Kriisillä tarkoitetaan äkillistä, ennalta-arvaamatonta ja järkyttävää tilannetta, joka ylittää yksilön tai yhteisön voimavarat kohdata se. Poikkeusolojen valmius perustuu normaaliajan järjestelyihin. Hyvin suunniteltu ja organisoitu normaaliajan turvallisuuden ylläpito toimii hyvänä pohjana varauduttaessa poikkeusolojen ja kriisitilanteiden varalle. Mahdollisia kriisitilanteita ovat esimerkiksi vaikea tapaturma tai sairaskohtaus, tulipalo, kouluyhteisön jäsenen yllättävä menehtyminen, liikenneonnettomuus, myrkkyonnettomuus tai Suomeen ulottuva säteilysaaste ja väkivalta.

Epäilys poikkeavasta tapahtumasta

Mikäli herää epäilys väkivallan uhasta tai muusta poikkeavasta tapahtumasta, epäilyksen kohteena oleva henkilö ohjataan kuraattorin puheille. Kuraattori keskustelee asianomaisen kanssa ja arvioi tilanteen vaatimia jatkotoimenpiteitä. Kuraattori harkitsee tapauskohtaisesti, mikäli tilanne vaatii poliisin tai muiden tahojen konsultointia. Opiskeluhuoltoryhmälle tiedottamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Mikäli uhkan arvioidaan olevan todellinen, asia saatetaan myös muun henkilökunnan tietoon.

Vaikea tapaturma tai sairaskohtaus

Vaikean tapaturman tai sairaskohtauksen sattuessa tarkista ensimmäiseksi, hengittääkö potilas ja sykkiikö hänen sydämensä. Sen jälkeen tee hätäilmoitus lähimmällä puhelimella aluehälytyskeskukseen (numero 112) ja aloita elvyttäminen.

Tapaturmien ehkäisemiseksi ja vahinkojen lievittämiseksi:

• Noudata turvallisia työtapoja
• Ilmoita havaitsemistasi riskitekijöistä rehtorille lomakkeella
• Opettele tekemään hätäilmoitus
• Selvitä, missä on ensiapulaukku ja lähin sammutin
• Selvitä, ketkä ovat ensiaputaitoisia
• Soita numeroon 112
• Kerro, mistä soitat ja mitä on tapahtunut
• Älä sulje puhelinta ennen kuin olet saanut luvan
• Soita uudestaan, mikäli tilanne muuttuu.

Uhkaavan henkilön kohtaaminen

• jätä uhkaavalle henkilölle tilaa, säilytä hänen reviirinsä - älä vähättele
• puhu selkeästi ja lyhyesti; myötäile ja ole mieluummin joustava kuin jyrkkä
• pysy rauhallisena
• pidä kädet näkyvissä, vältä tuijottamista
• älä käännä selkääsi
• vältä äkkinäisiä liikkeitä
• älä oikaise huumaantuneen tai muuten sekavalta vaikuttavan henkilön harhoja
• pyri voittamaan aikaa ja hälyttämään apua, niin ettei uhkaaja huomaa

Väkivalta

Ulkopuolisen hyökkäyksen uhatessa:

• Mikäli hyökkääjä havaitaan ulkopuolella, ilmoita kanslistille (puhelu 248), jotta koulun ovet saadaan lukittua
• Tiedota asiasta välittömästi rehtorille
• Älä leiki sankaria. Pyydä avuksi muita opettajia ja henkilökuntaa ja pyri rauhoittamaan tilanne
• Varoita muuta koulun väkeä tarvittaessa, kuuluta turvasana. Turvasanan kuulutus on merkkinä henkilökunnalle välittömästä vaarasta ja kehotus siirtyä luokkiin
• Pyydä tarvittaessa apua poliisilta yleisestä hätänumerosta 112
• Tee tarvittaessa rikosilmoitus poliisille

Mikäli hyökkääjä on päässyt sisälle kouluun:

• kuuluta turvasana keskusradion kautta.
• soita hätänumeroon.
• Turvasanan kuulutus on merkkinä muille opettajille turvatoimiin ryhtymisestä. Käytävällä olevat opiskelijat käsketään luokkiin. Luokkien ovet lukitaan viipymättä.
• Opiskelijoita tulee kehottaa pysyttelemään ikkunatason alapuolella ja poissa oven edestä. Kuvataiteenluokka ja monitoimitila ovat erityisen riskialttiita paikkoja laajojen ikkunoiden vuoksi. Kuvataiteen luokassa oppilaiden tulee suojautua varastotilaan.
• Kuuntele keskusradiosta mahdollisia muita toimintaohjeita.
• Luokasta ei tule poistua ilman viranomaisen (poliisi/palokunta/pelastushenkilö) lupaa.

Tulipalo

• Mikäli palo on sammutettavissa, tukahduta palo lähimmällä alkusammuttimella. Alkusammuttimia on joka käytävällä (yhteensä 4 kpl), sammutusletkut ovat kummallakin pitkällä käytävällä. Opettajanhuoneessa on sammutuspeite.
• Mikäli palo on uhkaava, hälytä palokunta soittamalla 112
• Poistumiskäsky annetaan keskusradion kautta. Mikrofonit ovat kansliassa ja vahtimestarin huoneessa. Koko henkilökunnan on tunnettava laitteiden käyttö ja hallittava poistumiskuulutus: “Huomio, huomio, tässä puhuu ... . Koulun x-tilassa on syttynyt tulipalo. Kaikki koulussa olevat poistuvat välittömästi jalkapallokentälle. Opettajat johtavat luokkansa ripeästi sovittua reittiä. Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman lupaa. Tämä ei ole harjoitus. Toistan..”
• Järjestyneen poistumisen johtaminen on palotilanteessa opettajien keskeisin tehtävä. Opettajat laskevat luokassaan olevien opiskelijoiden lukumäärään ja ohjaavat kukin oman ryhmänsä turvallista reittiä nopeasti ulos. Opettaja kulkee itse viimeisenä. Luokasta lähdettäessä suljetaan ovet ja ikkunat.
• Opettajien tulee huomioida, ettei koulun tiloihin jää ketään. Poistuessaan opettajat huolehtivat, että kaikki tilat tarkastetaan. Tarkastetut tilat merkitään heijastimilla tai heijastimien puuttuessa post-it lapuilla. Merkki on tarkoitus kiinnittää oveen, kun tilan tarkastus on suoritettu.
• Poistumisen jälkeen luokat kootaan ennalta sovitulle kokoontumispaikalle (jalkapallokentälle), mistä ei saa poistua ennen kuin saadaan siihen lupa. Kokoontumispaikalla tarkistetaan, että kaikki ovat todella päässeet ulos.

Liikenneonnettomuus

• Tee tilannearvio ja pyri selvittämään mitä on tapahtunut
• Selvitä onko loukkaantuneita, arvioi avun tarve
• Muista oma turvallisuutesi: käytä heijastinta / heijastinliiviä
• Tee hätäilmoitus, soita 112
• Estä lisäonnettomuudet, pelasta hengenvaarassa olevat:
  • Varoita muuta liikennettä: muista hätävilkut ja vie varoituskolmio riittävän etäälle.
  • Estä mahdollinen tulipalon syttyminen: katkaise ajoneuvon virta.
  • Tarvittaessa siirrä loukkaantuneet turvaan.
• Aloita ensiaputoimet: Turvaa hengitys ja verenkierto. Loukkaantuneella voi olla useita vammoja. Anna muu ensiapu omien taitojesi mukaan. Puhu kyseessä olevan henkilön kanssa - älä jätä yksin.

Myrkkyonnettomuus tai säteilysaaste

Viranomaiset ilmoittavat vaarasta tiedotusvälineiden välityksellä ja/tai hälytyssireenillä. Säteilysaasteen ulottuessa Sieviin väestösuoja tyhjennetään suojakäyttöön. Suoja on saatava toimintakuntoon 72 tunnin kuluessa. Rehtori johtaa toimintaa. Koulun väestönsuoja sijaitsee luokassa 120. Suoja on rakennettu s1–luokan mukaan ja varustettu mm. erityissuodattimilla myrkky- ja säteilysaasteita vastaan. Suoja on mitoitettu 120 henkilölle. Luettelo materiaalista on suojan kaapissa.

Kemianluokassa työskennellään valvotusti opettajan antamien ohjeiden mukaan suojavälineitä käyttäen. Kemianluokan kaapissa säilytetään kemiallisia yhdisteitä, jotka on merkitty asiankuuluvin varotusmerkinnöin. Varaston seinällä on tarkempi ohjeistus turvakäytänteistä (koululaboratorion työskentely-, turvallisuus- ja yleisohjeet). Hätäuloskäynnit luokasta ja varastosta on merkitty varastossa olevan turvakaapin seinään. Varastossa on myös turvakytkin, jolla voidaan hätätapauksessa katkaista sähköt koko koulusta. Kemian ja fysiikan luokassa on suihku välittömiä vammoja varten.

Itsemurhan uhka

• Välittömässä uhkatapauksessa ota yhteys yleiseen hätänumeroon 112.
• Viranomaiset huolehtivat asian ilmoittamisesta nuoren huoltajille.
• Jos ei ole välitöntä itsemurhan uhkaa, ohjaa henkilö terveydenhoitajan ja/tai kuraattorin luokse.

Kouluyhteisön jäsenen yllättävä menehtyminen

Kriisi voi tapahtua kouluaikana tai vapaa-ajalla.

Mikäli kuolemantapaus sattuu koulupäivän aikana:

• Soita hätänumeroon, kuuntele ohjeet
• Eristä alue ja pyydä ulkopuolisia poistumaan
• Peitä ruumis ruumispeitteellä ja odota ruumiin luona, kunnes ruumis haetaan tai muuta sovitaan. Ruumispeitettä säilytetään opettajainhuoneessa kaapiston päällä.
• Informoi rehtoria

Kouluyhteisön jäsenen yllättävä menehtyminen vapaa-ajalla:

• Tiedon saanut opettaja informoi rehtoria
• Rehtori kutsuu koolle kriisiryhmän ja informoi muuta henkilökuntaa
• Tiedottamisessa kunnioitetaan vanhempien ja omaisten toiveita sekä viranomaisten ohjeita
• Suruliputus
• Kuulutus/ muistotilaisuus/ hiljainen hetki
• Aulassa pöydälle led-kynttilä, mahdollisesti kukkia ja valokuva
• Tarpeen mukaan tilannetta voidaan käsitellä oppitunneilla. Erityistä tukea tarjotaan lähimmille ystäville ja mahdollisille silminnäkijöille.
• Omaisten muistaminen
• Kirjallisen tiedoteen antaminen, mikäli viranomaiset niin ohjeistavat
• Opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointia seurataan ja riittävästä mahdollisuudesta jälkipuintiin huolehditaan. Psykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja varaavat aikaa oppilaiden kohtaamiseen. Koulun kriisityöryhmä on yhteydessä kunnan kriisityöryhmään. Henkilökunta kääntyy tarvittaessa työterveyshuollon puoleen.

Johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako erilaisissa kriisitilanteissa ja

niihin varautumisessa

Erilaiset kriisitilanteet: Yleinen toimintaperiaate: Viranomaiset johtavat kriisitilanteessa pelastustoimia. Koulunjohtaja ohjeistaa koulun henkilöstöä viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Kukin aineenopettaja vastaa siitä, että opetusryhmä toimii saatujen ohjeiden mukaisesti.

Akuutissa tilanteessa: Jokainen aineenopettaja vastaa ryhmänsä ohjeistamisesta. Mikäli uhka edellyttää koulusta poistumista, opettajat ohjaavat kukin oman ryhmänsä turvallista reittiä nopeasti, mutta ryntäilemättä ulos. Opettaja kulkee itse viimeisenä. Luokasta lähdettäessä suljetaan ikkunat ja ovi. Mikäli vaara on koulun ulkopuolella ja edellyttää oppilaitoksen sisällä pysymistä, opettajan tehtävänä on ohjeistaa toimintatavoista.
Koulun kriisiryhmän vastuu Koulun kriisiryhmä vastaa sekä ennaltaehkäisevästä työstä että kriisin jälkihoidon käynnistämisestä. Kriisiryhmän tehtäviä on kuvattu tarkemmin alaluvussa psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen. Koulun kriisiryhmän muodostaa opiskelijahuoltotyöryhmä, joka valitaan vuosittain lukuvuoden ensimmäisessä opettajainkokouksessa. Kriisiryhmä voi täydentää itseään tarvittaessa.

Sisäisten ja ulkoisten sekä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän välisen tiedotuksen ja viestinnän periaatteet

Sisäisen viestinnän periaatteet Koulujen viestinnässä on käytössä internetpohjainen Wilma-viestintäjärjestelmä, jota koulut käyttävätsisäiseen viestintäänsä opettajien, oppilaiden ja koulun muun henkilökunnan välillä sekä kotien ja koulun välillä. Koulukeskuksen yksikössä on lisäksi sisäiseen viestintään tarkoitettu info-TV-järjestelmä. Tasapuolinen tiedonkulku on merkittävä tekijä organisaation toimintakyvyssä ja työskentelyilmapiirissä. Viesteihin tulee vastata niiden edellyttämän aikataulun mukaisesti. Kiireellisessä tapauksessa yhteyttä otetaan puhelimitse.

Koulun sisäisessä viestinnässä pidetään huolta, että nuoren asiasta saavat tietoa vain ne henkilöt, joita hänen opetuksen järjestäminen koskee. Mikäli asia koskee kaikkia henkilöitä kouluyhteisössä, niin rehtori pyytää luvan nuorelta tai huoltajalta (alle 18 v.) tiedottamiseen. Luvan saatuaan rehtori tiedottaa asiasta henkilökuntaa.

Koulussa huomioidaan opiskelijoita järkyttäneet suuronnettomuudet. Vaikeita ja traumaattisia median selostamia kuvauksia suuronnettomuuksista on tärkeä käsitellä eri tavoin. Kasvattajan ja opettajan tehtävä on antaa nuorille mallia vaikeista asioista puhumiseen ja tilanteen läpikäymiseen, moneenkin kertaan. Mediakasvatus auttaa ymmärtämään median toimintaa ja mediassa julkaistuja viestejä. Viestintä- ja mediataidot on peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmaan kuuluva aihekokonaisuus, joten asioita voi käsitellä millä tunnilla tahansa tilanteen ja mahdollisuuksien mukaan.
Ulkoisen viestinnän periaatteet Koulunjohtaja vastaa ensisijaisesti ulkoisesta viestinnästä. Mikäli rehtori on estynyt, vararehtori huolehtii viestinnästä. Viestintää ohjaaviksi periaatteiksi voidaan nimetä avoimuus, aktiivisuus, puolueettomuus, tietojen oikeellisuus ja rehellisyys. Virkamiehen erityispiirteenä korostuu vastuu tiedon oikeudellisuudesta sekä salassa pidettävän tiedon suojaamisesta. 
Oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän välisen tiedotuksen ja viestinnän periaatteet Koulutuksen järjestäjän eli kunnan puolelta ensisijainen yhteyshenkilö on koulutoimenjohtaja. Koulutoimenjohtaja ja rehtori tapaavat viikoittain ja keskustelevat koulun asioista. Koulutoimenjohtaja vierailee epäsäännöllisesti lukiolla, ja keskustelee henkilökunnan kanssa. Lukion rehtori ja opettajat esittelevät tarvittaessa lukion asioita koululautakunnassa. Yleisin yhteydenpitoväline koulutoimenjohtajan ja lukion välillä on sähköposti. Kunta tiedottaa sähköpostitse ajankohtaisista asioista.
Psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen Kriisityön tavoitteet Kriisityön tavoitteena on vahvistaa yhteisön ja sen jäsenten kykyä selviytyä vaikeista tilanteista ja siten myös tukea koulun henkilöstön jaksamista. Kriisiryhmä pyrkii tunnistamaan kriisit ja toimii niissä nopeasti, tehokkaasti ja hallitusti. Kriisiryhmä kokoontuu välittömästi, jos kouluyhteisöä tai jotakuta sen jäsentä kohtaa vakava kriisi. Sellaisia voivat olla esim. oppilaan tai koulun työntekijän kuolema, vakava onnettomuus, päihteet, väkivalta tai fyysisen vahingoittumisen uhka. Kriisiryhmä vastaa kriisien selvittelystä ja ryhtymisestä toimenpiteisiin, joissa kriisin kaikki osapuolet otetaan huomioon.

Kriisin selvittäminen koulutasolla on välttämätöntä, koska koulu on aina merkittävä paikka lasten ja nuorten elämässä. Kouluyhteisö ja sen jäsenet voivat muodostaa vahvan suojaa ja turvaa antavan tuen kriisin kohdanneelle. Oppilaan tarve ja mahdollisuus keskusteluun on otettava huomioon. Nuoren tarvetta toiminnallisuuteen ja konkreettiseen tekemiseen on hyödynnettävä. Oppilaita on autettava löytämään keinot asian käsittelemiseen ja kriisin läpikäymiseen on annettava aikaa ja tilaa.

Kriisiryhmän kokoonpano on sama kuin opiskeluhuoltoryhmän kokoonpano.
Kriisiryhmän tehtävät:

• ottaa selvää tosiasioista
• sopia jatkotoimien organisoimisesta ja tiedottamisesta
• miettiä tarvittavien toimien laajuus, delegointi ja koordinointi. Tilannekohtaisesti arvioidaan tarvetta konsultoida Kallion kriisiryhmää ja muita viranomaisia.
• tiedottaa koulun henkilökunnalle asiasta (rehtori tai sijainen)
• vastata tiedottamisesta koulun ulkopuolella. Jos on kysymys henkilöön liittyvästä kriisistä, on tiedottamisesta ja asian käsittelytavasta sovittava perheen kanssa. (rehtori tai sijainen)
• päättää, millä tavalla asiasta kerrotaan opiskelijoille ja suunnitella, millä tavoin estetään huhujen leviäminen (rehtori tai sijainen)
• huolehtia, ettei kukaan jää yksin vaikeassa tilanteessa
• vastata koulun kriisivalmiudesta ja järjestää tarvittaessa koulutusta asiasta

Suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, opiskelijoille,

huoltajille ja yhteistyötahoille

Syksyisin uuden lukuvuoden alkaessa koulun henkilökunta käy läpi koulun turvallisuuskäytänteet rehtorin johdolla sekä tekee koulun kaikkiin käytössä oleviin tiloihin turvallisuuskävelyn. Koulutuksessa käydään läpi koulun hätäpoistumistiet, kokoontumispaikat ulkona (jalkapallokenttä), sisälle poistuminen ja mahdollinen turvavälineistö (jauhesammutin, sammutuspeitto).

Yhteisöllinen opiskeluhuoltosuunnitelma on opettajien luettavissa lukion pedanet-sivulla. Lukuvuoden alussa ryhmänohjaajat perehdyttävät oppilaat turvallisuuden kannalta tärkeisiin asioihin kuten yleinen hätänumero, toimenpiteet hätänumeroon soitettaessa, koulun hätäpoistumistiet, kokoontumispaikat ulkona, sisälle poistuminen ja mahdollinen turvavälineistö (jauhesammutin, sammutuspeitto).

Jokilaakson pelastuslaitoksen ja kuntien koulutoimen johdon/koulujen johtajien yhteinen koulutus- ja neuvottelupäivä järjestetään kerran vuodessa. Henkilöstön koulutuksesta huolehditaan sekä ulkopuolista koulutusta ostamalla että jakamalla henkilöstön asiantuntijuutta talon sisäisin koulutuksin.
Toimintavalmiuksien harjoittelu Koko koulun yhteinen poistumisharjoitus ja muuhun turvallisuuteen liittyvä harjoitus järjestetään elosyyskuussa.
Suunnitelman arviointi ja päivittäminen Turvallisuuden ylläpito ja kehittäminen on osa jatkuvaa ja pitkäjänteistä toimintaa. Uudistukset vaativat mm. tietojen hankkimista, koulutukseen osallistumista ja määrärahojen varaamista, jotka kaikki vaativat aikaa ja sopeuttamista vuotuiseen koulutoimen rytmiin. Tämän vuoksi laaditaan lukuvuoden hankkeista ohjelma.

Edellisvuoden ohjelman toteutumista arvioidaan huhti-toukokuussa. Ohjelma alkavalle lukuvuodelle tehdään arvioinnin perusteella huhti -toukokuussa.