Historiaa

KOULUN HISTORIAA

Petäjäveden yläaste toimii kunnan keskustassa samoissa tiloissa lukion kanssa. Molempien koulujen edeltäjä oli Petäjäveden yhteiskoulu. Se aloitti toimintansa syyskuussa 1947 kannatusyhdistyksen ylläpitämänä nk. kotikouluna. 34 oppilasta aloitti tuolloin koulunkäyntinsä seurakunnalta vuokratussa salissa johtajaopettajan ja neljän tuntiopettajan luotsaamana. Vuoden kuluttua koulun toiminta virallistettiin. Syyskuusta 1948 Petäjäveden yhteiskoulu toimi valtion keskikoulua vastaavana neliluokkaisena oppilaitoksena. Pääsyvaatimuksena oli kansakoulun 6. luokan oppimäärä.

Varsinaisia hankintoja koulun toimintaa varten olivat vain oppilaiden pulpetit, luokantaulu ja karttajalka. 55 vuotta myöhemmin, kesällä 2003 valmistuneen uuden ja saneeratun koulukeskuksen hankinnat olivat aika lailla toista luokkaa.

Uuden keskikoulun oppilasmäärä kasvoi tasaisesti. Vuosikymmenen vaihduttua ylittyi sadan oppilaan raja. Tytöt olivat innokkaampia käymään oppikoulua kuin pojat, ainakin jos sitä mitataan tyttöjen lukumäärällä. Ensimmäisellä koululuokalla oli tyttöjä 25, poikia 10. Ero kuvastaa myös yleistä suhtautumista poikien lähtöön opintielle, heitä kun tarvittiin kotonakin. Vasta 70-luvulle tultaessa poikien lukumäärä ylitti tyttöjen määrän keskikoulussa. Lukiossa tytöt olivat silloinkin enemmistönä.

Keväällä 1951 jaettiin koulun historian ensimmäiset päästötodistukset. Kaikkiaan valmistui silloin 11 oppilasta. Saman vuoden syksyllä koulu muuttui ajan hengen mukaisesti viisiluokkaiseksi keskikouluksi. Sen pääsyvaatimuksena oli kansakoulun 4. luokan oppimäärä. Koulun oppilasmäärä nousi vuosikymmenen loppupuolella jo kolmannelle sadalle. Luokkakoot olivat tämän päivän mittapuun mukaan aivan liian suuria. Yli 30 oppilaan luokat olivat yleisiä, joskus luokan oppilasmäärä ylitti jopa 40.

Koulun oppilasmäärän kasvaessa tarvittiin myös enemmän opettajia. 1950-luvulla oli pulaa opettajista. Petäjäveden vaikea asuntotilanne ei helpottanut pätevien opettajien palkkaamista. Vuonna 1953 valmistunut opettaja-asuntola helpotti tilannetta. Myös kirkonkylän kansakoulun opettajat ja seurakunnan kanttorit ja papit auttoivat. Vuosikymmenen lopulla koululla oli kuitenkin muodollisesti pätevä opettajakunta.

Oman lukion perustaminen tuli ajankohtaiseksi 50-luvun lopulla. Lukiokoulutuksesta kiinnostuneet olivat hakeutuneet lähinnä Jyväskylän ja Keuruun lukioihin. Tosin toisella paikkakunnalla opiskelusta aiheutuvat kustannukset rajoittivat huomattavasti lukioon menemistä. Kesti kuitenkin vielä puoli vuosikymmentä ennen kuin lukion perustamislupaa lähdettiin hakemaan. Kunnan oma lukio aloitti toimintansa syksyllä 1965 ja ensimmäiset Petäjäveden yhteiskoulun ylioppilaat valmistuivat vuonna 1968.

Koko maassa siirryttiin peruskoulujärjestelmään 1970-luvulla. Syksyllä 1974 Petäjäveden yhteiskoulusta tuli kunnan koululaitokseen kuuluva peruskoulun yläaste ja lukio.


KOULUN RAKENNUKSET

Petäjäveden yhteiskoulu aloitti toimintansa seurakunnalta ja nuorisoseuralta vuokratuissa saleissa. Asianmukaisten tilojen tarve kasvoi ja pääasiassa lahjoitusten turvin hankituista hirsistä valmistui uusi koulurakennus keväällä 1951. Tämä sama rakennus, ns. Yläpuu, toimi vielä lukuvuonna 2002 - 2003 niin yläasteen kuin lukionkin tiloina.


Keskikoulun oppilasmäärän kasvu ja lukiosuunnitelmat lisäsivät luokkatilojen tarvetta. Muun muassa musiikin, kuvaamataidon, luonnonhistorian ja kotitalouden opetus vaativat omia erityistilojaan. Myös koulukeittolan tarve oli ilmeinen, olivathan oppilaiden ruoka-annokset syntyneet vahtimestarin asunnon pienessä keittiössä.

Yhteiskoulun uusi koulurakennus, ns. Yläkivi, valmistui vuoden 1962 lopulla. Uudet tilat tekivät mahdolliseksi siirtyä aineluokkajärjestelmään. Siitä kuitenkin luovuttiin osittain oppilaiden jouduttua jatkuvasti vaihtamaan luokkaa.

Lukion perustaminen kasvatti edelleen oppilasmääriä. Tämän seurauksena kasvoi lisätilan tarve Yläkiven rakentamisen jälkeenkin. Kesällä 2003 valmistuneella osittain uudella ja osittain saneeratulla yläasteen ja lukion koulurakennuksella oli jo vuosi-kymmenten odotus takanaan. Koulun yhteyteen rakennettu auditorio toimii niin koulujen kuin koko kunnan erilaisten tilaisuuksien pitopaikkana. Jyväskylän Ammattiopiston Petäjäveden toimipisteen sijainti koulun naapurissa lukuvuoden 2014 - 2015 loppuun toimipisteen siirtyessä Jyväskylään on tukenut lisääntynyttä yhteistyötä näiden kahden oppilaitoksen välillä.

Lähteenä käytetty Irma-Liisa Särkän artikkelia Petäjäveden yhteiskoulu 1947 - 74 Kaarlo Mäkelän toimittamassa teoksessa Kiertokoulusta peruskouluun. 100 vuotta Petäjäveden koululaitoksen vaiheita.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä