Ryhmäkoko

• Perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta
• Vaikeimmin kehitysvammaisista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla kuitenkin enintään kuusi oppilasta
• Jos tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetus annetaan yhdessä muiden kuin tässä tai 2 momentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla enintään 20 oppilasta

Mitä päätöksiä tehdään?

1. Päätös pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin ottamisesta
   • Oppilas, joka kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, otetaan aina perusopetuslain 17§:n 2 momentissa tarkoitettuun erityisopetukseen
   • Päätöksen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin siirtymisestä tekee opetus-ja sivistysjohtaja erityisopetuksen koordinaattorin valmistelun perusteella.
   • Oppivelvollisuus merkitään päätökseen alkavaksi sinä syksynä (1.8.), kun lapsi aloittaa oppivelvollisuutensa (yleensä kuusivuotiaana)
   • Päätös tulee tehdä pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkua, jo 5-vuotiaana.
   • Silloin oikeus oppivelvollisuutta edeltävään, maksuttomaan esiopetukseen voi toteutua sen vuoden syksystä, jolloin lapsi täyttää 5 vuotta eli vuotta ennen hänen oppivelvollisuutensa alkua.
   • Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin
   • Päätöksen valmistelee erityisopetuksen koordinaattori opetus- ja sivistyönjohtajalle.
2. Päätös erityisen tuen piiriin ottamisesta
   • Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas on aina myös erityistä tukea saava oppilas.
   • Erityisopetuspäätöksessä mainitaan, että oppilas kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin
   • huoltajan hakemus pidennettyyn oppivelvollisuuteen löytyy erityisopetuksen sivuilta
   • Oppilaalle ei tarvitse tehdä tässä vaiheessa pedagogista selvitystä
   • Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden erityisen tuen päätös tarkistetaan, kuten muillakin oppilailla ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Tarkistamista varten myös pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvasta oppilaasta tehdään pedagoginen selvitys
   • Erityisopetuspäätös tehdään, mikäli mahdollista, kun lapsi aloittaa vapaaehtoisessa esiopetuksessa (yleensä viisivuotiaana)
     • Päätös on tärkeää tehdä tässä vaiheessa, jotta taataan vanhemmille mahdollisuus käyttää lapsen oikeus osallistua esiopetukseen ennen oppivelvollisuuden alkua.
   • Päätöksen valmistetee erityisopetuksen koordinaattori opetus-ja sivistystyönjähtajalle.
3. HOJKS
   • Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvalle lapselle on laadittava HOJKS hänen osallistuessaan oppivelvollisuuteen kuuluvaan esiopetukseen.
   • HOJKS pedagoginen asiakirja, joka tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa
4. Päätös perusopetuksen aloittamisen lykkäämisestä
   • Jos oppilas ei aloita perusopetuksen ensimmäistä luokkaa sinä vuonna, kun hän täyttää 7 vuotta, tulee tehdä erillinen päätös perusopetuksen aloittamisen lykkäämisestä jo ennen syyslukukauden alkua.
   • oma erillinen hallintopäätös (huoltajan hakemus kohdassa lomakkeet)
   • Päätöksen valmistelee erityisopetuksen koordinaattori opetus- ja sivistystönjohtajlle.

Miten pidennetty oppivelvollisuus on mahdollista suorittaa?

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan lapsen tulee osallistua oppivelvollisuuden alkamisvuonna järjestettävään esiopetukseen (PoL 26 §). Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta (PoL 26a §). Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voi alkaa vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla:

1. Lapsi aloittaa vapaaehtoisessa esiopetuksessa sinä vuonna, kun täyttää 5 vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa (6 v) ja tämän jälkeen aloittaa perusopetuksen (7 v).
2. Lapsi aloittaa opiskelun sinä vuonna, kun täyttää 6 vuotta. Ensimmäinen vuosi on oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvaa esiopetusta, jonka jälkeen lapsi jatkaa perusopetuksessa (7 v).
3. Lapsen perusopetuksen alkamista lykätään niin, että lapsi aloittaa perusopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Tätä ennen lapsi osallistuu esiopetukseen yhden vuoden (7v) tai kaksi vuotta (6 v + 7v).

Muuta huomoitavaa

• Oppivelvollisuus alkaa yleensä sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta ja päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta.
• Oppivelvollisuus jatkuu aina lukuvuoden loppuun asti sinä lukuvuonna, jona nuori täyttää 17 vuotta. Oppivelvollisuus ei siis pääty 17-vuotispäivänä.
• Oppivelvollisuutta ei pidennetä perusopetuksen loppupäästä, vaan pidennys muodostuu aina oppivelvollisuuteen kuuluvasta esiopetuksesta
• Lisäopetus on aina vapaehtoista
• Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas voi käydä esiopetusta korkeintaan kaksi vuotta. Mukaan lasketaan myös ennen päätöstä käyty vuosi. Jos hänellä on lääkärin tai psykologin suositus pidennetystä oppivelvollisuudesta, hänelle voidaan tehdä siitä päätös.
• Jos oppilas siirretään pidennettyyn oppivelvollisuuteen esiopetusajan jälkeen, tällöin oppilaan eduksi koituu tavallista pienempi opiskeluryhmä ja se voi vaikuttaa myös opetettaviin oppiaineisiin.