2. Lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta
Lukiokoulutuksen tehtävä
koostuu arvoista, tiedoista, taidoista, asenteista ja tahdosta, joiden avulla kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun
pystyvät yksilöt osaavat toimia vastuullisesti, myötätuntoisesti, yhteisöllisesti ja itseään kehittäen.
Lukioaikana opiskelija kartuttaa ihmistä, kulttuureja, ympäristöä ja yhteiskuntaa koskevaa olennaista tietoa,
osaamista ja toimijuutta. Lukio-opetus valmistaa opiskelijaa ymmärtämään elämässä ja maailmassa vallitsevia
monitahoisia keskinäisriippuvuuksia sekä jäsentämään laaja-alaisia ilmiöitä.
Lukiokoulutuksella on opetus- ja kasvatustehtävä. Lukiokoulutuksessa otetaan huomioon alle 18-vuotiaita
opiskelijoita koskien lapsen edun ensisijaisuus opetusta ja koulutusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä
päätettäessä (lukiolaki 714/2018, 2 § 2 mom, muutettu lailla 165/2022). Lukiokoulutuksen aikana opiskelija
rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa.
Samalla opiskelija kehittää suhdettaan menneisyyteen ja suuntautuu tulevaisuuteen. Lukiokoulutus syventää
opiskelijan kiinnostusta tieteiden ja taiteiden maailmaan sekä kehittää valmiuksia elämänhallintaan ja
työelämään.
Lukiokoulutus rakentuu perusopetuksen oppimäärälle. Se antaa yleiset ja monipuoliset jatko-opintovalmiudet
yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja lukion oppimäärään perustuvaan ammatilliseen koulutukseen.
Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella,
lukiodiplomeilla ja muilla näytöillä.
Lukiokoulutus ohjaa opiskelijaa tulevaisuuden suunnitelmien laadintaan, maailmankansalaisuuteen
kasvamiseen ja jatkuvaan oppimiseen.
Paikalliset kirjaukset
Sievin lukio on laaja-alaisesti sivistävä yleislukio, joka tarjoaa valtakunnallisten opintojen lisäksi myös koulukohtaisia opintoja monipuolisella tavalla. Monipuolinen opintojaksotarjonta antaa opiskelijalle mahdollisuuden tehdä henkilökohtaisia valintoja, joita hän voi hyödyntää tulevia jatko-opintoja ja työelämää ajatellen. Lukion toiminta ja opinnot kannustavat nuoria yritteliääseen ja aktiiviseen toimintaan lukioajan lisäksi myös elämässään, työelämässä ja yhteiskunnassa. Sievin lukiossa opiskelijalla on erilaisten tiimien myötä mahdollisuus vaikuttaa lukion arkeen ja elämään. Opintojen teknistyminen perinteisistä tavoista uudempiin sähköisiin ympäristöihin nähdään Sievin lukiossa mahdollisuutena ja etuna toteuttaa lukiolle annettua yleissivistävää tehtävää.
Arvoperusta
Lukion opetussuunnitelman perusteiden arvoperusta rakentuu demokratialle ja suomalaiselle sivistysihanteelle, jonka mukaan opiskelu ja oppiminen uudistavat yhteiskuntaa ja kulttuuria. Sivistys on yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan avulla. Sivistykseen kuuluu taito ja tahto käsitellä inhimillisten pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välisiä ristiriitoja eettisesti, myötätuntoisesti ja ratkaisuja etsien. Sivistys ilmenee huolenpitona, avarakatseisuutena, laaja-alaisena todellisuuden hahmottamisena ja sitoutumisena toimintaan myönteisten muutosten puolesta. Lukion sivistysihanteena on pyrkimys totuuteen, hyvyyteen, kauneuteen, oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan.
