Maan ilmakehään törmää vuosittain kymmeniä tuhansia meteoroideja. Kun meteoroidi törmää Maan ilmakehään, se alkaa hehkua kitkan vaikutuksesta. Jos meteoroidi ei pala kokonaan ilmakehässä ja se törmää Maahan, sitä kutsutaan meteoriitiksi. Arkikielessä tapahtumaa kutsutaan tähdenlennoksi eli meteoriksi. Meteoroidi voi myös palaa kokonaan ilmakehässä. Tällaista kappaletta kutsutaan meteoriksi eli arkikielessä tähdenlennoksi.

 

Joskus Aurinkokuntaan saapuu komeetta eli pyrstötähti. Sen erottaa tähtitaivaalta pitkästä harsomaisesta pyrstöstä. Komeettoja on miljoonia. Valtaosa niistä on lähtöisin Aurinkokunnan laidalta Oortin pilvestä. Komeetat koostuvat pääosin jäästä. Kun ne saapuvat Auringon lähelle, muodostuu niille jopa miljoonia kilometrejä pitkä pyrstö. Pyrstöjä muodostuu kaksi: pölypyrstö ja kaasupyrstö. Pölypyrstö muodostuu valtaosin komeetan pinnasta irtoavasta aineksesta. Kaasupyrstö koostuu puolestaan ionisoituneesta eli sähköistyneestä kaasusta ja hienorakeisesta pölystä. Se suuntautuu Auringosta poispäin Auringon säteilyn takia. Komeettojen kiertoradat ovat hyvin elliptisiä eli litistyneitä ympyröitä. Tunnetuin komeetta on Halleyn komeetta, jonka kiertoaika on noin 76 vuotta.