8. Tekstinkäsittelyharjoituksia

Tehtävä 1

1. Avaa uusi Wordtiedosto.
2. Kirjoita siihen annettu teksti ja muotoile se annetun ohjeen mukaisesti.

PETÄJÄVEDEN KOULUT 
Kirkonkylän koulu
Kintauden koulu
Petäjäveden yläkoulu
Petäjäveden lukio

Muotoiluohje: Vaihda tekstin fontiksi Arial narrow ja fonttikooksi 35 pistettä.


Maija ja Matti Meikäläinen
Kotikatu 101
KOTIMAA

Muotoiluohje: Vaihda tekstin fontiksi Lucida Sans ja tekstin kooksi 20 pistettä.


Hiljaisuus!
Koe kesken

Muotoiluohje: Vaihda tekstin fontiksi Algerian ja kooksi 18 pistettä.



Sammuta valot

Muotoiluohje: Vaihda tekstin fontiksi Castellar ja kooksi 25 pistettä.

Tehtävä 2

1. Kopioi alla oleva teksti Wordiin ja muokkaa ne oikeiksi muodoiksi käyttämällä yläindeksiä.

25m2
4m3
30m2
6m3
60m3
4m2
x2
a2


2. Kopioi alla oleva teksti Wordiin ja muokkaa ne oikeiksi muodoiksi käyttämällä alaindeksiä. 

H2O
SO2
H2SO4
CO2

Tehtävä 3

1. Kirjoita alla olevat sanat Wordiin ja muotoile ne ohjeen mukaisesti.

Pomppivan Ponin majatalo  Lihavoi
Brii  Kursivoi
Täyteläisimmät juomat Alleviivaa
Maukasta ruokaa   Lihavoi ja kursivoi
Halvat hinnat  Lihavoi ja alleviivaa
Taianomainen tunnelma  Kursivoi ja alleviivaa
Esiintyjiä ja taikureita  Lihavoi, kursivoi ja alleviivaa


2. Kirjoita lause "The quick brown fox jumped over the lazy dog." Wordiin ja kopioi se 10 kertaa allekkain. Tee lauseisiin seuraavat muotoilut.

Lihavoi sana 'brown':

The quick brown fox jumped over the lazy dog

Kursivoi sana 'over':

The quick brown fox jumped over the lazy dog

Alleviivaa sana 'lazy':

The quick brown fox jumped over the lazy dog

Lihavoi sanat 'quick brown':

The quick brown fox jumped over the lazy dog

Kursivoi sanat 'over the lazy':

The quick brown fox jumped over the lazy dog

Alleviivaa sanat 'lazy dog':

The quick brown fox jumped over the lazy dog

Lihavoi ja kursivoi sanat 'The quick':

The quick brown fox jumped over the lazy dog

Lihavoi ja alleviivaa sanat 'brown fox':

The quick brown fox jumped over the lazy dog

Kursivoi ja alleviivaa 'over the lazy dog'

The quick brown fox jumped over the lazy dog

Lihavoi, kursivoi ja alleviivaa 'quick brown fox jumped':
The quick brown fox jumped over the lazy dog

Tehtävä 4

1. Avaa uusi Word -tiedosto.
2. Kopioi alla oleva teksti Wordiin.
3. Muotoile teksti ohjeiden mukaisesti.

Tasaa teksti vasemmalle

Käyttöjärjestelmä on keskeinen tietokoneen ohjelmisto. Se mahdollistaa muiden ohjelmien toiminnan. Se hallinnoi tietokoneen resursseja, luo laitteiston yksityiskohdista riippumattoman operointialustan ja järjestelmäkutsut. Järjestelmäkutsuihin kuuluu korkeamman tason käsitteitä, kuten tiedostojärjestelmä, virtuaalimuisti, muistinhallinta ja verkkoprotokollat sekä niihin liittyviä operaatioita ja erinäisiä käytäntöjä. Myös erilaiset standardit, kuten POSIX tai sitä laajentava LSB, määrittelevät käyttöjärjestelmän useita satoja järjestelmäkutsuja.

