Edu.fi : Tekstilaji opetuksessa

Tekstilaji eli genre kertoo tekstin kokonaisrakenteesta: onko se esimerkiksi tutkielma tai arvostelu. Opetussuunnitelmassa tekstilaji tarkoittaaa sosiaaliseen kanssakäymiseen vakiintunutta toimintatyyppiä, joka ohjaa, miten kielen tai muiden merkityksiä tuottavien keinojen avulla (kuvat, ääni, äänensävy, eleet, ilmeet, liikkeet, typografia) toimitaan toistuvissa vuorovaikutustilanteissa. Tekstilaji on siten yhteisölliseen toimintaan osallistumista. Erilaiset tekstit (uutinen, ruokaohje, biologian lajikuvaus) eivät ole itsessään tekstilajeja, vaan "tekstilajien toteutumia". Tekstilajin opiskelun tarkoituksena ja tavoitteena oppilaalle on ymmärtää tekstin merkitys ja sen tavoite.

Opetussuunnitelmassa tekstilajit jaetaan neljään genreperheeseen, joilla kullakin on omanlaisensa kielenkäytöntapa ja oma sosiaalinen päämääränsä. Tekstilajit ovat:

• Kertovat tekstit: jäsentyvät ajan suhteen
• Kuvaavat tekstit: kouluopetuksen tietotekstit
• Ohjaavat
• Kantaaottavat eli argumentoivat tekstit: arviointeja, tulkintoja, perusteluja, keskusteluja eri näkemysten välillä
• lisäksi vuosiluokilla 7-9: pohtivat tekstit, joita pidetään kantaa ottavien taksteien synonyyminä tai niiden alaryhmänä.

Tekstilajien vaiheet noudattavat tiettyä kaavaa ja niistä muodostuu jatkumoja. Esimerkkinä historian tekstit, jotka etenevät varhaisten vuosien omaelämänkerrallisista teksteistä 5. ja 6.- luokan historian opetuksen historiallisiin kuvauksiin ja yläkoulussa edelleen historian opetuksen historiallisiin selvityksiin. Samalla kieli muuttuu vähitellen abstraktimmaksi ja vaativammaksi. 

Monilukutaito on abstraktimpi laaja-alaisen osaamisen tavoite, kun taas tekstilajitaitojen oppiminen on konkreettisempaa opetuksessa ja opiskelussa toteutettavaa tekstityötä. Tekstilajien nimeäminen ja niiden rakenteiden analysointi ovat keino kasvattaa oppilaan tekstitajuisuutta. Mallien ja vaiheiden kuvaaminen auttaa oppilasta saamaan kokonaiskuvan siitä, mitä kussakin tekstilajissa edellytetään. Tekstejä tulkittaessa ja niitä tuotettaessa tärkeitä apukysymyksiä oppilaalle ovat:

• mistä teksti kertoo
• mihin tarkoitukseen tekstiä käytetään
• missä tietyn tekstin voisi kohdata (koulussa, vapaa-ajalla, mediassa)
• millaiset kielelliset, tekstuaaliset ja monimodaaliset keinot ovat tekstille tyypillisiä ja millaisia merkityksiä ne rakentavat
• millaisia keinoja käyttämällä voi laatia tekstin, jolla on toivottu vaikutus.