Työpaikkakirja
Perehdytys
Kuvataide
Kuvaamataiteessa tarvittava välineistö löytyy opettajien työtilan vieressä olevasta varastosta. Jokainen käyttäjä huolehtii varaston siisteydestä, palauta tavarat ehdottomasti omille paikoilleen! Välineiden oikeat paikat löytyvät hyllyjen reunustekstien avulla.
Oppilaat eivät saa käydä varastossa itsenäisesti. Huolehdi ovi kiinni varastosta poistuttuasi.
Työskentelyvälineitä oppilaille jaetaan seuraavasti:
LYIJYKYNÄ neljä kertaa vuodessa. lukuvuoden alussa sekä syys-, joulu- ja talviloman jälkeen.
PYYHEKUMI kaksi kertaa vuodessa: lukukausien alussa.
VIIVOTIN kolmannella ja viidennellä luokalla. Samojen vuosiluokkien keväällä ne kerätään talteen odottamaan syksyä.
HARPIN JA PIIRTOKOLMION viidesluokkalaiset saavat lainaksi koululta. Ne kerätään pois geometriakurssin päätyttyä.
VAHAVÄRIT kolmannella luokalla. Värit on tarkoitettu vain luokkakäyttöön, niitä ei siis saa viedä kotiin. Keväällä värit kerätään talteen odottamaan syksyä.
PUUVÄRIT Joka luokalle on värikynälajitelma omassa laatikossa lukuvuodeksi.
VESIVÄRIT kolmannella luokalla vain luokkakäyttöön. Samat värit ovat oppilaan käytössä viidenteen luokkaan asti. Väripaletteja ei jaeta oppilaille viidennen luokan päätyttyä.
PEITEVÄRIT säilytetään kuvaamataidon varastossa.
KUVAAMATAITEEN ERIKOISVÄLINEET säilytetään kuvaamataidon varastossa. Kukin opettaja huolehtii välineiden palautumisesta varastoon välittömästi käytön jälkeen.
Käsityö
- Sisäänkäynti teknisen työn tiloihin Puistotien puolelta, ulko-ovi pidettävä aina lukossa. Oppilaat odottavat välituntipihan puolella opettajaa.
- Luokkasali on oppilaita varten. Opettajan luvalla työskennellään maalaamossa, kuumakäsittelytilassa työskentely opettajan välittömässä valvonnassa. Konehuoneessa oppilaat voivat olla kuulo suojattuna, kun opettaja työskentelee. Konehuoneeseen tai lautavarastoon eivät oppilaat mene ilman opettajan lupaa. Työt säilytetään alakerran varastossa, poikkeukset sovitaan opettajan kanssa (esim. iso työ, liimaus kesken, maali kuivumassa).
TYÖSKENTELY
- Työtakit ovat tarkoitettu suojaamaan omia vaatteita. Pitkät hiukset on pidettävä kiinni, samoin roikkuvat hihat on käärittävä.
- Työkalut säilytetään niille varatuissa paikoissa.
- Oppilaat käyttävät opettajan valvonnassa akkuporakonetta ja tasohiomakonetta muiden työkalujen lisäksi.
- Työtilojen siivous:
1. oma työ varastoon.
2. työkalut kaappiin.
3. työpöytä siistiksi.
4. tuolit ylös.
5. lattian lakaisu ja imurointi
6. työtakit ja kuulosuojaimet niille varatuille paikoille.
TEKSTIILITYÖN TILAT
TS- luokka pidetään suljettuna välituntien aikana. Oppilaat pääsevät luokkaan vasta opettajan tultua.
Oppilaiden töille on omat laatikot korkeissa kaapeissa oviseinää vastapäätä; joka luokka-asteelle on oma kaappinsa. Myös TS- vihkot säilytetään samoissa laatikoissa. Jokaiselle opettajalle on myös varattuna laatikoita tarpeen mukaan.
OPETTAJAN MATERIAALIT
Opettajan materiaalit (oppaat, opetuskalvot yms.) löytyvät taulun alla sijaitsevista, matalista kaapeista. Ompelutöissä tarvittavat kaavat ovat siivouskomeroon johtavan oven oikeanpuoleisissa kaapeissa.
Ompelukoneet ”siivotaan” huppujen alle käytön jälkeen, myös ompelukonepöytien laatikot järjestetään seuraavia käyttäjiä varten.
MATERIAALIT JA VÄLINEET
Neulepuikot, virkkuukoukut, mittanauhat, neulat ym. välineet löytyvät oikeanpuoleisista kaapeista.
Ompelukoneen tarvikkeet: neulat, paininjalat, meisselit yms. ovat puolestaan taulun aluskaapin päällä olevassa lokerikossa.
Kankaille on varattu iso, kaksiovinen kaappi heti TS- luokan oven vasemmalta puolelta; lankoja löytyy sekä oikeanpuoleisista kaapeista että villalankakoreista.
Jos laastarin tarvetta tulee, voi kääntyä TN- luokan puoleen. Ensiapukaappi on siellä.
Siivousvälineet ovat TS- ja TN- luokan välikössä.
Musiikki
Esikoulun ja alkuopetuksen rytmi- ja laatta-soittimet löytyvät kivikoulun yläkäytävän kaapista. Musiikkikirjat pidetään luokissa ja niitä vaihdellaan tarpeen tullen. Kirjasarjoihin liittyvät opettajaoppaat ja cd: t löytyvät alkuopettajien opettajainhuoneesta.
3-5-luokat
Soittimet puukoululla löytyvät pääasiassa puukoulun luokasta 153 (Musiikin luokka)
- kolmasluokkalaisille tilataan nokkahuilut
- oppilailla koulun nokkahuilut (joillakin omia), palautus keväisin opettajalle
- rytmi- ja erilaiset laattasoittimet löytyvät puukoulun luokasta (perällä
olevat kaapit)
- rummut, rumpukapulat ja -vispilät opettajan pöydän laatikossa
- laulu-ja kuoromikrofonit 2 + 2 kpl luokassa mikkiständeissä. Mikrofonien säilytyspussit ja kantolaukut musiikkiluokan piirtoheitin laatikossa. Mikrofonien piuhat 2 kpl kiinnitettyinä mikrofoneihin
- kaksi langatonta mikrofonia kaapissa laatikoissaan, langaton lähetinkaapissa tai ns. AV- / kirjavarastossa
yläkerrassa
- mikseri (kaapin sisällä) ja kaksi kaiutinta (pöytätasolla)
- sähkökitara pihoineen ja olkahihna sekä kitaravahvistin (Vox) + kantolaukku
- bassokitara piuhoineen ja olkahihna sekä bassovahvistin + kantolaukku
- sähköpiano (Korg), johon kuuluu jalkapedaali musiikkiluokassa
- kaiutinkaapit 2 kpl luokassa selä kaiutinkaappien telineet musiikkiluokan perällä
- nuottitelineitä myös kuvaamataidon varastossa
- kanteleet ovat alkuopetusluokkien sekä 3-6-luokkien yhteiset ja niitä kuljetetaan suurehkossa pahvilaatikossa tarpeen mukaan lukiokoululta Rannankylälle ja päinvastoin, kanteleiden viritin tulee olla samaisessa
laatikossa
MUSIIKIN KIRJAT
- 3-4-luokkien opettajat sopivat mistä kirjoista opetus tapahtuu ja jakavat
sopivan määrän kirjoja luokkiin, joita tarpeen mukaan vaihdetaan.
