Kouluruokailu ja erikoisruokavaliot

Kouluruokailu osana kasvatustehtävää

Kouluruokailu on olennainen osa koulujemme opetus- ja kasvatustehtävää. Oppilaan hyvinvoinnin, terveyden, oppimisen ja elämäntaitojen turvaamiseksi ja edistämiseksi kouluruokailulla on keskeinen asema ja tehtävä kouluissamme. Sekä opetus- että kouluruokailuhenkilöstö on perehdytettyä ja perehtynyt kouluruokailun ohjaukseen ja kykenee hoitamaan tehtävänsä asianmukaisella tavalla. Oppilaat ovat mukana ruokalistan suunnittelussa ja sen toimivuuden arvioinnissa oppilaskunnan kautta ruokatyöryhmän jäseninä. Oppilaat osallistuvat kouluruokailun käytännön tehtäviin yhteistyössä eri oppiaineiden kanssa sekä esimerkiksi teemapäivien yhteydessä erityisesti ruokasalin koristeluun ja tarjoiluun.

Kouluissamme tarjotaan jokaisena koulupäivänä lakisääteinen, tarkoituksenmukaisesti järjestetty, ohjattu ja täysipainoinen koululounas. Kouluateria on ravitsemussuositusten mukainen, täysipainoinen, vaihteleva, monipuolinen, riittävä ja nautittava kotiruoan veroinen lounas, joka laitetaan tarjolle houkuttelevasti, siististi ja kauniisti. Erityisruokavaliota tarvitsevat saavat täysipainoisen aterian terveydenhoitajan tai lääkärin selvityksen perusteella ja näiden antamien ohjeiden mukaan. Kouluissamme tarjottavat välipalat ovat suositusten mukaisesti linjassa ravitsemuksellisten ja kasvatuksellisten tavoitteiden kanssa. Kouluruokailujen järjestämisen osapuolet sopivat yhteistyössä päivittäisistä käytännöistä oppilaan edun mukaisesti.

Ruokailemme yleisenä lounasaikana oppilaan koulupäivään rytmitettynä klo 9.45 – 12.20. Ravitsemuksellisesti ateria täyttää täysipainoisuuden, kun ruokailija syö kaikki aterian osat. Koulumme aikuiset ovat esimerkkiruokailijoita, jotka ohjaavat oppilaita aterian koostamisessa sekä hyvien tapojen noudattamisessa ruokailun aikana. Oppilaat on perehdytetty hyvän ruokailmapiirin vaalimiseen. Kouluruokailu on koulupäivän oleellinen osa pedagogisena, sosiaalisena ja fyysisenä oppimisympäristönä. Ruokailutilanteissa noudatetaan hyviä tapoja ja otetaan toiset ihmiset huomioon. Jokaisen tehtävä on huolehtia hyvästä ilmapiiristä ruokailun aikana. Kouluruokailu integroituu eri oppiaineiden opetukseen ruoka-, yhteisö-, terveys-, työ-, kansainvälisyys-, monikulttuurisuus- ja kestävän kehityksen teemoissa ja aiheissa.

Kouluruokailua arvioidaan jatkuvan havainnoinnin, ruokailijoiden kuulemisen ja kyselyiden avulla. Kouluruokailua arvioidaan ja kehitetään yhteistyössä oppilaiden, opettajien ja ruokapalveluhenkilöstön kesken. Tavoitteena on sujuva ideoiden vaihto ja toimivien mallien käyttöönotto. Terveellisen ja turvallisen kouluruokailun järjestäminen ja sen onnistumisesta huolehtiminen kuuluu kaikille kouluyhteisön jäsenille.

 

Erikoisruokavaliot

Peruskoulua käyvällä oppilaalla on jokaisena työpäivänä oikeus maksuttomaan, täysipainoiseen ateriaan (Perusopetuslaki 31 §). Terveydellisistä tai uskonnollisista ja eettisistä syistä aiheutuvat ruokarajoitteet otetaan huomioon. Tarkemmin kouluruokailun laatua ohjaa Kouluruokailusuositus (2017), jossa on myös huomioitu erityisruokavalioiden järjestäminen kouluruokailussa. Kouluruokailusuosituksen mukaan terveydellisiin syihin perustuvien erityisruokavalioiden tarve selvitetään kouluterveydenhuollossa.


Huoltajan ilmoituksella tilattava erityisruokavalio


Perusruoka on jo itsessään laktoositonta. Laktoosia voi kuitenkin olla muissa tarjottavissa maitotuotteissa (esim. maito, jogurtit, jäätelö). Laktoosittomasta ruokavaliosta ei tarvita peruskoulussa erikseen terveydenhuollon todistusta. Huoltajaa pyydetään kuitenkin ilmoittamaan laktoositon ruokavalio suoraan keittiölle erityisruokavaliolomakkeella, jotta keittiö osaa varata riittävästi laktoosittomia tuotteita. Varhaiskasvatuksessa laktoosittomalle ruokavaliolle ei lähtökohtaisesti ole tarvetta, koska laktoosi-intoleranssi puhkeaa normaalisti aikaisintaan kouluiässä.


Terveydellisistä syistä tarvittava erityisruokavalio

 
Mikäli oppilas tarvitsee erityisruokavalion terveydellisistä syistä, otetaan yhteyttä oman koulun kouluterveydenhoitajaan. Terveydellinen syy tarkoittaa sitä, että erityisruokavalion noudattaminen on lääketieteellisesti perusteltua esim. sairauden tai allergian vuoksi. Ruokavalion toteuttamiseksi tarvitaan aina todistus, jonka voi tilanteesta riippuen antaa terveydenhoitaja, lääkäri tai ravitsemusterapeutti. Epäselvissä tapauksissa voidaan edellyttää, että todistus on hankittu kouluterveydenhuollon kautta Sastamalan kaupungin erityisruokavalioita koskevaa ohjeistusta noudattaen. Erityisruokavalioiden järjestämistä seuraa moniammatillinen ryhmä, jolla on asiantuntemusta lääketieteen ja ravitsemustieteen alalta.


Erityisruokavalioiden ilmoituslomakkeet

 
Erityisruokavalio ilmoittamiseen on kaksi lomakeversiota. Tavallisesti käytetään lyhyttä versiota ja siihen mahtuu enintään 5 ruoka-ainerajoitusta. Mikäli rajoituksia on enemmän, käytetään pitkää lomaketta: siihen merkitään kiellettyjen ruoka-aineiden sijaan kaikki ne ruoka-aineet, joita voidaan käyttää kyseisen ruokavalion toteutukseen. Kun erityisruokavaliolle on terveydellinen syy, perheen ensisijainen yhteyshenkilö on kouluterveydenhoitaja. Myös yksityislääkärit käyttävät todistuksen kirjoittamiseen samoja lomakkeita ja yksityislääkärin kirjoittama todistus palautetaan kouluterveydenhoitajalle. Mikäli kyse on huoltajan ilmoituksesta (kasvisruoka, eettiset ruokavaliot, laktoositon), ilmoitus palautetaan koulun keittiölle.


Mitä on mahdollista pyytää erityisruokavaliona?

Kouluruokailun ensisijaisena tarkoituksena on antaa mahdollisuus monipuoliseen arkiruokailuun, jossa tutustutaan myös uusiin makuihin ja pöytätapoihin. Ravitsemuksellisesti se kattaa kolmasosan päivän ravinnontarpeesta, kun ruokailija ottaa kaikki aterian osat. Kouluruokailun ohella kotona syödyillä aterioilla ja välipaloilla on suuri merkitys lapsen terveydelle ja terveiden ruokailutottumusten omaksumiselle.


Luomua tai lähiruokaa ei ole mahdollista pyytää eritysruokavaliona, vaan lähiruokaa pyritään tarjoamaan kaikille jo perusruoan osana. Myöskään lisäaineetonta ruokaa ei ole tarpeen pyytää erityisruokavaliona, koska kouluruoka ei ole merkittävä lisäaineiden lähde. Ruoanvalmistuksessa käytetään pitkälti samoja tuttuja raaka-aineita kuin kotikeittiössäkin ja ruoan terveellisyys huomioidaan ruokalistasuunnittelusta alkaen aina ruoanvalmistusohjeisiin.


Terveydenhuollon ammattilaiset ottavat todistuksia laatiessaan huomioon mahdollisen erityisruokavalion hyödyt ja haitat. Perusteeksi ei riitä se, että huoltaja kokee lapsen hyötyvän ruokavaliosta tai ettei ruokavaliosta aiheudu havaittavaa haittaa.

Erityisruokavalioista löytyy lisätietoa mm. seuraavista lähteistä:
• ravitsemussuositukset ja erityisesti Ravitsemushoitosuositus
• Käypä hoito -suositukset ja erityisesti lasten ruoka-allergioista annettu suositus
• Kansallinen allergiaohjelma

Ilmoituslomakkeet:

Erityisruokavalioilmoitus, lyhyt

Erityisruokavalioilmoitus, pitkä