5.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

Kolmiportainen tuki

Esiopetukseen osallistuvat lapset kuuluvat perusopetuslain mukaisen kasvun ja oppimisen tuen piiriin. Lain mukaan lapsilla on oikeus saada riittävää tukea heti tuen tarpeen ilmetessä [1]. Lapsen kasvun ja oppimisen tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat esimerkiksi osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Tukimuotoja voi käyttää kaikilla tuen tasoilla sekä yksittäin että samanaikaisesti toisiaan täydentävinä. Lapsen saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan sekä sen tasoisena ja muotoisena kuin se on tarpeellista. Varhaisen tunnistamisen sekä kasvun ja oppimisen tuen tehtävänä on ehkäistä oppimisvaikeuksia sekä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä.

[1] Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)

Tuen tarpeen arviointi

Tuen tarvetta arvioitaessa ensimmäiseksi tarkastellaan käytettyjä toimintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta lapselle. Tarkastelun pohjalta arvioidaan, voidaanko näitä muuttamalla toteuttaa lapselle paremmin sopivia pedagogisia ratkaisuja.

Lapsen kasvun ja oppimisen tukemisen yhteisöllisyys ja yksilöllisyys Sievissä

Kasvun ja oppimisen tukeminen esiopetuksessa merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöihin liittyviä ratkaisuja sekä lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Huomiota kiinnitetään erityisesti esteettömyyteen, oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Esiopettajien, erityisesiopettajan, esiopetuksen muun henkilöstön sekä muiden tuen ammattihenkilöiden monialainen yhteistyö lasten tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on tärkeää. Yhteistyöhön kulloinkin osallistuvat ammattihenkilöt harkitaan tapauskohtaisesti.


Varhainen tuki

Periaatteena on, että tuen tarve arvioidaan, ja sitä koskevat ratkaisut ja perusopetuslain mukaiset päätökset tehdään mahdollisimman pian esiopetuksen alettua. Usein lapsen tuen tarve on havaittu jo ennen esiopetuksen alkamista. Esiopetuksen, lapsen aiemman varhaiskasvatuksen, neuvolan ja huoltajien yhteistyöllä turvataan lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen jatkumoa. Tietoa lapsen mahdollisesti ennen esiopetusta saamista tukitoimista hyödynnetään esiopetuksessa.

Tiedonsiirto kotoa tai varhaiskasvatuksesta esiopetukseen Sievissä

Sievissä järjestetään esiopetusta kouluilla erillisissä esiopetusryhmissä.

Esiopetukseen tapahtuvaa tiedonsiirtoa varten on luotu oma tiedonsiirtomalli. Tiedonsiirtoprosessista vastaa erityisesiopettaja ja tiedonsiirto tapahtuu kevätlukukauden aikana.

Esiopetuksen ohjaustyöryhmään kuuluvat; sivistysjohtaja, rehtori, varhaiskasvatus päällikkö, päiväkodin johtaja, varhaiserityisopettaja, kehitysvammaisten lasten palveluohjaaja, TAITO-luokan opettaja, esiopettaja ja erityisesiopettaja. Ryhmä kokoontuu 2 kertaa kevätlukukaudella ja keskustelee seuraavan vuoden esiopetuksen järjestämisestä ja resursseista.

Huoltajat täyttävät kaikista lapsista tiedonsiirtolomakkeen. Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten huoltajat käyvät VASU- keskustelun helmi- maaliskuussa varhaiskasvatuksen työntekijän kanssa ja täydentävät tiedonsiirtolomakkeen yhteisen keskustelun pohjalta. Kotihoidossa olevien lasten lomakkeet palautetaan sivistystoimistoon. Tietojen kokoajana toimii erityisesiopettaja, jolle myös terveydenhoitajat, varhaiserityisopettaja ja terapeutit siirtävät tietoja huoltajien luvalla.

Tuen järjestämisen lähtökohta

Kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen ja lapsiryhmän vahvuudet sekä oppimis- ja kehitystarpeet. Esiopetuksessa huolehditaan siitä, että kaikki lapset saavat onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa. Näin tuetaan lasten myönteistä käsitystä itsestään. Monipuolista palautetta ja oppimisesta koottua tietoa käytetään suunnitelmallisesti lasten kannustamiseen ja ohjaamiseen. Tällä tehdään oppimisen edistyminen lapsille näkyväksi.

Oman esiopetusryhmän ensisijaisuus

Tuki annetaan lapselle ensisijaisesti omassa esiopetusryhmässä erilaisin joustavin järjestelyin, ellei lapsen etu välttämättä edellytä lapsen siirtämistä toiseen ryhmään tai yksikköön. Mikäli lapsi käyttää esiopetuksen lisäksi muita varhaiskasvatuspalveluja, esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee yhteistyötä lapsen kasvun ja oppimisen tukeen liittyvissä asioissa.

Tietojen siirto

On tärkeää, että tieto lapsen tuen tarpeesta ja esiopetuksen aikana saamasta tuesta siirtyy myös perusopetukseen. Opetuksen järjestäjät vastaavat sujuvista tiedon siirron käytäntöjen luomisesta ja kehittämisestä.

Tiedonsiirto esiopetuksesta alkuopetukseen ja kouluterveydenhuoltoon Sievissä

Esiopetuksesta alkuopetukseen ja kouluterveydenhuoltoon tapahtuvassa tiedonsiirrossa toimitaan seuraavasti:
Yleisessä tuessa siirretään tiedonsiirtolomake. 

Tehostetussa ja erityisessä tuessa pidetään moniammatillinen siirtopalaveri, jossa lapsen huoltajat ja alkuopettaja ovat läsnä. Tiedonsiirtolomake ja tehostetun tuen oppimissuunnitelma / HOJKS siirretään alkuopettajalle.

Esiopettaja vastaa tiedonsiirtolomakkeen täyttämisestä Wilmassa (oppilas =>tuki => muut asiakirjat => lisää uusi => tiedonsiirtolupa) yhteistyössä huoltajien kanssa.
Mahdolliset lausunnot siirretään lapsen mukana kouluun.

Kouluterveydenhoitajalle tieto lapsen selviytymisestä esiopetuksessa siirretään tiedonsiirtolomakkeella.

Keväällä pidetään tiedonsiirtopalaveri, johon osallistuvat esiopettaja, alkuopettaja ja erityisopettaja.

Kolmiportainen tuki esiopetuksessa Sievissä

Esiopettaja havannoi ja kirjaa ylös lapsen vahvuuksia sekä oppimis- ja kehitystarpeita. Esiopettaja kartoittaa kaikkien lasten taidot kasvun ja oppimisen tuen selvittämiseksi. Esiopettaja valitsee itselleen ja ryhmälleen sopivat kartoitusvälineet Esiopetuksen arviointi ja kartoitusvälineet- liitteen mukaisesti.
Esiopetuksen arviointi ja kartoitusvälineet -liite

Yleisessä tuessa opettaja laatii tarvittaessa Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman yhdessä lapsen huoltajien kanssa.
Erityisesiopettaja konsultoi tarvittaessa esiopettajia.
Esiopettaja tekee yhteistyötä moniammatillisen henkilöstön kanssa tuen tarpeen arvioimiseksi, suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi.

Jos toteutetut yleisen tuen keinot eivät riitä ja lapsi tarvitsee säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, opettaja laatii pedagogisen arvion Wilmaan. Pedagoginen arvio käsitellään moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattilaisten kanssa.
Oppilaan tuen vaiheeksi muutetaan tehostettu tuki. Esiopettaja laatii ja kirjaa järjestettävän tuen Tehostetun tuen oppimissuunnitelmaan Wilmaan yhteistyössä huoltajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

Jos tehostettu tuki ei riitä, rehtori hankkii esiopettajalta selvityksen lapsen oppimisen etenemisestä ja oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisesti yhteistyönä tehdyn selvityksen lapsen saamasta tehostetusta tuesta ja kokonaistilanteesta. Yhteistyössä erityisesiopettajan kanssa opettaja kirjaa ko. selvitykset Wilmaan Pedagoginen selvitys- asiakirjaan. Opetuksen järjestäjä kuulee huoltajaa ja rehtori tekee kirjallisen päätöksen erityisen tuen antamiseksi.

Erityistä tukea varten opettaja laatii lapselle HOJKS:in yhteistyössä huoltajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

Kolmiportaisen tuen lomakkeet

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä