Luku 6 pitää sisällään paljon tärkeitä ohjeita ja määräyksiä, jotka ovat merkittäviä sekä oppilaan että opettajan oikeusturvan kannalta. Tähän lukuun on siis perehdyttävä huolella.


ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA

Arviointi kohdistuu oppilaan oppimisprosessiin ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman sisältötavoitteisiin ja oppiainekohtaisiin kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.
Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia.
Oppiaineet, aineryhmät ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, numeroarvosteluna tai näiden yhdistelmänä. Numeroarvosana kuvaa edistymisen ja oppimisprosessin tasoa. Sanallisella arvioinnilla voidaan täsmentää oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Yhteisten aineiden arvioinnissa todistuksissa käytetään numeroarvostelua viimeistään kahdeksannella vuosiluokalla. Jos oppilas suorittaa jonkin yhteisen oppiaineen kaikki opinnot ennen tätä, numeroarvostelua käytetään lukuvuositodistuksessa jo sinä lukuvuonna, jolloin kyseisen oppiaineen opiskelu päättyy. Sanallista arviointia käytettäessä lukuvuositodistuksesta käy ilmi, onko oppilas saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Valinnaisten aineiden arvioinnista päätetään opetussuunnitelmassa; arviointi voi olla numeraalisella asteikolla tai hyväksytty – täydennettävä -periaatteella.


ARVIOINNIN TEHTÄVÄ JA PERIAATTEET

Arvioinnin tehtävänä on vuorovaikutuksen ja palautteen avulla tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva itsestään sekä antaa huoltajille riittävästi tietoa oppilaan tavoitteiden saavuttamisesta ja edistymisestä opinnoissa. Arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Arviointi tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja sosiaalistumista, opiskelu- ja työskentelytaitojen kehittymistä sekä tiedollista ja taidollista kehittymistä.
Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. Opintojen aikaisella monipuolisella arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan oppilaan yksilöllistä etenemistä ja opiskelua sekä kuvataan, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulleen ja oppimiselleen asetetut tavoitteet. Arviointi auttaa oppilasta muodostamaan realistisen kuvan oppimisestaan ja kehittymisestään, ja siten arviointi tukee myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.


ARVIOINTIMENETELMÄT

• oppilaan itsearviointi
• opettajan tekemä arviointi
- tarkkailemalla kokonaisvaltaisesti oppilaan työskentelyä
- seuraamalla oppilaan tieto- ja taitotasoa tuntitöiden, läksynkuulustelujen ja kokeiden avulla
• huoltajan tekemä arviointi soveltuvin osin opettajan ja oppilaan arviointeja täydentäen


ARVIOINTIMUODOT

• oppilaan oppimistilanteissa saama palaute
• vapaamuotoiset tiedotteet / itsearviointilomakkeet / portfolio yms.
• arviointikeskustelut oppilaan, huoltajan ja opettajan kesken
• sanallinen ja numeerinen arviointi
• välitodistus syyslukukauden ja lukuvuositodistus kevätlukukauden lopussa
seuraavasti:

1-2 luokat
• väli ja lukuvuositodistus: sanallinen arviointi

3. luokka
• välitodistus: sanallinen arviointi aineissa AI, MA ja EN, (käyttäytymisen liite)
• lukuvuositodistus: numeerinen arviointi

4-6 luokat
• sekä väli- että lukuvuositodistus numeerinen arviointi

Lisäksi lukuvuoden aikana tehdään Wilman kautta itsearviointi, joka käydään oppilaan, huoltajan ja opettajan kanssa läpi arviointikeskustelujen yhteydessä.

7-9 luokat
• sekä väli- että lukuvuositodistus numeerinen arviointi. Myös sanallista arviointia voidaan antaa.


OPINNOISSA ETENEMINEN

Opinnoissa edetään vuosiluokkiin jaetun oppimäärän mukaisesti. Opetussuunnitel-
massa määritellään kullekin oppiaineelle tavoitteet, joiden saavuttamista arvioidaan monipuolisesti. Arviointiperusteena ovat tällöin kirjalliset ja suulliset kuulustelut, tuntiaktiivisuus, kotitehtävien ja muiden annettujen tehtävien suorittaminen ja työskentely oppiaineen parissa.

Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot.
Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.

Mikäli opetussuunnitelmassa on perusopetusasetuksen 11. § 3. momentin mukaisesti päätetty, että oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, opetussuunnitelmassa on määritelty ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Perusopetusasetuksen mukaan oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella.

Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy, ja hän eroaa koulusta.
Oppilaan vuosiluokan suoritus eri oppiaineissa arvioidaan hyväksytyksi tai hylätyksi seuraavasti: hyväksytty arvosanoilla 5 - 10 ja hylätty arvosanalla 4.

Numeroarvioinnissa käytetään seuraavaa arvosana-asteikkoa:

10 erinomainen
9 kiitettävä
8 hyvä
7 tyydyttävä
6 kohtalainen
5 välttävä
4 hylätty


Vuosiluokalta siirtyminen

Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä eri oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan arvosanan (5 - 10) taikka vastaavan sanallisen arvion, siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle.


Vuosiluokalle jättäminen

Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle varataan mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot viimeistään lukuvuoden koulutyön päätyttyä.
Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia (ns. "ehtojen suorittaminen"). Mikäli oppilas osoittaa erillisessä kokeessa hallitsevansa ehdollisessa päätöksessä edellytetyt tiedot ja taidot, hän siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Muussa tapauksessa hän jää vuosiluokalle. Ehtojen suorituspäivä määrätään koulun lukuvuosisuunnitelmassa.

Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei olisi hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle varataan tällöin mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan aiemmat suoritukset raukeavat.

Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle huoltajan pyynnöstä, mikäli se on yleisen koulumenestyksen kannalta perusteltua.

Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. Päätöksen oppilaan siirtymisestä seuraavalle vuosiluokalle tai luokalle jättämisestä tekevät koulun rehtori ja oppilasta opettaneet opettajat yhdessä.



ARVIOINTI NIVELVAIHEISSA

Toisen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi
- järjestetään toisen vuosiluokan lopulla arviointikeskustelu, jossa ovat mukana oppilas, huoltaja ja opettaja

Kuudennen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi
- järjestetään kuudennen vuosiluokan lopulla arviointikeskustelu, jossa ovat mukana oppilas,
huoltaja ja opettaja
- järjestetään vanhempainilta, jossa kerrotaan seuraavien vuosiluokkien opiskeluun liittyvistä erityispiirteistä



TUKEA TARVITSEVAN OPPILAAN ARVIOINTI

Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa.
Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.
Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty.
Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle.


MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI

Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Oppilaan arvioinnissa käytetään monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen tai ruotsin kielen taitojen puutteista huolimatta. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia. Numeroarviointia käytetään opettajan harkinnan mukaan sitten, kun oppilaan osaaminen on sillä tasolla, että numeroarvosana on mahdollista ja järkevää antaa.


OPPILAAN ITSEARVIOINTI JA VERTAISARVIOINTI

Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat.

Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan. Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta ohjataan tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan mm. arviointikeskustelujen avulla.

Oppiainekohtaisesti voidaan järjestää opettajan ohjauksella oppilaiden keskinäisiä arviointituokioita. Tällaista vertaisarviointia voidaan käyttää oppimisryhmissä mm. ryhmäkokeiden ja –töiden, projektien, yhteistoiminnallisten tehtävien, TET-jaksojen yhteydessä sekä kirjallisina että suullisina, rakentavina palautteina. Myös huoltajat voivat osallistua oppilaan ja opettajan arviointituokioon.

Oppilas voi arvioida omaa osaamistaan mm. oppimispäiväkirjan ja kasvun kansion (portfolion) avulla. Oppilas kerää suorituksistaan kokoelman ja perustelee niiden merkityksen oppimisprosessissaan. Eri oppiaineiden kokeiden yhteydessä oppilas antaa perusteltua palautetta kokemastaan osaamisesta.

Opettajat keräävät säännöllisesti oppilailta palautetta omasta toiminnastaan ammatillista kehittymistään ja koko koulun itsearviointia varten.


TIETOA ARVIOINNISTA

Opetushallituksen www-sivuilta tarkennuksia ja lisää tietoa arvioinnista. Noudatamme arvioinnissa opetushallituksen ohjeita ja linjauksia.