LUKUOHJE: Opetussuunnitelman perusteista lainatut osiot ovat tekstissä kursivoituna ja boldattuna, Perhon kunnan osuus tekstistä on leipätekstiä.


YLEISTÄ
Perhon kunnassa toteutetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita. Opetussuunnitelman perusteita avaa lisäksi opetushallituksen laatima tukimateriaali: http://www.edu.fi/ops2016_liikunnan_tukimateriaalit. Tässä kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa tarkennetaan liikunnan opetuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vuosiluokilla 9. Lisäksi opetussuunnitelmassa määritellään, mitkä ovat kunkin oppimisympäristöihin ja työtapoihin sekä ohjaukseen, eriyttämiseen ja tukeen ja oppimisen arviointiin liittyvät mahdolliset erityispiirteet ja painopistealueet vuosiluokalla 9.


OPPIAINEEN TEHTÄVÄ

Vuosiluokilla 7-9 pääpaino on monipuolisessa perustaitojen soveltamisessa ja fyysisten ominaisuuksien harjoittamisen opiskelussa eri liikuntamuotojen ja -lajien avulla. Erityisen tärkeää on vahvistaa oppilaan myönteistä minäkäsitystä ja oman muuttuvan kehon hyväksymistä.

Perhossa tytöt ja pojat opiskelevat pääsääntöisesti omissa opetusryhmissään vuosiluokilla 7-9. Valinnaiskursseilla sekä pedagogisesti perustelluissa liikuntatilanteissa, kuten esimerkiksi tanssin opetuksessa, tyttöjen ja poikien opettaminen yhdessä voi olla suotavaa.

Opetus tukee oppilaiden hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen, osallisuuteen sekä kannustaa terveyttä edistävään omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Oppilaat osallistuvat kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun sekä ottavat vastuuta omasta ja ryhmän toiminnasta.

Opetuksen yhteydessä annetaan tietoa liikunnan merkityksestä kasvulle ja kehitykselle, tutustutaan harjoittelun periaatteisiin sekä annetaan tietoa liikunnan harrastusmahdollisuuksista ja toimintatavoista eri liikuntamuodoissa.

Perinteisten liikuntamuotojen lisäksi tutustutaan edellytyksien mukaan myös muihin liikuntamahdollisuuksiin. Tämä voi tapahtua kokeilemalla tunnilla uusia lajeja tai esimerkiksi tekemällä yhteistyötä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Opetuksen yhteydessä annetaan tietoa liikunnan merkityksestä hyvinvoinnille, tutustutaan harjoittelun periaatteisiin sekä annetaan tietoa liikunnan harrastusmahdollisuuksista ja toimintatavoista eri liikuntamuodoissa.

Kilpailuihin ja liikuntatapahtumiin osallistumisella on myös tärkeä rooli koululiikunnassa, mutta kilpailullisuus ei ole kuitenkaan keskiössä liikuntatunneilla. Kilpailutoimintaan osallistumisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen, ei-kilpailullisiin liikuntatapahtumiin osallistuvat mahdollisuuksien mukaan kaikki oppilaat. Liikuntatapahtumissa painotetaan myös vahvasti yhteisöllisyyttä; toisten kannustaminen ja toisten onnistumisista iloitseminen ovat liikuntakulttuuria parhaimmillaan - yleisönä toimimisellakin on tärkeä rooli.

Opetuksen turvallisuuden edellytyksiä ovat mm. riittävän pienet opetusryhmät, koulun asianmukaiset liikuntavälineet ja –tilat sekä opettajien koulutus ja ammattitaidon ylläpitäminen.Tuntien kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri mahdollistetaan painottamalla oppilaslähtöisyyttä, osallistavia työtapoja, monipuolisia työtehtäviä ja rohkaisevaa palautetta. Toisten auttaminen ja kannustaminen sekä henkisesti ja fyysisesti turvallinen toiminta ovat opetuksen kulmakiviä. Oppilaiden osallisuutta vahvistetaan luovalla liikunnalla, jossa oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa liikunnan opetusta.

OPPIAINEEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT

Opetuksen tavoitteet	Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet	Laaja-alainen osaaminen
T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen	S1, S3	L1,L3
T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja	S1, S2, S3	L1,L3, L4
T3 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään tasapaino- ja liikkumistaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa	S1	L3
T4 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään välineenkäsittelytaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri välineillä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa	S1	L3
T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta	S1, S3	L3
T6 vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä	S1	L3
T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan	S1, S2, S3	L3, L6,L7
T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen	S2, S3	L2, L3, L6,L7
T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä ottamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista	S2	L2, L6,L7
T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa oppilaan itsenäisen työskentelyn taitoja	S3	L1, L2,L3
T11huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä	S1,S2, S3	L1,L2
T12 auttaa oppilasta ymmärtämään riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille	S1, S3	L3
T13 tutustuttaa oppilas yleisten liikuntamuotojen harrastamiseen liittyviin mahdollisuuksiin, tietoihin ja taitoihin, jotta hän saa edellytyksiä löytää itselleen sopivia iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia	S3	L1,L3

LIIKUNNAN TAVOITTEISIIN LIITTYVÄT KESKEISET SISÄLTÖALUEET VUOSILUOKALLA 9

Fyysinen toimintakyky:
Opetukseen sisältyy runsaasti fyysisesti aktiivista toimintaa. Liikunnan opetukseen valitaan havainto- ja ratkaisuntekotaitoja ja niiden soveltamista monipuolisesti kehittäviä turvallisia tehtäviä (kuten liikuntaleikit ja pallopelit). Tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja vahvistetaan liikuntamuotojen (kuten jää-, lumi-, luonto-, perus-, musiikki- ja tanssiliikunta sekä palloilut ja voimistelut) ja liikuntalajien avulla monipuolisesti eri vuodenaikoina ja erilaisissa oppimisympäristöissä. Liikunnan opetukseen kuuluu uinnin, vesiliikunnan ja vesipelastuksen opetusta.

Opetussuunnitelma painottaa motoristen taitojen opettelua. Liikuntalajit sekä -muodot ovatkin erinomaisia välineitä opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja sen kautta motoristen taitojen harjoitteluun. Liikuntalajien ja -muotojen valinnassa pyritään monipuolisuuteen ja hyödynnetään Perhon paikallisen toimintaympäristön sekä eri vuodenaikojen tarjoamia mahdollisuuksia. Opetuksessa huomioidaan niin uudet kuin perinteisetkin liikuntalajit ja -muodot liikuntakulttuurin välittämiseksi. Kyky toimia suomalaisessa liikuntakulttuurissa antaa oppilaalle mahdollisuuksia vapaa-ajan harrastamiseen sekä liikunnalliseen elämäntapaan.

Liikunnanopetuksessa harjoitellaan kahdeksan eri osa-alueen perustaitoja:

• Perusliikunta (yleisurheilu, juoksut, hypyt, heitot, kuntoliikunta)
• Luontoliikunta (suunnistus, luontoretket)
• Pallopelit (maalipelit, pallottelupelit, kohdepelit, mailapelit)
• Rytmiliikunta (tanssi, aerobic)
• Luova liikunta (oppilaslähtöiset työtavat)
• Lumiliikunta (hiihto ja luistelu sekä mahdollisesti laskettelu)
• Vesiliikunta (uinti ja hengenpelastus)
• Oman kehon liikunta (voimistelu, kamppailulajit)

Monipuoliset tehtävät, leikit, harjoitteet ja pelit mahdollistavat osallisuuden, pätevyyden, itsenäisyyden sekä kehollisen ilmaisun ja esteettisyyden kokemuksia. Liikunnan opetukseen valitaan tehtäviä, joilla opetellaan harjoittelemaan voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta. Liikuntatehtävien avulla oppilaat oppivat arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään omaa fyysistä toimintakykyään. Valtakunnallisen fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Move!:n mittaukset tehdään niin, että ne tukevat 8. vuosiluokalla koulussa järjestettäviä laajoja terveystarkastuksia.

Oppilaan tulee päästä arvioimaan omaa kehitystään ja asettamaan henkilökohtaisia tavoitteita toimintakykynsä parantamiseksi, ja siksi itse toimintakyvyn seurannan tulee olla jatkuvaa. Vuosittaisilla mittauksilla Move!:n liikuntatehtävät tulevat myös tutuiksi, näin 8. vuosiluokan mittaukset eivät korostu liikaa. Mittaustilanteessa oppilaita ohjataan omien tulosten arviointiin, sillä tulosten keskinäinen vertailu ei ole mittausten tarkoitus.

Sosiaalinen toimintakyky:
Liikuntatehtävien avulla oppilaat oppivat arvioimaan ja kehittämään omaa sosiaalista toimintakykyään. Liikunnan opetukseen valitaan erilaisia pari- ja ryhmätehtäviä, leikkejä, harjoituksia ja pelejä, joissa opitaan ottamaan toiset huomioon sekä auttamaan ja avustamaan muita. Tehtävien myötä opitaan vastuun ottamista yhteisistä asioista ja niiden järjestelyistä sekä säännöistä. Myönteistä yhteisöllisyyttä lisätään ryhmätehtävillä.

Opettaja voi omalla toiminnallaan ja oppilaantuntemuksellaan edesauttaa ryhmän toimintaa esimerkiksi tehtävien valinnoissa, eriyttämisessä sekä joukkueiden ja ryhmien muodostamisessa. Opettajan tulee myös rohkaista, huomioida ja pyrkiä auttamaan oppilaiden sopeutumista ryhmään, mikäli ryhmässä on sosiaaliset tilanteet haastavaiksi kokevia oppilaita. Lisäksi erilaiset tukitoimet, kuten koulunkäynninohjaajan mukana olo tai erityisopetus, tulee olla myös liikunnanopetuksen käytettävissä. Opetuksessa tulee tuoda esille oppilaiden työskentelyn ja yrittämisen tärkeää merkitystä ryhmän toiminnan kannalta

Liikunta- ja urheilutapahtumat kuuluvat osaksi koulujen toimintaa. Oppilaslähtöinen liikuntatapahtumien ja -kilpailujen järjestäminen lisää oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Osallistuminen ja toisten kannustaminen ovat tärkeä osa liikuntakultuuriin kasvamista. Kilpailullisissa tapahtumissa osallistumisen täytyy perustua vapaaehtoisuuteen.

Psyykkinen toimintakyky:
Liikunnan opetuksessa käytetään tehtäviä, joissa opitaan pitkäjännitteisesti ponnistelemaan yksin ja yhdessä muiden kanssa tavoitteen saavuttamiseksi. Erilaisilla tehtävillä harjoitellaan vastuun ottamista. Iloa ja virkistystä tuottavilla liikuntatehtävillä edistetään myönteisten tunteiden kokemista, jotka vahvistavat pätevyyden kokemuksia ja myönteistä minäkäsitystä. Opetuksen yhteydessä annetaan tietoa liikunnan merkityksestä kasvulle ja kehitykselle, tutustutaan harjoittelun periaatteisiin sekä annetaan tietoa liikunnan harrastusmahdollisuuksista ja toimintatavoista eri liikuntamuodoissa.

Koululiikuntaan kuuluvat erilaiset leikinomaiset pelit ja kisailut. Useimpien liikuntamuotojen olemukseen kuuluu tulokseen tähtääminen, pisteen saavuttaminen tai peleissä maalin tekeminen. Tavoitteellisuuteen ja yhteiseen päämäärään pyrkimystä voidaan harjoitella kuitenkin ilman, että kilpailullisuus ja oppilaiden vertailu korostuisi liikaa. Reilun pelin hengessä pystytään turvallisesti harjoittelemaan voittamisen ja häviön kokemuksia.

 
LIIKUNNAN OPPIMISYMPÄRISTÖIHIN JA TYÖTAPOIHIN LIITTYVÄT TAVOITTEET VUOSILUOKALLA 9

Liikunnan tehtävää ja tavoitteita toteutetaan opettamalla turvallisesti ja monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä sisä- ja ulkotiloissa oppilaita osallistaen. Opetuksessa otetaan huomioon vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä koulun ja ympäristön tarjoamat mahdollisuudet tarkoituksenmukaisella tavalla. Opetuksen yhteydessä korostetaan fyysistä aktiivisuutta ja yhteistoiminnallisuutta ylläpitäviä työtapoja, kannustavaa vuorovaikutusta ja toisten auttamista sekä henkisesti ja fyysisesti turvallista toimintaa. Liikuntateknologian hyödyntämisellä tuetaan liikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamista. Koulun ulkopuolisille liikuntapaikoille siirtymisessä edistetään turvallista liikennekäyttäytymistä.

Liikunnanopetuksen turvallisuuden takaaminen edellyttää mm. riittävän pieniä opetusryhmiä, koulun asianmukaisia liikuntavälineitä ja –tiloja sekä opettajien koulutusta ja ammattitaidon ylläpitämistä. Oppilaita ohjataan ja sitoutetaan turvalliseen ja eettisesti kestävään toimintaan ja oppimisilmapiiriin. Opetuksen järjestäjän tulee mahdollistaa opetussuunnitelman perusteiden mukainen eri vuodenaikoina tapahtuva monipuolinen liikunnanopetus.

Liikuntakasvatuksessa voidaan hyödyntää liikuntateknologian tarjoamia mahdollisuuksia; esimerkiksi tabletteja voidaan käyttää taitojen opettamisessa, palautteen antamisessa, uusiin lajeihin tutustumisessa sekä opiskelun seurannassa. Liikuntateknologian mahdollisuuksiin tutustuminen voi kannustaa oppilaita niiden käyttöön myös vapaa-ajalla tapahtuvassa liikunnassa. Oman kunnon kehittymisen seurantaan ohjaaminen tukee liikkuvan elintavan omaksumista.

Liikuntaa tulee tarjota myös valinnaiskursseina, kuten muitakin taito- ja taideaineita. Liikunnan valinnaiskurssien tulee perustua opetussuunnitelmaan: tavoitteena on syventää liikuntataitoja, tutustua uusiin liikuntalajeihin ja -muotoihin sekä kehittää toimintakykyä ja fyysistä kuntoa yhdessä toimimisen ohella. Valinnaiskurssitarjonnan tulee olla monipuolista koulun resurssit ja mahdollisuudet huomioiden. Valinnaiskursseilla voidaan myös osaltaan edesauttaa ja kasvattaa oppilaiden liikunta-aktiivisuutta kohti terveyssuositusten mukaista päivittäisen liikkumisen 1-2 tunnin tavoitetta.

Liikkuva Koulu -teema ja koulupäivän liikunnallistaminen tulisi näkyä ja huomioida koulun arjessa mm. välituntiliikunnalla, oppituntien tauottamisella, koulun yhteisten liikuntatuokioiden järjestämisellä sekä liikuntakerhojen järjestämisen mahdollistamisella. Erityisesti välituntiliikunnan järjestäminen edellyttää opetuksen järjestäjältä riittävää resursointia (esim. liikkavaksitoiminta), koulun välituntialueen kehittämistä ja välinehankintoja sekä koulupäivän rytmittämistä välituntiliikuntaan soveltuvaksi.


OHJAUS, ERIYTTÄMINEN JA TUKI LIIKUNNASSA VUOSILUOKALLA 9

Kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri on edellytys liikunnanopetuksen tavoitteiden saavuttamiselle. Toiminnan tulee antaa kaikille oppilaille mahdollisuus onnistumiseen ja osallistumiseen sekä tukea hyvinvoinnin kannalta riittävää toimintakykyä. Opetuksessa on keskeistä oppilaiden yksilöllisyyden huomioon ottaminen, turvallinen työskentelyilmapiiri sekä organisoinnin ja opetusviestinnän selkeys. Pätevyydenkokemuksia ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta tuetaan oppilaslähtöisillä ja osallistavilla työtavoilla, sopivilla tehtävillä ja rohkaisevalla palautteella. Vuosiluokan 9 opetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota toimintakyvyn tukemiseen ja mieluisan liikuntaharrastuksen ylläpitämiseen tai löytämiseen.

Liikunnanopetuksessa yksilöllisiä tarpeita tulee huomioida sekä lahjakkaiden että liikunnan haasteelliseksi kokevien oppilaiden tukemisessa. Opetusjärjestelyjen lisäksi eriyttämistä tai tukea voidaan tarjota esimerkiksi koulunkäynninohjaajan tai erityisopettajan avustuksella sekä tukiopetuksella. Opettajien perehdyttäminen ja koulutus erilaisten liikuntahaasteiden kanssa kamppailevien oppilaiden kohtaamiseen on myös tarpeen. Lahjakkaiden oppilaiden eriyttämisessä voidaan lisähaastetta opintoihin tuoda opetusjärjestelyin, mahdollisuuksien mukaan myös erityisopettajan tai koulunkäynninohjaajan osaamista voi hyödyntää lahjakkaiden lisäopetuksessa. Valinnaiskursseilla sekä koulun ja kunnan kilpailu- ja liikuntatapahtumilla voidaan tarjota lisähaasteita niitä tarvitseville.
 

LIIKUNNAN ARVIOINTI VUOSILUOKALLA 9

Oppimisen arviointiin liittyvät mahdolliset erityispiirteet vuosiluokalla 9.

Arviointi perustuu valtakunnallisen opetussuunnitelman tavoitteisiin, joka muodostuu fyysisen-, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn tavoitteista. Arvosanasta noin puolet muodostuu oppimisen ja taitojen arvioinnista ja toinen puolet oppilaan työskentelystä oppitunneilla.

Oppimisen arviointi:

• Havaintomotoriset taidot ja niiden kehittyminen sekä liikuntatilanteisiin sopivien ratkaisujen tekeminen.
• Tasapaino- ja liikkumistaidot ja niiden kehittyminen. Miten oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa.
• Välineenkäsittelytaidot ja niiden kehittyminen. Miten oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri välineillä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa.
• Miten oppilas osaa arvioida, ylläpitää ja kehittää fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta.
• Uima- ja vesipelastustaidot ja niissä kehittyminen. Miten oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä.

Lisätietoa perusliikuntataidoista: http://www.edu.fi/ops2016_tukimateriaalit/liikunnan_tavoitteisiin_liittyvat_keskeiset_sisaltoalueet

Työskentelyn arviointi:

• Fyysinen aktiivisuus oppitunneilla. Erilaisten liikuntamuotojen kokeileminen. Harjoitteleminen parhaansa yrittäen.
• Turvallinen ja asiallinen toiminta oppitunneilla.
• Työskentely kaikkien kanssa. Toiminnan ja tunneilmaisun sääteleminen liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen.
• Toimiminen reilun pelin periaatteella. Vastuun ottaminen yhteisistä oppimistilanteista.
• Oppilaan vastuu omasta toiminnastaan. Oppilaan itsenäisen työskentelyn taidot.

Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla ja ohjaavalla palautteella ja arvioinnilla. Liikuntatunneilla annetussa palautteessa sekä arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset vahvuudet, kehittymistarpeet sekä oppilaan terveydentila ja erityistarpeet. Opettaja tekee tarvittaessa yhteistyötä koulun terveydenhuollon ja kodin kanssa. Tavoitteena on tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään liikkujana.

Opettaja teettää oppilaalla säännöllisesti itsearvioinnin, jota hyödynnetään osana oppilaan omaa kehitystä. Opettaja pyrkii tunneilla antamaan positiivista, kannustavaa ja ohjaavaa palautetta jokaisen oppilaan oppimisesta tai työskentelystä tarjoten näin vertailupohjaa oppilaan itsearviointiin. Erityishuomiota kiinnitetään oppilaan työskentelyyn ryhmässä, reilun pelin sekä sääntöjen noudattamiseen ja yritteliäisyyteen.

Fyysisen toimintakyvyn arviointi
Fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteena. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta. Tähän apuvälineenä on mm. move-mittaukset. Oppilas seuraa omaa kuntoaan vuosittain tehtävien Move- mittausten avulla. Kahdeksannella luokalla Move- mittaukset ajoitetaan niin, että niiden tulokset ovat käytettävissä koululääkärin tarkastuksissa. Tämän vuoksi mittaukset voidaan aloittaa jo seitsemännen luokan kevätlukukaudella.

Sosiaalisen toimintakyvyn arviointi
Lukuvuoden aikana opettaja tekee jatkuvaa arviontia siitä, miten oppilaan yhteistyö sujuu ryhmän muiden jäsenten kanssa ja miten vastuullisesti hän toimii yhteisissä oppimistilanteissa. Näiden tavoitteiden saavuttamisen arvioinnissa käytetään myös itsearviointia, oppilaan ja opettajan välistä palautekeskustelua ja vertaisarviontia.

Psyykkisen toimintakyvyn arviointi
Lukuvuoden aikana opettaja tekee jatkuvaa arviontia siitä, miten oppilas ottaa vastuuta omasta toiminnastaan ja millaiset hänen itsenäisen työskentelyn taitonsa ovat. Näiden tavoitteiden saavuttamisen arvioinnissa käytetään myös itsearviointia sekä oppilaan ja opettajan välistä palautekeskustelua.

Valinnaisen liikunnan arviointi
Opintojen aikainen arviointi perustuu sekä oppilaan oppimisen että työskentelyn arviointiin. Valinnaisliikunnassa oppilaan arviointi painottuu oppimista ja taitoja enemmän työskentelyyn kuten fyysiseen aktiivisuuteen, parhaansa yrittämiseen, vastuun ottamiseen ja yhteistyökykyyn. Arviointi perustuu valtakunnallisen opetussuunnitelman tavoitteisiin.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut liikunnan oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso liikunnan valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Liikunnan päättöarvioinnin kriteerit hyvälle osaamiselle (arvosanalle 8) oppimäärän päättyessä

Opetuksen tavoite	Sisältö-alueet	Arvioinnin kohteet oppiaineessa	Arvosanan kahdeksan osaaminen
Fyysinen toimintakyky
T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen	S1	Työskentely ja yrittäminen	Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaan yleensä aktiivisesti kokeillen ja harjoitellen erilaisia liikuntamuotoja.
T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja	S1	Ratkaisujen teko erilaisissa liikuntatilanteissa	Oppilas tekee useimmiten tarkoituksenmukaisia ratkaisuja erilaisissa liikuntatilanteissa.
T3 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään tasapaino- ja liikkumistaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa	S1	Motoriset perustaidot (tasapaino- ja liikkumistaidot), eri liikuntamuodoissa	Oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa tasapaino- ja liikkumistaitoja useimmissa opetetuissa liikuntamuodoissa.
T4 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään välineenkäsittelytaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri välineillä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa	S1	Motoriset perustaidot (välineenkäsittelytaidot) eri liikuntamuodoissa	Oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa välineenkäsittelytaitoja useimmissa opetetuissa liikuntamuodoissa.
T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta	S1	Fyysisten ominaisuuksien arviointi, ylläpito ja kehittäminen	Oppilas osaa arvioida fyysisiä ominaisuuksiaan ja sen pohjalta harjoittaa voimaa, nopeutta, liikkuvuutta ja kestävyyttä.
T6 vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä	S1	Uima- ja vesipelastustaidot	Oppilas osaa uida, pelastautua ja pelastaa vedestä.
T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan	S1	Toiminta liikuntatunneilla	Oppilas toimii turvallisesti ja asiallisesti liikuntatunneilla.
Sosiaalinen toimintakyky
T8 Ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen	S2	Vuorovaikutus- ja työskentelytaidot	Oppilas osaa toimia eri liikuntatilanteissa yhteisesti sovitulla tavalla.
T9ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä ottamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista	S2	Toiminta yhteisissä oppimistilanteissa	Oppilas noudattaa reilun pelin periaatteita ja osoittaa ottavansa vastuuta yhteisistä oppimistilanteista.
Psyykkinen toimintakyky
T10kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa oppilaan itsenäisen työskentelyn taitoja	S3	Työskentelytaidot	Oppilas osaa pääsääntöisesti työskennellä vastuullisesti ja itsenäisesti.
T11huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä	S3	Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.
T12auttaa oppilasta ymmärtämään riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille	S3		Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.
T13tutustuttaa oppilas yleisten liikuntamuotojen harrastamiseen liittyviin mahdollisuuksiin, tietoihin ja taitoihin, jotta hän saa edellytyksiä löytää itselleen sopivia iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia	S3		Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.