(kirjat Musiikin aika, Musica, Soi), ei työkirjoja oppilailla
- 5-6-luokkien kirjat ns. musiikkiluokassa, kaapissa. Saman luokan
pystykaapeissa jonkin verran vanhempia musiikkikirjoja. Kirjoja kuljetetaan
tarpeen mukaan luokasta toiseen (kirjat Musiikin aika, Musica, Musikantti),
ei työkirjoja oppilailla
MUU MATERIAALI
- klassisia ja kirjasarjoihin liittyviä levyjä ja kasetteja löytyy AV-varastosta
- opettajan oppaat monistushuoneen hyllyssä ja musiikkikansiot sekä Suuri
toivelaulukirjat opettajainhuoneen kirjahyllyssä.
- koraalikirjat opettajainhuoneen kirjahyllyssä
- videotallenteet AV- / kirjavarastossa
- luokista tulisi löytyä toimivat CD-soittimet
Opettajan työ
- Opettajainkokous tekee koulutyöhön kuuluvat viralliset päätökset
- Opettajainkokousta johtaa koulunjohtaja.
- Opettajainkokouksia on tarpeen mukaan n. kerran kuukaudessa.
POISSAOLOT (äkilliset)
- Sairaus- ja muista äkillisistä muutaman päivän poissaoloista soitetaan mahdollisimman pian apulaisjohtajalle, jotta sijaisuus saadaan hoidettua.
- Lääkärintodistus tarvitaan 3 päivää pitemmästä poissaolosta.
- merkitään Populukseen mahdollisimman pian.
POISSAOLOT (ennalta tiedetyt)
- Ennalta tiedetyt poissaolot (koulutus, lääkäriajat ym. vastaavat) ilmoitetaan apulaisjohtajalle heti asian tultua tiedoksi.
- Koulutuspoissaoloista ilmoitetaan aika ja kurssin nimi.
- Poissaolo merkitään Populukseen etukäteen.
TÄYDENNYSKOULUTUS
- Opettajien toivotaan osallistuvat täydennyskoulutukseen kiinnostuksen ja tarpeen mukaan; ainakin yhteen koulutukseen VESOjen lisäksi.
- Koulutuskiinnostuksesta neuvottele koulun johtajan kanssa mahdollisimman varhain.
- Kuopio ja lähiympäristön koulutuksiin luvan antaa koulun johtaja.
- Osastopäällikön lupa tarvitaan kauempana oleviin koulutuksiin.
KEHITYSKESKUSTELUT
- Koulunjohtaja käy vuosittain kehityskeskustelut opettajien kanssa.
- Kehityskeskusteluissa täydennyskoulutusasia on yhtenä teemana.
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ
- koulun tiedot ovat jatkuvasti luettavissa koulun nettisivuilla.
- Vanhempien toivotaan käyttävän Wilmaa tai koulun puhelinnumeroita tavoitellessaan opettajia.
- Jokainen opettaja harkitsee itse antaako vanhemmille oman matkapuhelimen numeron.
- Syksyn alussa kaikilla luokilla on vanhempainilta. Opettajat voivat pitää muita vanhempaintilaisuuksia tarpeen mukaan.
- Vanhempainvartti on opettajan ja yksittäisen huoltajan välinen luottamuksellinen keskustelu oppilaan koulumenestyksestä.
- 2. luokan keväällä opettajat käyvät arviointikeskustelun jokaisen oppilaan ja huoltajan kanssa.
- Vanhempainvartteja opettajat pitävät tarpeen mukaan.
TIEDOTUS
- koulunjohtaja/koulun apulaisjohtaja johtaa koulusta ulospäin suuntautuvaa tiedotusta.
- Sosiaalisessa mediassa koululta voi laittaa tilannekuvia jokainen opettaja, kun muistaa kuvausluvat ja tekijänoikeudet.
Oppilashuolto
- Ryhmään kuuluu koulunjohtaja, apulaisjohtaja, erityisopettajat, psykologi, kuraattori, kouluterveydenhoitaja.
- Ryhmä kokoontuu vähintään kerran kuussa.
- Ryhmässä käsitellään oppilaiden koulutyön tukiasioita. Kolmiportaisessa tuessa suurin osa oppilaista on yleisessä tuessa, johon kuuluu tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus. Luokanopettaja tekee harkinnan mukaan pedagogisen arvion oppilasta, mikäli tukea tarvitaan lisää, moniammatillinen ryhmä käy asian läpi ennenkuin vodaan tehdä HOP. Erityisopettaja tekee pedagogisen selvityksen, joka menee moniammatillisen ryhmän kautta sivistysjohtajalle. Sivistysjohtajan päätöksen jälkeen erityisopettaja tekee HOJKS.
YLEINEN OPPILASHUOLTORYHMÄ
- Ryhmään kuuluu koulunjohtaja, apulaisjohtaja, erityisopettajat, psykologi, kuraattori, kouluterveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, vanhempien edustajat ja oppilaiden edustus
- Ryhmä kokoontuu vähintään kerran lukukaudessa.
- Ryhmässä käsitellään yleisesti koulun kehittämistä, ilmapiiriä, työhyvinvointia ja viihtyvyyttä koulussa.
KOULUTERVEYDENHOITAJA
- Kouluterveydenhoitaja käy koululla erikseen ilmoitettuna ajankohtana.
- kaikki tarkastetaan vuosittain, ykkösillä ja viitosilla laajempi tarkastus ja lääkärintarkastus.
- Kouluterveydenhoitajan saa kiinni parhaiten koulun sivuilla olevasta numerosta.
HAMMASHUOLTO
- Pääsääntöisesti oppilaat käyvät itse hammashoitolassa, vanhemmat huolehtivat pienimmistä oppilaista.
KOULUPSYKOLOGI
- Psykologi on koululla kerran viikossa.
- Koulussa psykologin tehtäviin kuuluu oppilaan kasvun, kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen. Tämä tapahtuu yhteistyössä huoltajien, koulun henkilökunnan ja tarvittaessa myös muiden yhteistyötahojen kanssa. Huoltajat voivat ottaa tarvittaessa suoraan yhteyttä psykologiin ilman lähetettä. Psykologille voi ohjautua myös opettajien tai koulun muun henkilökunnan kautta. Opettajilla on mahdollisuus saada konsultaatiota oppilaan tai opetusryhmään liittyvissä asioissa. Keskusteluavun myötä lapsen tai perheen kanssa voidaan selvitellä erilaisia kasvuun ja kehitykseen liittyviä pulmatilanteita. Koulupsykologi tekee psykologisia tutkimuksia ja arvioita, joiden pohjalta suunnitellaan koulunkäynnin ja oppimisen tukitoimia. Psykologi arvioi tapauskohtaisesti tutkimustarpeen. Psykologi on suunnittelemassa ja toteuttamassa myös koulun yhteisöllistä ja ennaltaehkäisevää oppilashuoltotyötä.
KOULUTAPATURMAT
- Kouluaikana tapahtuvat tapaturmat pyritään hoitamaan koululla. Ensiapukaapit: opettajahuoneen rappukäytävän yläpäässä ja teknisen työn luokassa.
- Lääkärin apua tarvitsevat vammat hoidetaan terveyskeskuksessa. Ellei huoltaja pääse käyttämään niin apulaisjohtaja/johtaja käyttää terveyskeskuksessa. Hätätapauksissa kutsutaan ambulanssi.
- Tapaturmasta soitetaan aina vanhemmille, erityisesti jos oppilas viedään terveyskeskukseen.
- Tapaturman silminnäkijä tai oppilaasta vastaava opettaja tekee tapaturmailmoituksen koulutoimistoon.
- Tapaturmailmoituslomakkeita on johtajanhuoneen lomakkeet –kaapissa.
OPS
https://peda.net/p/Miika%20Kr%C3%A4kin/ol2
TUNTIJAKO:
- 0-2lk 20h
- 3lk 22h
-4lk 24h
- 5-6lk 25h
ARVIOINTI
- oppilasarviointi tehdään syys- ja kevätlukukauden päätteeksi
- 1-3luokilla on sanallinen arviointi, käyttäytyminen arvioidaan eri paperilla
- 5-6 luokilla on numeroarviointi
- formatiivinen arviointi on jatkuvaa n. 20 tunnin välein Wilmaan tehtävää oppilaan itsearvioinnin kanssa.
- arviointi tehdään Wilma –ohjelmaa käyttäen. Koulusihteeri tulostaa todistukset kootusti, kun kaikki opettajat ovat määräaikaan mennessä syöttäneet arviointitietonsa ohjelmaan johtajankopin hallintokoneella.
VUOSISUUNNITELMA
- syyslukukauden aluksi opettajakunta tekee vuosisuunnitelman johtajan johdolla.
- vuosisuunnitelmasta käy selville koulun yhteystiedot, tavoitteet, arvot, henkilöstö ja työskentely lukuvuoden aikana.
- Suunnitelma on johtajanhuoneessa
Palkanmaksu
| OVTES Opettajainhuoneen kirjahyllystä löytyy viimeisin kirja PALKANMAKSU väliaikaisessa työsuhteessa olevilla kuun lopussa ja vakinaisessa työsuhteessa oleville kuun kolmas arkipäivä. VESOT: - Lukuvuoden alkaessa suunnittelu VESO - Kunnan opettajien yhteiset VESOT esim. ISO-päivät - Opettajan oman mieltymyksen mukaan työajan ulkopuolinen koulutus, korvaavuus on kysyttävä tapauskohtaisesti koulun johtajalta. - 3 VESOA vuodessa. TUKIOPETUS: - Keskimäärin 0,5h/työviikko/opettaja - Pidetyt tunnit kirjataan wilmaan kohtaan tuki: kenelle pidetty ja mitä - Palkan maksua varten tukiopetukset kirjataan erityistehtävät- kansioon seuraavan kuun alussa KERHOTUNNIT: - Laskutetaan kerhotuntilomakkeella pidetyistä tunneista. - Palkkio on ylituntipalkkion mukainen YLITUNNIT - Seuraavan lukuvuoden ylitunnit pyritään jakamaan opettajien halujen mukaan tasapuolisesti edellisenä keväänä. - Ylituntien määrä vaihtelee tuntikehyskiintiön mukaan. YS-aika - Osa kokouksista on ns. yhteissuunnittelukokouksia, joita johtaa apulaisjohtaja. - Opettajat suunnittelevat tai työskentelevät työpareina/kehittämisryhminä ja käyttävät yhteissuunnitteluaikaa. KOULUN KEHITTÄMISRAHA - - ohjataan koulun kehittämiseen/ylimääräisen työn tekemiseen yhdelle tai useammalle opettajalle LISÄTEHTÄVÄ - ATK –laitteiden/ koulun sivujen ylläpitoon 1h - Liikunta 1h - AV –laitteiden ylläpito 0.5h - TN-laitteet ja varusteet 1h PALVELULISÄT/MÄÄRÄVUOSIKOROTUKSET - Henkilöstötoimisto huolehtii ajallaan, myös opettajalla on vastuu seurata palvelulisiään. Uuden työntekijän on haettava itse lisät kuntaan tullessaan. MATKAKORVAUKSET JA PÄIVÄRAHAT - Matkakorvaukset ja päivärahat/ateriakorvaus maksetaan työnantajan määräysten mukaan esim. koulutuksiin voimassa olevan taulukon mukaan matkalasku –lomakkeella. Liitteeksi pitää laittaa koulutusohjelma tai vastaava. - Matkakorvaukset haetaan populuksen kautta. - Korvauksia maksetaan osastopäällikön ja koulun johtajan myöntämiin koulutuksiin ja muihin menoihin. TVA - apulaisjohtajan työn korvaus - kaikille niille, joille luokan oppilaiden, koon ja opetuksen perusteella kuuluu - TVA:n perusteet sivistystoimenjohtajalla ja AKAVA:n pääluottamusmiehellä |
Terveystarkastus
| Laaja terveystarkastus. 1. Johdanto: Tämän ohjeistuksen tarkoituksena on tukea kuntien johto ja työntekijöitä sekä päätöksentekijöitä laajojen terveystarkastusten kehittämisessä ja toteuttamisessa yhtenäisten linjausten mukaisesti. Ohjeistus täydentää asetusten tueksi vuonna 2009 laaditun julkaisun ohjeita (STM 2009a). Yhtenäiset kansalliset linjaukset ja laajoja terveystarkastuksia koskevat periaatteet ovat tärkeitä seuraavista syistä: 1. Yhtenäisten linjausten ansiosta terveystarkastukset järjestään eri puolilla maata riittävän yhtenäisesti ja samanlaatuisesti. Tämä kuuluu lasten ja perheen oikeuksiin. 2. Kansalliset linjaukset säästävät terveyskeskuksissa toimivien aikaa, tukevat käytännön toiminnan kehittämistä ja selventävät työnjakoa. Paikallisia voimavaroja voidaan kohdentaa laajojen terveystarkastusten käytännön toteuttamisen suunniteluun ja paikalliseen kehittämiseen. 3. Terveyskeskuksissa toimivat pystyvät tunnistamaan koulutustarpeita ja mahdollisesti organisoimaan yhdessä koulutusta tai tekemään aloitteita koulutuksen järjestämiseksi. 4. Laajojen terveystarkastusten tiedot tulevat yhdenmukaisesti kirjatuiksi ja tilas-toiduksi, jolloin niiden pohjalta voi seurata ja arvioida toimintaa ja sen vaikuttavuutta. 5. Monialainen yhteistyö ja johtaminen sekä henkilöstöresurssein suunnittelu ja rekry-tointi saavat yhtenäiset suuntaviivat. 6. Ehkäisevän työn laajuus ja haasteellisuus sekä myös sen mahdollisuudet tulevat esille. Laajassa terveystarkastuksessa olennaisinta on toimiva vuorovaikutus ja hyvä yhteis-työsuhde ensinnäkin perheen kanssa ja lisäksi eri ammatti-ihmisten kesken. Työskentelyn lähtökohtana ovat lapsen ja vanhempien tarpeet sekä lasta ja vanhempia kunnioittaja ja osallistumisen mahdollistava työskentelytapa. Laajassa terveystarkastuksessa tähdätäänlapsen ja perheen hyvinvoinnin tukemiseen ja ongelmien ehkäisemiseen. 2. Mikä on laaja terveystarkastus? Kuntien velvollisuutena on ollut viimeistään vuoden 2011 alusta järjestää niin kutsutut laajat terveystarkastukset lasta odottaville, ja alle kouluikäisten lasten perheille sekä perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaille sekä heidän perheilleen. Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan asetuksen (338/2011) myötä terveystarkastukset muuttuivat lakisääteisiksi vuonna 2009. Kouluterveydenhuollossa laaja terveystarkastus on järjestettävä ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla. 2.1 Laajan terveystarkastuksen määritelmä kouluterveydenhuollossa. Laajalla terveystarkastuksella tarkoitetaan kouluterveydenhuollossa tehtävää terveystarkastusta. 1. Johon osallistuvat lapsi ja molemmat vanhemmat (tai ainakin toinen heistä). 2. Jossa käsitellään lapsen, vanhempien ja koko perheen terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä laaja-alaisesti eri näkökulmista. 3. Jonka tekee terveydenhoitaja yhteistyössä lääkärin kanssa. 4. Johon sisältyy opettajan arvio oppilaan hyvinvoinnista koulussa. 5. Joka toteutetaan hyvässä vuorovaikutuksessa ja toimivassa yhteistyösuhteessa sekä perheen kanssa että eri työntekijöiden kesken Laajassa terveystarkastuksessa on aiempaa laajempi tarkastettavien ja toimijoiden jouk-ko sekä tarkastuksen sisältö. 