Lukio-opetuksen perustana on elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä ihmisarvon loukkaamattomuus. Lukio-opetus pohjautuu keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin. Opiskelija muodostaa lukioaikanaan jäsentyneen käsityksen perus- ja ihmisoikeuksien taustalla olevista arvoista, keskeisistä perus- ja ihmisoikeusnormeista sekä näitä oikeuksia edistävistä toimintatavoista. Lukio-opetus kehittää arvo-osaamista kannustamalla omien arvojen syvälliseen pohdintaan sekä käsittelemällä julkilausuttujen arvojen ja todellisuuden välisiä jännitteitä.
Lukio-opetus edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä demokratiaa ja hyvinvointia. Lukio-opetus on opiskelijaa uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta, eikä sitä saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen välineenä. Lukio-opetus kannustaa pohtimaan suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen kehityksen mahdollisuuksia, vaihtoehtoja ja epäkohtia. Osallisuus, toimijuus ja yhteisöllisyys korostuvat kaikessa lukion toiminnassa.
Lukio-opetuksessa ymmärretään kestävän elämäntavan välttämättömyys sekä rakennetaan osaamisperustaa ympäristön ja kansalaisten hyvinvointia edistävälle taloudelle. Opiskelija ymmärtää oman toimintansa ja globaalin vastuun merkityksen luonnonvarojen kestävässä käytössä, ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Lukio-opetus kannustaa vastuulliseen toimijuuteen sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja maailmankansalaisuuteen YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:n mukaisesti.
Jokainen lukio on yhteisö, jossa erilaisista taustoista tulevilla ihmisillä on mahdollisuus tunnistaa ja pohtia yhteisiä hyvän elämän arvoja ja periaatteita sekä oppia yhteistyöhön. Lukiossa kannustetaan keskinäiseen välittämiseen ja huolenpitoon. Luovuutta, aloitteellisuutta, rehellisyyttä ja sisua arvostetaan. Inhimillinen ja kulttuurinen moninaisuus nähdään rikkautena ja luovuuden lähteenä. Kulttuuriperintöjä vahvistetaan välittämällä, arvioimalla ja uudistamalla niihin liittyvää tietoa ja osaamista.
Paikallisessa opetussuunnitelmassa arvoperustaa tarkennetaan oman lukion kannalta olennaisissa asioissa. Arvoperusta toteutuu lukion toimintakulttuurissa, kaikkien oppiaineiden opetuksessa ja työskentelyn organisoinnissa. Lukion arvoperustaa konkretisoi näissä lukion opetussuunnitelman perusteissa kuvattu laaja-alainen osaaminen.
Paikalliset kirjaukset
ARVOPERUSTA
OPISKELIJAN KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMINENAvarakatseinen, myötätuntoinen, myönteisten muutosten puolesta toimiva ihminen. Elämän kunnioittaminen.
YLEISSIVISTYS
- itsensä jatkuva kehittäminen
- tietojen hankinta, analysointi, kriittinen arviointi ja soveltaminen
- oman ja muiden kulttuurien tunteminen, arvostaminen ja kunnioittaminen
- yo-tutkinto ja valmiudet jatko-opintoihin
- yhteistyö ja yhteisöllisyys
- joustava, avoin, toisia kunnioittava ilmapiiri
- suvaitsevaisuus
- kansainvälisyys, globaalisuus, monikulttuurisuus
- yrittäjyys, aktiivisuus
- vastuuntuntoisuus, vastuullisuus
- tasa-arvo, oikeudenmukaisuus
- yhteisen päätöksen tekoon osallistuminen
- huomioidaan ympäristöasiat ja kestävä kehitys
- tavoitteellisuus
- yritteliäisyys, aktiivinen toimijuus, aloitteellisuus
- terve itsetunto, itsensä tunteminen ja ilmaiseminen
- itsenäinen päätöksenteko
- vastuullisuus, rehellisyys
- sinnikkyys, pitkäjänteisyys
- luovuus, innovatiivisuus
- empatia, sydämen sivistys