Keskitä

Ensimmäisissä tietokoneissa ei vielä ollut käyttöjärjestelmää. Ohjelmat kirjoitettiin reikäkorteille, paperi- tai magneettinauhoille, ja niille annettiin tietty suoritusaika tietokoneella. Jokainen suoritettava ohjelma piti ohjelmoida yksilöllisesti tietylle tietokoneelle, ja ohjelman tuli hallita kaikkia tietokoneen komponentteja ja oheislaitteita. Useiden ohjelmien samanaikainen käyttäminen oli hankalaa ja aikaa vievää, koska moniajoa ei ollut. Jos halusi suorittaa ohjelman uudelleen toisella syötteellä (input, lähtöarvo), piti ensin toinen ohjelma ladata koneeseen ja suorittaa se, ja sen jälkeen vaihtaa jälleen takaisin alkuperäiseen ohjelmaan, kelata se oikeaan kohtaan nauhaa tai levyä ja antaa itse toisen ohjelman syöte (input, lähtöarvo) kyseisen ohjelman lähteenä (output, lopputuloksena). Ohjelman suorittaminen toisenlaisella tietokoneella vaati ohjelman ohjauskäskyjen kirjoittamista uudelleen toisen tietokoneen laitekäskyjen mukaiseksi. Tämä hidasti ohjelmien käyttämistä muussa kuin samantyyppisessä tietokoneessa.

Tasaa teksti oikealle

Tällaisia perustavanlaatuisia käyttöongelmia ratkaisemaan kehitettiin käyttöjärjestelmä, joka sijoittuu laitteiston ja suoritettavan sovelluksen väliin. Käyttöjärjestelmään ohjelmoitiin käytettävien laitteistojen monimutkaiset ohjauskäskyt, ja nämä tarjottiin selkeinä järjestelmäkutsuina ohjelmistojen kehittäjille.

Tasaa molemmat reunat

Ensimmäiset käyttöjärjestelmät suunniteltiin 1950– ja 1960–luvuilla. Ne laadittiin prosessien suoritusnopeutta ajatellen monoliittisiksi, yhtenä binääritiedostona toimiviksi ydintilassa.[2] Ensimmäisten käyttöjärjestelmien muistirajoitus oli vain 32 tuhatta sanaa, mikä esti monimutkaisten käyttöjärjestelmien ohjelmoimisen. Niinpä käyttöjärjestelmät pysyivät helposti ohjelmoitavina. Teknisen kehityksen myötä käyttöjärjestelmien kokorajoitukset poistuivat. Tämä johti käyttöjärjestelmiin, jotka sisälsivät miljoonia rivejä koodia. Ohjelmakoodin monimutkaistumisen vuoksi harva ohjelmoija tunsi enää käyttöjärjestelmän toiminnan kokonaisuudessaan.

Tehtävä 5

1.Avaa uusi Word -tiedosto.
2. Kopioi alla oleva teksti Wordiin.
3. Leikkaa tekstikappale "historia"-osio ja liitä se tekstin loppuun.
4. Muokkaa väliotsikot tekstistä erottuvaksi.

Tietokonevirukset

Tietokonevirukseksi määritellään tietokoneohjelma, joka monistaa itseään ja leviää tietokoneesta toiseen. Virukset lasketaan ns. haittaohjelmiin. Virukset voivat levitä esimerkiksi tietokoneverkon tai tiedontallennusvälineen mukana tulleen tiedoston kautta, joskus virus on naamioitunut Bad Sectoriksi (levyeditorilla luettavuus erottaa tällaisen viruksen oikeasta vikakohdasta). Virus voi aiheuttaa haittaa myös vahingossa tai epäsuorasti esimerkiksi siten, että sen aiheuttama liikenne tukkii verkon heikoimpia kohtia tai lukitsee järjestelmiä salasanojen lukuisten avausyritysten takia. Pahimmillaan virus saattaa tuhota PC-yhteensopivan tietokoneen BIOS-muistin, jolloin tietokone ei enää käynnisty. Tietokoneviruksia vastaan on kehitetty erityisiä virustorjuntaohjelmia.

Luokitus

Tietokonevirukset voidaan jakaa niiden kohteiden mukaan tiedostoviruksiin, makroviruksiin, komentojonoviruksiin ja käynnistyslohkoviruksiin. Virukset voivat kuulua samanaikaisesti useaan eri ryhmään.

Tiedostovirukset tarttuvat suorituskelpoisiin tiedostoihin. Nämä leviävät tietokoneeseen, kun siinä suoritetaan viruksen saastuttama ohjelma. Komentojonovirukset puolestaan käyttävät leviämiseen järjestelmän tarjoamia komentojonoja. Makrovirukset leviävät erilaisten dokumenttien sisältämien makrojen mukana. Joskus makrot saattavat käynnistyä automaattisesti dokumentin avaamisen jälkeen, mikä mahdollistaa virukselle helpon tien saastuttaa tietokone. Käynnistyslohkovirukset puolestaan tarttuvat levykkeiden ja kiintolevyjen käynnistysalueelle, jolla on ohjelmakoodia, joka suoritetaan tietokoneen käynnistyessä. Levykkeellä oleva virus voi siirtyä koneeseen, kun tietokone avataan levykkeen kautta.

Historia

Ensimmäisenä varsinaisena tietokoneviruksena pidetään vuonna 1982 kirjoitettua Elk Cloner -nimistä ohjelmaa, joka levisi Apple II -tietokoneiden levykäyttöjärjestelmän osana levykkeeltä toiselle. Vanhin tunnettu PC-koneiden virus oli vuonna 1986 kirjoitettu (c)Brain. Ensimmäisen laajan Internet-matoepidemian synnytti marraskuussa 1988 liikkeelle lähtenyt Morris-mato, joka levisi verkkoon liitetystä Unix-järjestelmästä toiseen.

Tietokoneverkkojen kehittyminen ja niiden laajamittainen käyttö 1990-luvun alussa lisäsi myös tietokoneviruksia kirjoittavien hakkereiden ja ohjelmoijien määrää. Ensimmäinen laajamittaista vahinkoa tehnyt tietokonevirus oli vuoden 1999 Melissa. Samoihin aikoihin tietokonekäyttäjät alkoivat keskittyä aikaisempaa enemmän virustorjuntaan. 2000-luvun alussa oli liikkeellä useita tunnettuja viruksia, jotka levisivät verkoissa. Mydoom-virus vahingoitti 2004 miljoonia koneita houkuttelemalla ihmisiä avaamaan erään sähköpostin liitetiedoston.

Toiminta

Viruksilla on yleensä yksi tai kaksi toimintavaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa se pyrkii levittämään itsestään kopioita ja esimerkiksi kopioimaan itsensä tietokoneessa käytetyille levykkeille. Toisessa osassa virus aktivoituu, mutta kaikilla viruksilla ei ole aktivoitumisvaihetta, vaan osa viruksista pyrkii vain levittämään itseään. Jotkut virukset aktivoituvat jo leviämisensä yhteydessä. Virukset, jotka vain levittävät itseään, eivät käytännössä aiheuta varsinaisesti tahallista vahinkoa. Nekin voivat silti aiheuttaa yhteensopivuusongelmia, koneen toiminnan hidastumista ja tiedostojen tuhoutumisia.

Virusten aiheuttama yleisin haitta on tietojen hävittäminen. Virus voi esimerkiksi tyhjentää kiintolevyn nollaamalla tilavaraustaulukon, jolloin informaatio ei kuitenkaan ole fyysisesti kadonnut. Toinen tapa tuhota tietoa on kirjoittaa hiljalleen kiintolevylle roskakoodia. Tällöin tuhot saattavat olla suuria, sillä myös varmuuskopiotkin saattavat saastua.