2.2 Laajojen terveystarkastusten tarkoitus, tavoitteet ja seuranta. Tarkastusten tarkoituksena on mm. yhteistyössä tarkastettavien kanssa muodostaa käsitys lasten, vanhempien ja koko perheen terveys- ja hyvinvointitilanteesta. Laajojen terveystarkastusten tarkoituksena on selvittää kokonaisvaltaisesti lapsen ja nuoren hyvinvointiin liittyviä fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä tekijöitä. Tarkastuksessa selvitetään mm. koulunkäyntiin, vapaa-aikaan ja perheeseen liittyviä olosuhteita ja ter-veystottumuksia sekä tehdään tarvittavat mittaukset ja somaattiset tutkimukset. Tar-kastuksessa kiinnitetään huomioita oppimiseen, kotitehtävien sujumiseen, mahdollisesti tarvittavaan tukeen sekä nykyisen tuen riittävyyteen ja oikeaan kohdentumiseen, samoin kuin kaverisuhteisiin, kiusaamiskokemuksiin, opettajasuhteisiin, luokkatilanteisiin, koulu-ruokailuun ja välituntikokemuksiin. Vanhempien terveyteen ja hyvinvointiin kiinnitetään huomiota jokaisessa laajassa terveystarkastuksessa. Tavoitteena on: 1. Vahvistaa lapsen, vanhempien ja koko perheen voimavaroja, terveyttä ja hyvinvointia. 2. Varhentaa perheen ja perheenjäsenten tuen tarpeiden tunnistamista. 3. Varmistaa tuen oikea-aikainen antaminen ja järjestäminen perheelle sekä 4. tehostaa syrjäytymisen ehkäisyä ja terveyserojen kaventamista. Seuranta ja valvonta. Laajojen terveystarkastusten toteuttamista kunnissa seurataan osana asetuksen seurantaa. Asetuksen valvonta kuuluu Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirastolle Valviralle ja aluehalintovirastoille. 3. Koululaiset kouluterveydenhuollossa. TAULUKKO 1. Määräaikaiset terveystarkastukset ja tekijät kouluterveydenhuollossa. (thl Opas 22. 2011) terveystarkastukset 1.lk 2.lk 3.lk 4lk 5lk 6lk 7lk 8lk 9lk Laaja terveystarkastus x x x Terveydenhoitaja x x x x x x x x x Lääkäri x x x Suun terveystarkastus x x x 3.1 Ensimmäisellä luokalla olevan lapsen laaja terveystarkastus. ( 6-8v) Aihealueina ovat koulun aloitus ja ensimmäisen vuoden sujumien sekä terveystottumukset. • Tarkastuksen ensimmäinen osa on ennen koulun alkua. (terveydenhoitajan suorittama tarkastus). • Tarkastuksen viimeinen osa (lääkärin suorittama) tulee sijoittua kouluvuoteen siten, että on jo syntynyt käsitys lapsen oppimisesta, ryhmässä työskentelystä ja muista sosiaalisista taidoista koulussa. Mikäli oppilas esimerkiksi somaattisen sairauden tai neurologisen erityisvaikeuden vuoksi, tarvitsee tukea koulun arjessa, tarkistetaan tuen toimivuus ja riittävyys. • Opettajan näkemys ensimmäisen kouluvuoden sujumisesta on tärkeä tieto tehtäessä kokonaisarvioita lapsen terveydestä ja hyvinvoinnista. • Vanhemmat kutsutaan mukaan molempiin tarkastuksen osiin, ja opettaja antaa kirjallisen arvionsa tarkastuksen jälkimmäiseen osaan. 3.2 Viidennellä luokalla olevan lapsen laaja terveystarkastus. ( 10-12v) • Aihealueina ovat murrosiän tuomat muutokset ja terveystottumukset sekä koulutyön sujuminen. • Terveystarkastuksessa arvioidaan myös tukitoimien riittävyys. Mikäli herää tarve tutkimuksille ja selvittelyille ennen yläluokkien alkua, käynnistetään ne. • Tarkastus koostuu kahdesta erillisistä terveydenhoitajan- ja lääkärintarkastuksesta. • Mikäli tarkastus koostuu terveydenhoitajan ja lääkärin erillisistä tarkastuksista, voi-daan vanhemmat kutsua vain toiseen mukaan. • Vanhemmat kutsutaan mukaan jälkimmäiseen eli lääkärintarkatukseen mukaan, jonne myös opettaja antaa oman arvionsa. 3.3 Kahdeksannella luokalla olevan nuoren laaja terveystarkastus (13-15v) • Aihealueena ovat mm. jatko-opinnot ja ammatinvalinta, mieliala ja terveystottumukset. • Terveystarkastuksessa selvitellään oppilaan terveyttä ja hyvinvointia laajasti. Aiheena myös seksuaaliterveys, seurustelu ja päihteet. • Tarkastuksissa suositellaan tehtäväksi mielialakysely (R-BDI) ja kysely alkoholinkäy-töstä ADSUME. • Tarkastuksessa nostetaan esille ammatinvalintaan ja jatko-opintoihin liittyvät haaveet ja toiveet ja oppilaan vahvuudet. Tarvittavat lisäselvitykset, tutkimukset ja hoidot aloitetaan ja tukitoimet käynnistetään yhteistyössä muun oppilashuollon kanssa. • Opinto-ohjaajan kanssa tehtävä yhteistyö on avainasemassa. • Vanhemmat kutsutaan mukaan joko molempiin tai toiseen tarkastukseen. Kouluterveydenhuollolla on myös tärkeä tehtävä koulun ja kodin välisen yhteistyön rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Laajat terveystarkastusten onnistuminen suositusten mukaisesti kouluterveydenhuollossa on selkeä haaste. Kuinka saada vanhemmat mukaan yhteistyöhön. Tiedottamisen haasteet. |
Tuntien ulkopuoli
- Välituntialueen rajat opettajakokous sopii yhdessä.
- Yhteisissä pelisäännöissä kerrotaan tarkemmin välituntikäytännöistä.
- Oppitunti on 60 minuuttia, johon kuuluu 15 minuuttia valvottua ulkoilua.
- Välitunnit on opettajan ja ohjaajan valvottavia.
RUOKATUNNIT
- Ruokailu on järjestetty koulun ruokalassa. Luokat ruokailevat yhdessä omalla vuorollaan opettajan valvonnassa.
- 1-5 luokilla on käytössä ruokajärjestäjät, jotka auttavat keittäjää ruokailussa.
- Ruokatunti on yleensä 30 minuuttia, josta puolet on tarkoitettu ruokailuun ja puolet ulkoiluun.
ODOTUSTUNNIT OVAT LÄKSYKERHOA
- Läksykerhot ovat valvottuja, niiden aikana voi tehdä läksyjä
- Läksykerhossa voi olla luka tahansa oppilas, jolla on siihen mahdollisuus
Turvallisuus
Keskusradio toimii yleisissä tiloissa ja ulkona opettajain huoneesta käytettynä. Luokkapuhelimilla kuuluvuus on vain luokissa. Eskaritilat eivät ole kuulutusten piirissä.
Turvallinen koulu
Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan koulun oppilashuoltosuunnitelmaan tulee sisältyä suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.
Kiusaamisen, väkivallan ja erilaisen häirinnän ehkäisy on tärkeä osa koulujen yhteisöllistä oppilashuoltotyötä. Perusopetuslain mukaan jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön, johon kuuluu psyykkinen, sosiaalinen sekä fyysinen ulottuvuus.
Tässä suunnitelmassa kuvataan Opetushallituksen ohjeistuksen mukaisesti kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän tunnistaminen, ehkäiseminen ja niihin puuttuminen.
Mitä kiusaaminen on?
Kiusaamista on se, että yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti vahinkoa tai pahaa mieltä.
Hiljaista kiusaamista on esimerkiksi ryhmästä eristäminen, selän takana puhuminen, tuijottaminen, ilmeily, selän kääntäminen, vaikeneminen ja huokailu.
Sanallista kiusaamista on esimerkiksi nimittely, juoruilu, ilkkuminen, nauraminen, kuiskuttelu ja uhkailu.
Fyysistä kiusaamista on esimerkiksi töniminen, tavaroiden ottaminen ja piilottelu, vaatteista repiminen ja lyöminen.
Kännykän tai netin kautta kiusaaminen on esimerkiksi huhujen levittäminen, mustamaalaus, töykeät ja ilkeät kommentit, halveksunta, uhkailu ja ärsyttäminen, noloksi tekeminen, epämiellyttävät vihjailevat viestit, yksityisen tiedon jakaminen tai toisen huijaaminen oman yksityisen tiedon jakamiseen, ryhmästä eristäminen ja poissulkeminen tai ryhmään lisääminen luvatta.
Riidat ja erimielisyydet eroavat kiusaamisesta siinä, että ne ovat usein hetkellisiä, eikä niiden kohteeksi joudu yksi ja sama oppilas.
Mitä väkivalta ja aggressiivisuus ovat?
Kaikki toiminta, mikä rikkoo ihmisen oikeutta fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen, on väkivaltaa. Aggressiivisuus on käytöstä, jolla tuotetaan toisille harmia ja jossa toisen tunteista ei välitetä. Aggressiivisuutta esiintyy suorana väkivaltana sekä epäsuoremmassa muodossa alistamisena, mitätöimisenä ja huomioimatta jättämisenä.
Mitä häirintä on?
Häirinnällä tarkoitetaan toisen tai toisten arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiallista loukkaamista siten, että luodaan epämiellyttävä, kiusallinen, nöyryyttävä, halventava, uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri.
Sukupuolista häirintää on ei-toivottu huomio, joka liittyy sukupuoleen. Se voi olla esimerkiksi alentava tai halventava puhe toisen sukupuolesta, sukupuoleen liittyvä kiusaaminen ja teot, jotka saavat tuntemaan olon pelokkaaksi, loukkaantuneeksi, noloksi, kiusaantuneeksi tai vihaiseksi.
Seksuaalista häirintää on muun muassa vihjailu ja seksuaalisesti värittyneet vitsit, pukeutumista, vartaloa ja yksityiselämää koskevat puheet ja kysymykset. Ehdottelu, vaatiminen, fyysinen koskeminen ja lapsen tai nuoren altistaminen ikään kuulumattomalle seksuaalisuudelle on seksuaalista häirintää. Häirintää voi tapahtua myös puhelimen ja netin välityksellä.
Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen
Koulun henkilökunta ohjaa oppilaita vastuuntuntoon ja hyvään käytökseen. On tärkeää luoda turvallinen kouluyhteisö, jossa korostetaan yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja työrauhan ylläpitämistä.
Kiusaamis-, väkivalta- ja häirintätilanteita ennaltaehkäistään luomalla luottamuksen ilmapiiri, joka kannustaa kertomaan kiusaamisesta, väkivallasta tai häirinnästä aikuisille. Aikuisten tulee olla kiinnostuneita lasten ja nuorten kuulumisista, huolehtia riittävästä valvonnasta ja puuttua heti ongelmallisiin tilanteisiin.
Koululla on mm. kirjatut järjestyssäännöt, tasa-arvo- ja yhdenmukaisuussuunnitelma sekä kurinpitosuunnitelma. Säännöt ja kirjatut toimintatavat ovat osa koulun turvallisuussuunnitelmaa.
Koulussa harjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Kaikkien koulussa työskentelevien tulee kohdella toisiaan kunnioittavasti ja tasavertaisesti.
Koulun henkilökunta on tietoinen ja sitoutunut kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ennaltaehkäisevään toimintaan ja näihin puuttumiseen. Koulussa pyritään avoimeen vuorovaikutukseen ja suvaitsevan toimintakulttuurin syntymiseen. Kaikille tehdään selväksi, ettei minkäänlaista kiusaamista, syrjintää, väkivaltaa tai häirintää hyväksytä.
Koulussa on käytössä oppilaskunta- sekä kummioppilastoimintaa.
Koulun toimintatavoista ja ohjeista tiedotetaan huoltajia vanhempainilloissa ja koulun kotisivuilla.
Kiusaamiseen, väkivaltaa ja häirintään puuttuminen
Koulussa puututaan kaikkeen epäasialliseen käyttäytymiseen ja kielenkäyttöön. Oppilaita rohkaistaan kertomaan kiusaamisesta, häirinnästä ja epäkohdista koulun henkilökunnalle ja huoltajille. Kun henkilökunnalle tulee tieto tai epäily kiusaamisesta tai häirinnästä, tiedon saanut aikuinen selvittää tilannetta asian vaatimalla tavalla niin, että oppilaat saavat kuulluksi tulemisen kokemuksen.
- Yksittäisessä tilanteessa tilanteen havainnut aikuinen keskustelee ja selvittää tilanteen yhdessä osallisten kanssa
- Epäasialliseen käytökseen ja häirintään puututaan heti ja tarvittaessa järjestetään asiasta kasvatuskeskustelu
- Toistuvaan kiusaamiseen tai häirintään puututaan koulussa sovittujen käytänteiden mukaisesti.
Kiusaamiseen puuttumisen toimintamalli
- Oppilaita rohkaistaan kertomaan kiusaamisesta. Puuttumisen pohjana voi olla havainto, epäilys tai oppilaan/huoltajan huoli.
- Jokainen koulussa työskentelevä aikuinen puuttuu kiusaamistilanteeseen heti.
- Sovitaan asian selvittämisestä vastaavat aikuiset. Selvitetään mitä on tapahtunut ja ketkä ovat osallisia.
- Keskustelu kiusatun kanssa.
- Keskustelu kiusaajan kanssa/ kiusaamiseen osallistuneiden oppilaiden kanssa.
- Tiedotetaan tilanteesta asianosaisten huoltajia.
- Jatkotoimenpiteet: esim. anteeksipyyntö, yhteinen keskustelu, lupaukset, kurinpitorangaistukset. Sovitaan tarvittaessa tuki ja jälkihoito.
- Tarvittaessa kutsutaan kiusatun ja kiusaajan huoltajat koululle tapaamiseen.
- Sovitaan tapauskohtaisesti tilanteen seuranta ja seurantakeskustelu.
Seurantakeskustelussa kiusatun kanssa selvitetään tilannetta, onko kiusaaminen loppunut/jatkunut. Kiusaajalta kysytään, ovatko yhdessä tehdyt lupaukset pitäneet. Tarkoituksena on saada aikaan pysyvä muutos, jotta kiusaaminen ei toistu.
- Tilannetta seurataan aktiivisesti koulun kaikkien aikuisten avulla.
- Jos toimintamallin mukainen käsittely ei auta, ryhdytään jatkotoimenpiteisiin:
- Kiusaamista jatkanut oppilas kutsutaan huoltajineen koululle keskustelemaan asiasta.
- Pyydetään kuraattorin apua.
- Kutsutaan koolle yksilöllinen oppilashuoltotyöryhmä.
- Otetaan yhteys lastensuojeluun/poliisiin.
Häirintään puuttuminen
- Tilanteen havainnut on velvollinen puuttumaan asiaan ja viemään asiaa eteenpäin
- Tapahtumankulku selvitetään ja osapuolia kuullaan
- Keskustellaan huolta herättävästä asiasta oppilaan kanssa kahden kesken
- Ollaan tarvittaessa yhteydessä huoltajiin
- Ilmoitetaan rehtorille tietoon tulleesta häirinnästä
- Arvioidaan, onko häirintää tapahtunut ja päätetään toimenpiteistä sekä seurannasta
- Häirintään syyllistyneelle määrätään tarvittavat seuraamukset
- Ilmoitetaan asiasta vakavuusasteen mukaisesti oppilashuoltohenkilöstölle
- Oppilashuolto tarjoaa tarvittavan tuen asianosaisille
- Vakavimmissa tapauksissa ilmoitetaan asiasta lastensuojeluun
- Jos asiassa epäillään rikosta, tehdään tutkintapyyntö poliisille
Koulun ilmapiiriä arvioidaan aktiivisesti havainnoimalla ja oppilaille tehtävillä kyselyillä. Kouluterveydenhuolto seuraa oppilaiden hyvinvointia terveystarkastusten yhteydessä. Koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä seuraa ja arvioi tilannetta luokkien ja koko koulun tasolla.
Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ennaltaehkäisystä ja puuttumisesta tiedotetaan lukuvuoden alussa oppilaita ja huoltajia. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä löytyy koulun Peda.net-sivulta.
Jokaisen lukuvuoden alussa käydään henkilökunnan kanssa läpi Suunnitelma oppilaiden suojelemiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa.
Turvallisuussuunnitelma
Oppitunnit ja välitunnit
Ennaltaehkäisy
- Koulun järjestyssääntöä ja yleisiä sopimuksia on noudatettava. Järjestyssäännöistä tiedotetaan jokaisen lukuvuoden alussa ja aina, kun kouluun tulee uusia oppilaita tai työntekijöitä.
- Jäsjestyssääntöjen ja yhteisten sopimusten noudattamista on valvottava.
- Välitunnilla on pääsääntöisesti ainakin yksi opettaja ja ohjaaja. Mikäli opettaja on jonkin syyn vuoksi estynyt välituntivalvonnasta, hänen tehtävänsä on huolehtia korvaava valvoja välitunnille. Valvonta on aina opettajan vastuulla.
- Välitunnin aikana polkupyörällä ajo on kielletty samoin pyörin luona oleilu ja leikkiminen.
- Huoltoajoa (talonmiehen ajot, lumen auraus yms.) vältuntien aikana välituntipihalla on vältettävä.
Vaaratilanteessa
- Selvitetään vamman laatu ja annetaan tarvittava ensiapu.
- Toimitetaan oppilas tarvittaessa lääkäriin. Jos kouluterveydenhoitaja on paikalla, käytetään hänen palvelujaan.
- Tiedotetaan huoltajalle ja luokanopettajalle.
- Selvitetään tapaturmaan johtuneet syyt vastaavien tilanteiden ehkäisemiseksi.
- Seurataan välineiden ja laitteiden kuntoa (kiikut, seinäkiipeilyradat, parcour-rata, hämähäkkipyramidi, ässäkenttä, liukumäki, kiipeilyteline, kepparitelineet.
Liikuntatunnit
Ennaltaehkäisy
- Opetetaan oppilaiden taito- ja kehitystasojen mukaisesti.
- Annetaan selkeät ohjeet liikuntapaikkoihin siirtymisestä (Suojalalle ja liikuntahalliin pääsääntöisesti opettajan johdolla).
- Annetaan käyttäytymisohjeet ja valvotaan niiden noudattamista.
- Tiedostetaan riskit.
- Neuvotaan telineiden, välineiden ja varusteiden oikea ja turvallinen käyttötapa.
- Neuvotaan turvalliset suoritustavat.
- Opetetaan rittävät lajikohtaiset säännöt ja valvotaan niiden noudattamista.
- Valvotaan henkilökohtaisten suojavarusteiden käyttöä (kypärät, silmäsuojaimet ym.)
- Vaaditaan oikeat liikuntavarusteet (pois kännykät, kellot, korut, kaulanauhat ja muut suoritusta haittaavat varusteet).
- Liikunnanopettaja tarvitsee tiedon oppilaan mahdollisesta kroonisesta tai akuutista sairaudesta tai vammasta (vanhemmat, luokanopettaja, terveydenhoitaja)
- Sairauden tai vamman huomioiminen.
SISÄLIIKUNTA
- liikuntahalliin mennään opettajan johdolla.
- Saliin mennään opettajan luvalla.
- Opettaja poistuu viimeisenä liikuntahallista.
- Viallisia välineitä ei saa käyttää.
- Välineet, laitteet ja varusteet oppilaiden taito- ja kehitystason mukaisia
- Telineiden, välineiden ja oppilaiden sekä oppilasryhmien sijoittaminen niin, että turvallisuusväli säilyy ja vältetään yhteentörmäykset.
- Riittävä pehmusteiden, varmistusten tukemisten ja suojavarusteiden käyttäminen.
- Valvotaan silmäsuojainten käyttö salibandyssä.
- Telineiden, välineiden ja varusteiden käyttö vain valvotusti.
ULKOLIIKUNTA (luistelu, jääpelit, pallopelit, yleisurheilu, suunnistus, frisbeegolf, hiihto yms.)
- Koulun ulkopuolella tapahtuvaan liikuntaa siirrytään valvotusti opettajan johdolla liikennesääntöjä noudattaen.
- Oppilaat tuodaan liikuntatunnin loputtua aina koululle, ellei oppilaille ja huoltajalle ole toisin ilmoitettu.
- Pyörällä liikkuessa on aina oltava kypärä päässä.
- Jäällä aina ristikollinen kypärä päässä.
- Pesäpalloa pelatessa kypärä päässä.
UIMAHALLIKÄYNNIT
- Varmista, että uinnin opetuksen aikana on kouluttautunut uinninopettaja ja valvonta.
- Selvitä uimahallin rutiinit (säännöt, käytännön järjestelyt opetusryhmän saapuessa, opetuksen aikana ja ryhmän poistuessa)
- Tutustu uimahallin turvajärjestelmään osataksesi toimia onnettomuuden sattuessa.
- Tutustu opetustiloihin ja vaarallisiin paikkoihin.
- Valmista opetusryhmä keskustelemalla opetusryhmän kanssa uimahalliin siirtymisestä, uimahallikäyttäytymisestä ja opetuksen sisällöstä.
- Kysy tarvittaessa huoltajilta etukäteen oppilaiden uimataidosta ja mahdollisesta vesipelosta.
- Huolehdi, ettei sairas oppilas osallistu vesiliikuntaan.
- Ohjaa oppilaita noudattamaan uimahallin sääntöjä pukeutumis-, peseytymis- ja allastiloissa.
- Kiinnitä erityistä huomiota uimataidottomiin ja vettä pelkääviin oppilaisiin.
- Opeta oppilaita toimimaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
- Huolehdi, että kaikki oppilaat poistuvat uimashallitiloista turvallisesti.
- Postu itse viimeisenä.
Vaaratilanteessa
- Selvitetään vamman laatu ja annetaan tarvittava ensiapu.
- Toimitetaan oppilas tarvittaessa lääkäriin. Jos kouluterveydenhoitaja on paikalla, käytetään hänen palvelujaan.
- Tiedotetaan huoltajalle ja luokanopettajalle.
- Selvitetään tapaturmaan johtaneet syyt vastaavien tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi.
Käsityötunnit
Vaaratilanteita voivat aiheuttaa:
- Teräaseet; sakset, puukko, taltta, sahat (haava)
- Vasara, nuija (ruhje)
- Koneet; akkuporakone, tasohiomakone, ompelukone
- Kuumakäsittely; silitysrauta, kuumaliimapistooli, kolvi, liesi, toho (palovammat).
- Maalit, värit, puhdistusaineet, liuottimet (roiskeet, kaasut)
- Puupöly, lastut ja tikut (silmävammat, tikut sormessa)
- Portaat teknisen luokan varastoon ja lattialla olevat tavarat (kompastuminen)
Ennaltaehkäisy
- Käsityöluokkaan mennään opettajan johdolla.
- Käsityöryhmää ei saa jättää työskentelemään ilman välitöntä valvontaa.
- Perehdytetään oppilas käsityötilohin ja välineisiin.
- Valvotaan sovittujen ohjeiden noudattamista.
- Opetetaan turvalliset työskentelytavat.
- Opetetaan ja vaaditaan henkilökohtaisten suojainten käyttö, kun niitä tarvitaan (kuulo- ja silmäsuojaimet, sormikkaat)
- Tiedostetaan mahdolliset vaaratilanteet.
- Varoitusmerkinnät oltava näkyvillä.
- Koneet, laitteet ja välineet pidettävä puhtaina ja huollettuina ja niiden sekä suojalaitteiden kunto on tarkistettava ennen käyttöä.
- Opetetaan ottamaan huomioon toisten turvallisuus työskenneltäessä.
- Hätä seis -painikkeiden sijainti ja oikea käyttö opeteltava.
- Purunpoistoimurin sähkö katkaistava tunnin päättyessä konehuoneen sähkökaapin paneelista.
- Kaikki sähkötaulun valot pitää sammua tunnin päättyessä. Koneiden virta katkaistaan virtakytkimestä.
Vaaratilanteessa
- Selvitetään vamman laatu ja annetaan tarvittava ensiapu.
- Toimitetaan oppilas tarvittaessa lääkäriin. Jos kouluterveydenhoitaja on paikalla, käytetään hänen palvelujaan.
- Tiedotetaan huoltajalle ja luokanopettajalle.
- Selvitetään tapaturmaan johtaneet syyt vastaavien tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi.
Koulumatkat
Koulumatkojen olosuhteet vaihtelevat suuresti riippuen oppilaiden asuinpaikasta, kulkuvälineestä, vuorokauden ajasta sekä vuodenajasta.
Ennaltaehkäisy
- Opetetaan oppilaille heitä koskevat liikennesäännöt ja kerrataan ne lukuvuosittain syksyllä.
- Ohjataan oppilaita käyttämään pyöräilykypärää, heijastimia ja muita tarpeellisia suojaimia.
- Ohjataan oppilaita huolehtimaan polkupyörän ja sen varusteiden kunnosta.
- Opastetaan oppilaille turvallinen koulukyytiodotus.
- Kyytioppilaille valvonta.
Vaaratilanteessa
- Selvitetään vamman laatu ja annetaan tarvittava ensiapu.
- Toimitetaan oppilas tarvittaessa lääkäriin. Jos kouluterveydenhoitaja on paikalla, käytetään hänen palvelujaan.
- Tiedotetaan huoltajalle ja luokanopettajalle.
- Selvitetään tapaturmaan johtaneet syyt vastaavien tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi.
Koulun ulkopuolinen työskentely
Opinto- ja tutustumiskäynnit, retket ja leirikoulut, Erasmus-matkat ja yms. oltava koulun toimintaa. Kaikki tuleva lukuvuoden toiminta kirjataan vuosisuunnitelmaan, jotta oppilaiden ja henkilökunnan vakuutukset ovat voimassa. Koulun ulkopuolella tapahtuva toiminta pitää olla huolellisesti ennalta suunniteltua. Opettajan vastuu oppilaista on kaikissa tilanteissa jakamaton.
Ennaltaehkäisy
SUUNNITTELEVAIHE
- Kohde on valittu siten, että sa ja matka kohteeseen ovat oppilaat, heidän ikäkautehsa, käyttäytyminen ja ryhmän koko huomioon ottaen turvallisia.
- Tiedosta kohteen riskit ennalta. Vältä kohteita, joissa vaara on ilmeinen tai valvonta vaikeaa.
- Sovi säännöt oppilaiden kanssa etukäteen selviksi. Tiedota säännöistä myös huoltajia luokkaretkiä, leirikoulua ja Erasmus-matkaa valmisteltaessa.
- Luokkaretkelle, leirikouluun tai Erasmus-matkalle osallistuvilta oppilailta on oltava huoltajien kirjallinen suostumus etukäteen. Huoltajille on tiedotettava ko. toiminnan kulusta yksityiskohtaisesti.
RETKEN AIKANA
- Käytä oppilaiden kanssa turvallista reittiä, jalan tai pyörällä liikkuessa kevyenliikenteen väylää, mikäli sellainen on käytettävissä. Noudata liikennesääntöjä.
- Pyörällä liikkuessa kaikki käyttävät pyöräilykypärää.
- Toteuta retki huolellisesti ennakkosuunnitelman mukaisesti.
- Huolehdi, että oppilaiden valvonta on aukotonta.
- Tarkista oppilamäärä ennen siirtymistä laskemalla. Järjestä oppilaat pareiksi ja ohjaa jokainen huolehtimaan paristaan.
- Sovi oppilaiden kanssa ennalta ohjeet, miten toimitaan, jos oppilas joutuu eroon ryhmästä tai eksyy.
- Oman puhelimen käyttö retkillä on suotavaa, jaa oma numero oppilaille tai muodosta viestiryhmä retkellä mukana olevista.
- Pidä retkillä mukana tarvittavat ensiapuvälineet. Koululla on retkiä varten ensiapulaukku. Huomioi oppilaat, joilla on jokin vakava perussairaus.
- Älä päästä oppilaita lähtemään suoraan kotiin, ellei huoltajan kanssa ole ennalta sovittu. Tuo oppilaat takaisin koululle, niin kotimatka on tuttu ja turvallinen.
Toiminta vaaratilanteessa
- Selvitetään vamman laatu ja annetaan tarvittava ensiapu.
- Toimitetaan oppilas tarvittaessa lääkäriin. Jos kouluterveydenhoitaja on paikalla, käytetään hänen palvelujaan.
- Tiedotetaan huoltajalle ja luokanopettajalle.
- Selvitetään tapaturmaan johtaneet syyt vastaavien tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi.
Tulipalo
Ennaltaehkäisy
SÄHKÖLAITTEET
- Varmistetaan sähkölaitteille riittävä ilmatila, jotta laitteen syntyvä lämpö voi poistua ilmanvaihdon kautta.
- Huolehditaan siiutä, ettei käytetä viallisia laitteita (esim. sähköjohto)
- Huolehditaan poistuttaessa tilasta ettei kuumenevia sähkölaitteita jää päälle (tietokoneet ja sen oheislaitteet)
AVOTULI
- Elävävää avotulta, esim. kynttilää, ei saa käyttää ilman aikuisen valvontaa.
- Oppilailla ei saa koulualueella olla hallussa tulitikkuja tai sytyttimiä.
Vaaratilanteessa
-Tilasta, jossa tulipalo on havaittu, opettaja tai ohjaaja varmistaa oppilaiden poistumisen poistumisohjeiden mukaisesti sisätiloista ulos.
- Tila, josta on poistuttu, merkitään tyhjäksi suljetuun oveen.
- Annetaan sisäinen hälytys ja hälytetään palokunta soittamalla 112.
Oppilaat kokoontuvat opettajien johdolla koulun urheilukentälle. Opettaja laskee oppilaansa ja ilmoittaa määrän koulunjohtajalle. Kentältä saa poistua vasta, kun viranomainen/opettaja antaa luvan.
- Tulipalo pyritään rajaamaan sulkemalla ikkunat ja ovet sekä mahdollisuuksien mukaan aloittamaan alkusammutuksen.
Kehittävä toimenpide
Palotilanteessa sisätiloista poistumista harjoitellaan säännöllisesti vähintään kerran vuodessa.
Sairauskohtaukset
Ennaltaehkäisy
-Jos oppilaalla on vakava perussairaus tai vamma, huolehditaan, että häntä opettavilla opettajilla (luokanopettaja, liikunnanopettaja, käsityöopettaja jne.) on riittävät opetuksen järjestämistä koskevat tiedot. Tietojen saaminen edellyttää yhteistyötä opettaja, oppilaan, huoltajien ja häntä hoitavien henkilöiden kanssa.
- Opettajan on selvitettävä, edellyttääkö oppilaan terveydentila erityisnäkökohtien huomioonottamista (ruokavalio, liikuntarajoitteet tms.) Rajoituksia koskevia ohjeita on noudatettava,.
- Oppilaita ei saa jättää valvomatta.
- Opettajan on hyvä tuntea sairauden aiheuttaman sairauskohtauksen ennakko-oireet ja ensiapu.
Vaaratilanteen sattuessa
- Annetaan sairauskohtauksen edellyttämä ensiapu.
- Toimitetaan oppilas tarvittaessa lääkäriin.
- Tiedotetaan huoltajalle ja tarvittaessa muille opettajille.
Oppilaan karkaaminen
Ennaltaehkäisy
- Pyritään selvittämään erimielisyydet heti niiden ilmaannuttua. Karkaamisen syy voi olla koulukiusaaminen, erimielisyydet tovereiden tai opettajan kanssa.
Vaaratilanteessa
- Pyritään estämään karkaaminen, esim. huutamalla häntä takaisin.
- Pyritään löytämään oppilas.
- Otetaan yhteys huoltajaan.- Selvitetään välittömästi karkaamisen syyt.
Oppilaan katoaminen
Ennaltaehkäisy
Koulun ulkopuolella liikuttaessa opettajan on annettava selkeät ohjeet, huolehdittava, että oppilaat eivät liiku yksin ja annettava ohjeet, miten opettajan tavoittaa. Puhelinnumero oppilaille ja ryhmäviestin jäseneksi. Omia puhelimia suotava käytettäväksi koulun ulkopuolella liikuttaessa.
- Opettaja ei saa jättää oppilaita ilman valvontaa.
Vaaratilanteessa
- Pyritään löytämään oppilas.
- Otetaan yhteys huoltajaan.
Hälytetään viranomaisapua, ellei oppilas omin toimin löydy. 112Väkivaltainen oppilas
Ennaltaehkäisy
- Opettaja ei saa jättää oppilaita ilman valvontaa.
- Kouluun luodaan yhteisöllinen, välittävä ilmapiiri. Oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitoja vahvistetaan.
- Ennakoidaan mahdolliset riskitekijät mahdollisuuksien mukaan (henkilöstöresurssit, luokkajaot, tilat).
- Henkilökunnalle järjestetään koulutusta väkivaltatilanteiden hallintaan ja häirintätilanteissa toimimiseksi.Vaaratilanteessa
Väkivaltainen oppilas - opettaja/koulunkäynninohjaaja
- Pyri rauhoittamaan tilanne puhumalla, pysy rauhallisena, älä näytä pelkoasi.
- Käske oppilasta lopettamaan uhkaava käytös.
- Pyydä välittömästi apuun toinen henkilö tilanteen rauhoittamiseksi. Jos toista aikuista ei ole paikalla, huuda apua paikalle, soita (0505176006 Soile/0404894169 Sakari) tai pyydä oppilasta hakemaan toinen aikuinen paikalle.
- Kehota väkivallalla uhkaavaa oppilasta poistumaan oppilasryhmästä. Jos oppilaan poistaminen tilasta ei ole mahdollista, poista muut ryhmän oppilaat eri paikkaan.
- Tarvittaessa käytetään oppilaan rajoittamiseksi voimakeinoja (esim. selästä tai käsivarresta ulos ohjaaminen, äärimmäisessä tilanteessa kiinnipitäminen). Käytetyt voimakeinot tulevat olla mahdollisimman passiivisia.
- Tilanne pyritään aina selvittämään puhumalla ja käyttämällä muita vaihtoehtoja, voimakeinot ovat viimeinen vaihtoehto.
- Voimakeinojen on oltava oikeassa suhteessa oppijan ikään ja tilanteen uhkaavuuteen tai vastarinnan vakavuuteen sekä tilanteen kokonaisarviointiin.
- Oppilaalle kerrotaan mitä tehdään ja miksi. Voimakeinojen käyttö tulee lopettaa välittömästi, kun se on mahdollista.
- Jos oppilas ei rauhoitu, soitetaan paikalle poliisi (112).
- Jos tilanne rauhoittuu, soitetaan oppilaan huoltajalle ja informoidaan tilanne. Pyydetään hakemaan oppilas kotiin.
- Paikalla ollut opettaja/oppilasryhmän oma opettaja käy tilanteen läpi ikätason mukaisesti tapahtumassa mukana olleiden oppilaiden kanssa. Opettaja luo oppilaille turvallisuuden tunnetta.
- Paikalla oleva opettaja / henkilökunnan edustaja tekee ilmoituksen tilanteesta (Selvitys vaara-, uhka- ja läheltä piti tilanteesta-lomake) ja kirjaa todistajat.
- Asiasta ilmoitetaan viipymättä apulaisjohtajalle/rehtorille.
- Huoltajille kerrotaan: koko tapahtumasarja, toimintalinjaus sekä laissa säädetty oikeus käyttää voimakeinoja sekä perusteet, jotka tapauksessa edellyttivät voimakeinojen käyttöä.
- Koulutuksen järjestäjälle laaditaan tarvittaessa kirjallinen selvitys voimakeinojen ja siihen johtaneista syistä.
- Tilanne viedään monialaisen oppilashuoltoryhmän käsittelyyn, jossa sovitaan jatkotoimenpiteet.
- Tarvittaessa tilanteessa olleille oppilaille järjestetään oppilashuollon tukea (koulukuraattori, terveydenhoitaja, koulupsykologi)
- Tapahtuman purkaminen tilanteessa olleiden aikuisten kanssa. Muun henkilökunnan informointi tapahtumasta ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä.Väkivaltaisesti käyttäytyvä aikuinen
Ennaltaehkäisy:
- Viedään oppilaat turvaan esim. sisätiloihin lukkojen taakse opettajan kanssa.
Toiminta vaaratilanteessa:
- Hälytä apua soittamalla apulaisjohtajalle/rehtorille. Apulaisjohtaja/Rehtori kuuluttaa keskusradion kautta tilanteesta. Mikäli uhka on sellainen, ettei ole järkevää kokoontua turvaan luokkaan tai koulun kentälle, kokoonnutaan liikuntahalliin. Varmista, että joku soittaa poliisille (112).
- Koulun ulko-ovet menevät lukkoon, kun katkaisee virran pääkykimestä sähkökaapista (puukoulu)
- Uhkailevan henkilön kohtaamisessa pyri pysymään rauhallisena.
- Älä ole itse uhkaava, älä tee äkkinäisiä liikkeitä.
- Hälytä apua, mikäli pystyt.
- Etsi sijainti, jossa sinun ja kohdattavan välillä on luonnollisia esteitä, esim. pöytä. Jos joudut hyökkäyksen kohteeksi, huuda apua, pakene.
- Huolehdi oppilaiden ja omasta turvallisuudesta, uhkaavan henkilön poistaminen on viranomaisten tehtäväYhtiset kokoontumiset
Ruokala ja liikuntahalli yhteiset kokoontumiset ja juhlat
Ennaltaehkäisy:
- Jätetään poistumisreitti puhtaaksi kengistä
- Opastetaan oppilaita ruokailussa tai yhteisen päivänavauksen aikana poistumisjärjestelyistä, harjoitellaan organisoidusti poistumista alkaen oven vierestä.
- Tiedoitetaan liikuntahallissa juhlan alussa poistumisjärjestelyistä.
- Harjoitellaan oppilaiden kanssa poistumista.Toiminta vaaratilanteessa:
- Opettajat johtavat omat ryhmänsä vuorotellen turvallisesti pois ruokalasta/liikuntahallista.