Turvallinen koulu

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan koulun oppilashuoltosuunnitelmaan tulee sisältyä suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.

Kiusaamisen, väkivallan ja erilaisen häirinnän ehkäisy on tärkeä osa koulujen yhteisöllistä oppilashuoltotyötä. Perusopetuslain mukaan jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön, johon kuuluu psyykkinen, sosiaalinen sekä fyysinen ulottuvuus.

Tässä suunnitelmassa kuvataan Opetushallituksen ohjeistuksen mukaisesti kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän tunnistaminen, ehkäiseminen ja niihin puuttuminen.

Mitä kiusaaminen on?

Kiusaamista on se, että yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti vahinkoa tai pahaa mieltä.

Hiljaista kiusaamista on esimerkiksi ryhmästä eristäminen, selän takana puhuminen, tuijottaminen, ilmeily, selän kääntäminen, vaikeneminen ja huokailu.

Sanallista kiusaamista on esimerkiksi nimittely, juoruilu, ilkkuminen, nauraminen, kuiskuttelu ja uhkailu.

Fyysistä kiusaamista on esimerkiksi töniminen, tavaroiden ottaminen ja piilottelu, vaatteista repiminen ja lyöminen.

Kännykän tai netin kautta kiusaaminen on esimerkiksi huhujen levittäminen, mustamaalaus, töykeät ja ilkeät kommentit, halveksunta, uhkailu ja ärsyttäminen, noloksi tekeminen, epämiellyttävät vihjailevat viestit, yksityisen tiedon jakaminen tai toisen huijaaminen oman yksityisen tiedon jakamiseen, ryhmästä eristäminen ja poissulkeminen tai ryhmään lisääminen luvatta.

Riidat ja erimielisyydet eroavat kiusaamisesta siinä, että ne ovat usein hetkellisiä, eikä niiden kohteeksi joudu yksi ja sama oppilas.

Mitä väkivalta ja aggressiivisuus ovat?

Kaikki toiminta, mikä rikkoo ihmisen oikeutta fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen, on väkivaltaa. Aggressiivisuus on käytöstä, jolla tuotetaan toisille harmia ja jossa toisen tunteista ei välitetä. Aggressiivisuutta esiintyy suorana väkivaltana sekä epäsuoremmassa muodossa alistamisena, mitätöimisenä ja huomioimatta jättämisenä.

 

 

Mitä häirintä on?

Häirinnällä tarkoitetaan toisen tai toisten arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiallista loukkaamista siten, että luodaan epämiellyttävä, kiusallinen, nöyryyttävä, halventava, uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri.

Sukupuolista häirintää on ei-toivottu huomio, joka liittyy sukupuoleen. Se voi olla esimerkiksi alentava tai halventava puhe toisen sukupuolesta, sukupuoleen liittyvä kiusaaminen ja teot, jotka saavat tuntemaan olon pelokkaaksi, loukkaantuneeksi, noloksi, kiusaantuneeksi tai vihaiseksi.

Seksuaalista häirintää on muun muassa vihjailu ja seksuaalisesti värittyneet vitsit, pukeutumista, vartaloa ja yksityiselämää koskevat puheet ja kysymykset. Ehdottelu, vaatiminen, fyysinen koskeminen ja lapsen tai nuoren altistaminen ikään kuulumattomalle seksuaalisuudelle on seksuaalista häirintää. Häirintää voi tapahtua myös puhelimen ja netin välityksellä.

 

Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen

Koulun henkilökunta ohjaa oppilaita vastuuntuntoon ja hyvään käytökseen. On tärkeää luoda turvallinen kouluyhteisö, jossa korostetaan yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja työrauhan ylläpitämistä.

Kiusaamis-, väkivalta- ja häirintätilanteita ennaltaehkäistään luomalla luottamuksen ilmapiiri, joka kannustaa kertomaan kiusaamisesta, väkivallasta tai häirinnästä aikuisille. Aikuisten tulee olla kiinnostuneita lasten ja nuorten kuulumisista, huolehtia riittävästä valvonnasta ja puuttua heti ongelmallisiin tilanteisiin.

Koululla on mm. kirjatut järjestyssäännöt, tasa-arvo- ja yhdenmukaisuussuunnitelma sekä kurinpitosuunnitelma. Säännöt ja kirjatut toimintatavat ovat osa koulun turvallisuussuunnitelmaa.

Koulussa harjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Kaikkien koulussa työskentelevien tulee kohdella toisiaan kunnioittavasti ja tasavertaisesti.

Koulun henkilökunta on tietoinen ja sitoutunut kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ennaltaehkäisevään toimintaan ja näihin puuttumiseen. Koulussa pyritään avoimeen vuorovaikutukseen ja suvaitsevan toimintakulttuurin syntymiseen. Kaikille tehdään selväksi, ettei minkäänlaista kiusaamista, syrjintää, väkivaltaa tai häirintää hyväksytä.

Koulussa on käytössä oppilaskunta- sekä kummioppilastoimintaa.

Koulun toimintatavoista ja ohjeista tiedotetaan huoltajia vanhempainilloissa ja koulun kotisivuilla.

 

 

Kiusaamiseen, väkivaltaa ja häirintään puuttuminen

Koulussa puututaan kaikkeen epäasialliseen käyttäytymiseen ja kielenkäyttöön. Oppilaita rohkaistaan kertomaan kiusaamisesta, häirinnästä ja epäkohdista koulun henkilökunnalle ja huoltajille. Kun henkilökunnalle tulee tieto tai epäily kiusaamisesta tai häirinnästä, tiedon saanut aikuinen selvittää tilannetta asian vaatimalla tavalla niin, että oppilaat saavat kuulluksi tulemisen kokemuksen.

• Yksittäisessä tilanteessa tilanteen havainnut aikuinen keskustelee ja selvittää tilanteen yhdessä osallisten kanssa
• Epäasialliseen käytökseen ja häirintään puututaan heti ja tarvittaessa järjestetään asiasta kasvatuskeskustelu
• Toistuvaan kiusaamiseen tai häirintään puututaan koulussa sovittujen käytänteiden mukaisesti.

 

Kiusaamiseen puuttumisen toimintamalli

1. Oppilaita rohkaistaan kertomaan kiusaamisesta. Puuttumisen pohjana voi olla havainto, epäilys tai oppilaan/huoltajan huoli.
2. Jokainen koulussa työskentelevä aikuinen puuttuu kiusaamistilanteeseen heti.
3. Sovitaan asian selvittämisestä vastaavat aikuiset. Selvitetään mitä on tapahtunut ja ketkä ovat osallisia.
4. Keskustelu kiusatun kanssa.
5. Keskustelu kiusaajan kanssa/ kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden kanssa.
6. Tiedotetaan tilanteesta asianosaisten huoltajia.
7. Jatkotoimenpiteet: esim. anteeksipyyntö, yhteinen keskustelu, lupaukset, kurinpitorangaistukset. Sovitaan tarvittaessa tuki ja jälkihoito.
8. Tarvittaessa kutsutaan kiusatun ja kiusaajan huoltajat koululle tapaamiseen.
9. Sovitaan tapauskohtaisesti tilanteen seuranta ja seurantakeskustelu.

Seurantakeskustelussa kiusatun kanssa selvitetään tilannetta, onko kiusaaminen loppunut/jatkunut. Kiusaajalta kysytään, ovatko yhdessä tehdyt lupaukset pitäneet. Tarkoituksena on saada aikaan pysyvä muutos, jotta kiusaaminen ei toistu.

1. Tilannetta seurataan aktiivisesti koulun kaikkien aikuisten avulla.
2. Jos toimintamallin mukainen käsittely ei auta, ryhdytään jatkotoimenpiteisiin:

• Kiusaamista jatkanut oppilas kutsutaan huoltajineen koululle keskustelemaan asiasta.
• Pyydetään kuraattorin apua.
• Kutsutaan koolle yksilöllinen oppilashuoltotyöryhmä.
• Otetaan yhteys lastensuojeluun/poliisiin.

Häirintään puuttuminen

• Tilanteen havainnut on velvollinen puuttumaan asiaan ja viemään asiaa eteenpäin
• Tapahtumankulku selvitetään ja osapuolia kuullaan
• Keskustellaan huolta herättävästä asiasta oppilaan kanssa kahden kesken
• Ollaan tarvittaessa yhteydessä huoltajiin
• Ilmoitetaan rehtorille tietoon tulleesta häirinnästä
• Arvioidaan, onko häirintää tapahtunut ja päätetään toimenpiteistä sekä seurannasta
• Häirintään syyllistyneelle määrätään tarvittavat seuraamukset
• Ilmoitetaan asiasta vakavuusasteen mukaisesti oppilashuoltohenkilöstölle
• Oppilashuolto tarjoaa tarvittavan tuen asianosaisille
• Vakavimmissa tapauksissa ilmoitetaan asiasta lastensuojeluun
• Jos asiassa epäillään rikosta, tehdään tutkintapyyntö poliisille

 

Koulun ilmapiiriä arvioidaan aktiivisesti havainnoimalla ja oppilaille tehtävillä kyselyillä. Kouluterveydenhuolto seuraa oppilaiden hyvinvointia terveystarkastusten yhteydessä. Koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä seuraa ja arvioi tilannetta luokkien ja koko koulun tasolla.

Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ennaltaehkäisystä ja puuttumisesta tiedotetaan lukuvuoden alussa oppilaita ja huoltajia. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä löytyy koulun Peda.net-sivulta.

Jokaisen lukuvuoden alussa käydään henkilökunnan kanssa läpi Suunnitelma oppilaiden suojelemiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa.