissa säännöksissä. Opiskeluhuollon kuraattorit kirjaavat yksilötapaamisissa kertyvät asiakastiedot opiskeluhuollon kuraattorin asiakaskertomukseen, joiden käsittelystä säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000).
Kun 14 §:ssä tarkoitetussa opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntijaryhmässä selvitetään yksittäisen opiskelijan opiskeluhuollon tarvetta, tai kun sen jäsenet toteuttavat jo suunniteltuja ja sovittuja yksilöllisiä opiskeluhuollon tukitoimia, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön on kirjattava ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet voivat tehdä tällaisia kirjauksia salassapitovelvoitteiden estämättä.
Opiskeluhuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan yksittäisen opiskelijan:
1) nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot;
2) asian aihe ja vireillepanija;
3) opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet;
4) tiedot asian käsittelystä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot;
5) toteutetut toimenpiteet;
6) kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa.
Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja
millä perusteella tietoja on luovutettu.” (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki §20)
Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot kirjataan opiskeluhuollon kertomuksiin siten kuin tässä pykälässä säädetään. Tässä laissa ei säädetä sellaisista opiskelijoita koskevista tiedoista, joita tallennetaan oppilas- tai opiskelijarekistereihin opetuksen tai koulutuksen järjestämiseksi ja toteuttamiseksi.
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstö sekä muut opiskeluhuoltoa toteuttavat terveydenhuollon ammattihenkilöt kirjaavat opiskelijan yksilötapaamiset potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin, joiden käsittelystä säädetään potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 12 §:ssä ja sen nojalla annetuissa säännöksissä. Opiskeluhuollon kuraattorit kirjaavat yksilötapaamisissa kertyvät asiakastiedot opiskeluhuollon kuraattorin asiakaskertomukseen, joiden käsittelystä säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000).
Kun 14 §:ssä tarkoitetussa opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntijaryhmässä selvitetään yksittäisen opiskelijan opiskeluhuollon tarvetta, tai kun sen jäsenet toteuttavat jo suunniteltuja ja sovittuja yksilöllisiä opiskeluhuollon tukitoimia, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön on kirjattava ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet voivat tehdä tällaisia kirjauksia salassapitovelvoitteiden estämättä.
Opiskeluhuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan yksittäisen opiskelijan:
1) nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot;
2) asian aihe ja vireillepanija;
3) opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet;
4) tiedot asian käsittelystä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot;
5) toteutetut toimenpiteet;
6) kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa.
Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja
millä perusteella tietoja on luovutettu.” (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki §20)
- Tukiryhmän vastuuhenkilö kirjaa ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät tiedot opiskeluhuoltokertomukseen, joka on virallinen, arkistoitava muistio. Myös muut ryhmän jäsenet voivat tehdä kirjauksia, mutta niitä ei koske arkistointivelvoite.
- Opiskeluhuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi.
- Kertomus sisältää:
- a. nimi, henkilötunnus, kotikunta, yhteystiedot, sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan nimi ja yhteystiedot
- b. asian aihe ja vireille panija
- c. opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet
- d. tiedot asian käsittelystä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot,
- e. toteutetut toimenpiteet, sekä kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa.
- f. Opiskeluhuoltoryhmän jäsenillä on oikeus pyytää neuvoa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta ja ilmaista siinä yhteydessä salassa pidettäviä tietoja. Jos sivullisille annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä, mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. (Sivullisella tarkoitetaan henkilöä, joka ei osallistu ao. opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon tarpeen selvittämiseen tai sen toteutukseen taikka niihin liittyviin tehtäviin.)
- Opiskeluhuoltokertomuksia säilytetään paperimuodossa kansiossa lukion arkistokaapissa. Arkistokaapin avain on ainoastaan lukion ja yläkoulun rehtorin sekä kanslistin hallussa. Vastuuhenkilö kirjaa muistion jokaisesta tukiryhmän palaverista Opiskelijahuoltokertomus-lomakkeelle, joka löytyy Sievin lukion Opettajien lomakkeet ja ohjeet -sivustolta. Opikelijahuoltokertomus arkistoidaan kansioon aakkosjärjestyksessä opiskelijoittain omissa muovitaskuissa. Sähköistä versiota ei tallenneta. Tarvittaessa muistiosta voidaan antaa kopio sovituille henkilöille, mikäli opiskelija/huoltaja antaa luvan.
- Opiskelijaterveydenhoitaja ja lääkäri kirjaavat sähköiseen Potilasrekisteriin.
- Opiskeluhuollon kuraattori ja psykologi kirjaavat omiin sähköisiin asiakasrekistereihin.
4. Yhteistyö opiskelijan opintojen ohjauksessa ja jatkoopintojen suunnittelussa
- opinto-ohjaaja antaa yksilö- ja luokkamuotoista (opo-tunnit) ohjausta koko lukion ajan
- ryhmänohjaajat ja aineenopettajat voivat antaa tarkempaa tietoa opiskelijan kiinnostuksista ja vahvuuksista jatko-opintojen kannalta
- aineenopettaja arvioi opiskelijan opiskeluvalmiuksia häntä kiinnostavissa ja jatko-opiskeluun liittyvissä aineissa
- rehtori käy läpi ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumiset
- oppilaitosvierailuja järjestetään abiturienteille ja kakkosille mahdollisuuksien mukaan
- opinto-ohjaaja on yhdessä opiskelijan kanssa tai hänen luvallaan yhteydessä etsivään nuorisotyöhön ja ammatinvalintapsykologiin tarvittaessa tai muihin opiskelijan kannalta tarpeellisiin yhteistyötahoihin
5. Sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämiseen liittyvä yhteistyö oppilaitoksessa
- Opiskelijan ja alaikäisen huoltajan kanssa yhdessä sovitaan kenelle sairaudesta kerrotaan ja kuka on yhteydessä kouluun (vanhemmat, terveydenhoitaja, opiskelija vai lääkäri) ja mitä tietoja sairaudesta on tarpeen antaa ja kenelle.
- Opiskelija saa terveydenhoitajan tai lääkärin kautta todistuksen erityisruokavaliosta, jonka terveydenhoitaja toimittaa koulun ruokalaan.
- Opiskelijalla on itsellään mukana koulupäivän aikana oman sairauden hoitoon tarvittava lääkitys. Erikseen voidaan sopia mahdollisen ensiapuluonteisen lääkkeen säilyttämisestä koululla opiskelijan, vanhempien, oppilaitoksen edustajan ja terveydenhoitajan kesken.
6. Opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestäminen ja niihin ohjaaminen
Sievissä lukion opiskelijoiden sairaanhoitopalvelut tuottaa peruspalvelukuntayhtymä Kallio. Opiskelijat voivat tarvittaessa varata itse aikaa terveyskeskukseen tai neuvolapalveluihin. Sairaanhoidollisten asioiden kanssa voi tulla myös terveydenhoitajan vastaanotolle (päivitetyt ajanvaraustiedot löytyvät koulun opiskeluhuoltotiedotteesta) ja terveydenhoitaja voi varata tarvittaessa aikaa koululääkärille. Päivystysasiat hoidetaan Sievin, Ylivieskan tai Nivalan terveyskeskusten päivystyksessä klo 8 - 16 tai Oulaskankaan yhteispäivystyksessä klo 16 - 08.
7. Tarvittava yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa (erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi, poliisi, nuorisotoimi jne.)
Yhteydenotot lastensuojeluun: Virka-ajalla kiireelliset lastensuojeluasiat puhelimitse puh. 08 419 6870.
Virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuisin sosiaalipäivystäjän tavoittaa hätäkeskuksen kautta numerosta 112.
Lastensuojeluilmoitukset lähetetään osoitteeseen: Pistotie 1, 84100 Ylivieska
Lastensuojelun sosiaalityöntekijä Sievissä Airi Kolppanen puh. 044 4196 879
Jelppiverkon Koordinaattori Santavuori Outi, puh. 044 4883 310
Etsivä nuorisotyö: Anita Hyvönen, puh. 044 4883 321
Yksilövalmentaja Sievissä: Anne Vaaramaa, puh. 044 4883 243
Nuorisotoimi: Marika Ahonniska, puh. 044 4883 491
Seurakunnan nuorisotyöntekijä: Satu Heinonen, puh. 050 303 4561
Kallion nuorisopsykiatrisen yksikön, Nupun, yhteyshenkilö lukiossa on terveydenhoitaja
Nupun työntekijä: Jaana Mustola, puh. 040 635 5071
Kokkolan nuorisopsykiatrinen yksikkö: Kanslia, puh. (06) 826 4206
Osastonsihteeri, puh. (06) 826 4488
Jokilaaksojen poliisi, puh. (071)8765470
Yleinen hätänumero: 112
Virka-ajan ulkopuolella ja viikonloppuisin sosiaalipäivystäjän tavoittaa hätäkeskuksen kautta numerosta 112.
Lastensuojeluilmoitukset lähetetään osoitteeseen: Pistotie 1, 84100 Ylivieska
Lastensuojelun sosiaalityöntekijä Sievissä Airi Kolppanen puh. 044 4196 879
Jelppiverkon Koordinaattori Santavuori Outi, puh. 044 4883 310
Etsivä nuorisotyö: Anita Hyvönen, puh. 044 4883 321
Yksilövalmentaja Sievissä: Anne Vaaramaa, puh. 044 4883 243
Nuorisotoimi: Marika Ahonniska, puh. 044 4883 491
Seurakunnan nuorisotyöntekijä: Satu Heinonen, puh. 050 303 4561
Kallion nuorisopsykiatrisen yksikön, Nupun, yhteyshenkilö lukiossa on terveydenhoitaja
Nupun työntekijä: Jaana Mustola, puh. 040 635 5071
Kokkolan nuorisopsykiatrinen yksikkö: Kanslia, puh. (06) 826 4206
Osastonsihteeri, puh. (06) 826 4488
Jokilaaksojen poliisi, puh. (071)8765470
Yleinen hätänumero: 112
4. Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa
1. Opiskelijan ja huoltajan osallisuus ja yhteistyö opiskeluhuollon suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioimisessa
Opiskelijoiden osallisuutta pyritään vahvistamaan selvittämällä opiskelijoiden tarpeita ja kokemuksia sekä kehitysideoita opiskeluhuollon toimivuudesta kartoitetaan nimettömällä kyselyllä. Kyselyaineisto kerätään joka kolmas vuosi. Tarpeita ja kokemuksia koskevat kysymykset käsitellään luottamuksellisesti opiskeluhuoltoryhmässä. Oppilaskunta käsittelee puolestaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa koskevat kehittämisehdotukset ja valitsee niistä mielestään toimivimmat. Opiskeluhuoltoryhmä voi täydentää oppilaskunnan tekemiä ehdotuksia. Yhdessä kootut ehdotukset esitellään opettajakunnalle keskusteltavaksi.
Huoltajilla on mahdollisuus tutustua koulun opiskeluhuoltosuunnitelmaan koulun pedanet-sivustolla ja antaa palautetta koulun opiskeluhuoltoa koskevista käytänteistä opiskeluhuoltoryhmälle. Huoltajien antama palaute huomioidaan kehitettäessä opiskeluhuoltotoimintaa.
Huoltajilla on mahdollisuus tutustua koulun opiskeluhuoltosuunnitelmaan koulun pedanet-sivustolla ja antaa palautetta koulun opiskeluhuoltoa koskevista käytänteistä opiskeluhuoltoryhmälle. Huoltajien antama palaute huomioidaan kehitettäessä opiskeluhuoltotoimintaa.
2. Opiskelijoille ja hänen huoltajalleen annettava tieto yksittäisen opiskelijan asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä
Koulu noudattaa oppilas- ja opiskelijahuoltolakia (1287/2003). Huoltajien asemaa on määritelty pykälissä 18 ja 19. Koulussa opiskelijaa koskevia tietoja käsitellään luottamuksellisesti. Opiskeluhuoltokertomuksia säilytetään koulun arkistossa.
18 § Opiskelijan ja hänen laillisen edustajansa asema opiskeluhuollossa
”Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Opiskelijan omat
toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti.
Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi, ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laatu, painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja.”
19 § Yksittäistä opiskelijaa koskevan opiskeluhuoltoasian käsittely
”Asian käsittely yksittäisen opiskelijan tueksi koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu opiskelijan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumukseen.
Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja taikka opiskelijan läheisiä. Jos alaikäisellä tai muutoin vajaavaltaisella ei ikänsä tai kehitystasonsa vuoksi ole edellytyksiä arvioida itsenäisesti asian merkitystä, huoltaja tai muu laillinen edustaja voi antaa siihen suostumuksen hänen sijastaan.
Opiskeluhuoltoryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeelliseksi
katsomiltaan asiantuntijoilta ja ilmaista heille siinä tarkoituksessa salassa pidettäviä tietoja siten kuin
viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 26 §:n 3 momentissa säädetään.”
18 § Opiskelijan ja hänen laillisen edustajansa asema opiskeluhuollossa
”Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Opiskelijan omat
toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti.
Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi, ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laatu, painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja.”
19 § Yksittäistä opiskelijaa koskevan opiskeluhuoltoasian käsittely
”Asian käsittely yksittäisen opiskelijan tueksi koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu opiskelijan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumukseen.
Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja taikka opiskelijan läheisiä. Jos alaikäisellä tai muutoin vajaavaltaisella ei ikänsä tai kehitystasonsa vuoksi ole edellytyksiä arvioida itsenäisesti asian merkitystä, huoltaja tai muu laillinen edustaja voi antaa siihen suostumuksen hänen sijastaan.
Opiskeluhuoltoryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeelliseksi
katsomiltaan asiantuntijoilta ja ilmaista heille siinä tarkoituksessa salassa pidettäviä tietoja siten kuin
viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 26 §:n 3 momentissa säädetään.”
3. Opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuollon asiakkaana ja suostumuksen hakeminen opiskelijalta ja tarvittaessa tämän huoltajalta yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa
Opiskelijan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan lain mukaisesti. Katso pykälät 18 ja 19.
5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen
1. Seurannasta vastuussa oleva taho koulussa
Sievin lukion OHR (opiskeluhuoltoryhmä) vastaa opiskeluhuollon seurannasta, tietojen keräämisestä ja päivittämisestä.
2. Seurannassa olevat asiat ja seurannan aikataulu
Opiskeluhuoltoryhmä seuraa opiskeluhuollon piiriin liittyvien asioiden toteutumista ja tehtyjen kehityspäätösten vaikutuksia aktiivisesti koko lukuvuoden ajan oppilailta eri kyselyjen kautta saadun palautteen avulla sekä opettajilta ja koulun muulta henkilökunnalta saadun informaation avulla. Lukuvuoden viimeisessä OHR:n kokouksessa tehdään kokonaisvaltainen arvio opiskeluhuoltosuunnitelmaan kuuluvien asioiden toteutumisesta koulussamme kuluneena lukuvuonna ja päätetään yhdessä opettajien ja oppilaskunnan hallituksen edustajan kanssa mahdollisista kehittämiskohteista.
3. Tietojen kerääminen seurantaa varten
Kokouspöytäkirjat, muistiot, kiusaamiskyselyt, terveyskyselyt, motivaatiokysely, ryhmänohjaajan toimeenpanemat oppilaiden alkuhaastattelut tarjoavat OHR:lle tietoja opiskeluhuollon toiminnan seurantaa varten. Seurantaa tukevat myös koulun kuraattorin, psykologin ja opettajien kokemukset ja havainnot opiskeluhuollon toimimisesta koulussamme.
4. Seurantatietojen käsitteleminen ja hyödyntäminen opiskeluhuollon kehittämisessä
Koulun opiskeluhuoltoryhmä päättää seurantatietojen käsittelemisestä ja niiden hyödyntämisestä opiskeluhuollon kehittämisessä.
5. Seurantatulosten tiedottaminen
Edellisvuoden seurantatulokset esitellään opettajille ja opiskelijoille (opiskelijakunnan edustajan kautta), sekä kuraattorille ja psykologille syksyn ensimmäisessä opettajien kokouksessa tai ensimmäisten viikkojen aikana. Syksyn vanhempainillassa tiedotetaan vanhemmille koulun opiskeluhuoltoon liittyvistä asioista.