Loppukoonti: Äidinkieli ja kirjallisuus alakoulussa ja minä sen opena nyt

Sarin ja Saaran päivänä 19.7.2019

Tässä tekstissä palaan ensimmäisellä demolla tekemääni ennakkokäsitystehtävään Äidinkieli ja kirjallisuus alakoulussa ja minä sen opena sekä 2. demon jälkeen itselleni asettamiini tavoitteisiin. Luon ensin katsauksen ennakkokäsitykseeni, minkä jälkeen kuvaan itselleni tärkeimmät tavoitteet ja sisällöt perusopetuksen opetussuunnitelmasta. Seuraavaksi kuvaan asettamiani tavoitteita linkittäen niitä tutkimuksiin, artikkeleihin ja omiin kokemuksiini. Lopuksi kuvaan vahvuuksiani ja kehittämiskohtia äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana alakoulussa. 

Ennakkokäsitykseni sekä ajatukseni nyt: Vuorovaikutus on kaiken perusta
Ennakkokäsityksessäni pohdin äidinkielen toimivan linkkinä ja tiiviisti yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa: äidinkieli toimii kaikkien oppiaineiden keskiössä, sillä sen avulla harjoitetaan itseilmaisua, vuorovaikutusta, tunteiden ja ajatusten ilmaisemista, mutta myös kyseenalaistamista ja mielikuvitusta. Keskeistä oli mielestäni myös ajatusten ja tunteiden näkyväksi tekeminen sekä muiden ajatusten kuunteleminen, huomioiminen ja ymmärtäminen. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014, 106-107, 162-163) äidinkielen ja kirjallisuuden tavoitteiden osa-alueet ovat vuorovaikutustilanteissa toimiminen, tekstien tulkitseminen ja tuottaminen sekä kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen. Omasta mielestäni vuorovaikutus on näistä kaiken perusta. Rakentava ja kannustava, osallisuutta tukeva ja avoimuuteen rohkaiseva vuorovaikutus edesauttaa myös muissa osatavoitteissa edistymistä. Erityisopettajana koen, että oppilaan vahvuuksien esille nostaminen, kannustus ja palaute ovat tärkeimpiä tehtäviä opettajan työssä. Myös perusopetuksen opetussuunnitelman (2014, 160) mukaan opetus perustuu yhteisölliseen ja funktionaaliseen käsitykseen kielestä, jolloin keskeistä on kielen rakenteiden tutkiminen vuorovaikutuksellisesti eri kielenkäyttötilanteiden että tekstilajeihin tutustumisen yhteydessä.

 

Tärkeimmät tavoitteet opetussuunnitelmassa

Opetuksen painopiste äidinkielessä 1-2- luokilla on luku- ja kirjoitustaidon perustan luomisessa, oppimaan oppimisen ja vuorovaikutustaitojen kehittämisessä. Tavoitteena opetuksessa on herättää kiinnostusta kieleen, ilmaisuun ja erilaisten tekstien tuottamiseen ja tulkitsemiseen. Suomen kielen opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kielen, moniluku- ja ja vuorovaikutustaitoja ja tutustuttaa kirjallisuuteen ja kulttuuriin. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 106.) 1-2- luokkalaisten tavoitteissa mielestäni edelleen tärkein asia on mainittu ensimmäisenä: Ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa (T1) ja kehittämään niissä kieltä ja mielikuvitusta tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua erilaisiin ryhmä- ja viestintätilanteisiin ja tutustua niiden käytänteisiin (T 2). Vaikka tekstien tulkitsemisen ja  tuottamisen taidot ovat tärkeitä, nostaisin tärkeiksi tavoitteiksi myös sekä kannustamisen havainnointiin ja sen, että opettaja auttaa oppilasta huomaamaan, että omalla kielenkäytöllä on vaikutusta toisten käyttäytymiseen (T12). (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 106-107.) Joissakin tapauksissa haasteeksi nousee tavoite innostaa oppilasta valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja kehittämään lukuharrastustaan (T 13). Tämä liittyy tekstissä myöhemmin esittämääni tavoitteeseen. Kirjastoon ja sen käyttöön tutustuminen on mielestäni tärkeää, sillä koska kaikki perheet eivät käytä kirjaston palveluja, koulun on hyvä mahdollistaa sen käyttö kaikille oppilaille. 

3-6- luokilla opetuksen erityisenä tehtävänä äidinkielessä on oppilaiden ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojen ja lukemisen ja tekstien tuottamisen taitojen ja strategioiden sujuvoittaminen sekä tekstivalikoiman laajentaminen. Suomen kielen opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kielen, moniluku- sekä vuorovaikutustaitoja ja tutustuttaa kirjallisuuteen ja kulttuuriin. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 161, 162. ) Draamaa ja kirjallisuuden opetusta yhdistetään muiden oppiaineiden opetukseen. Omaehtoinen lukeminen on tärkeä tavoite ja sitä tuetaan suhteessa oppilaan omaan luku- ja kirjoitustaitoon. Myös tämä tavoite liittyy omaan tavoitteeseeni, mitä kuvaan myöhemmin tässä tekstissä. Vuosiluokilla 3-6 yksi tärkeimmistä tavoitteista liittyy myös vuorovaikutukseen : opastaa oppilasta vahvistamaan taitoa toimia rakentavasti erilaisissa viestintäympäristöissä ja ilmaisemaan mielipiteensä (T1) ja opastaa huomioimaan toisten tarpeita ryhmäviestintätilanteissa (T2). (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 162.) Myös kannustaminen ja ohjaaminen luovuuden käyttöön (T3) sekä kehittämään myönteistä viestijäkuvaa yhdistettynä haluun toimia erilaisissa, myös monimediaisissa vuorovaikutustilanteissa (T4) ovat mielestäni todella tärkeitä tavoitteita. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 162.) Näiden avulla oppilas motivoituu oppiaineen sisällöistä. Lukutaidon sujuvoituminen (T5) on erittäin tärkeä tavoite, kun reaaliaineita tulee näillä luokilla lisää. 

3-6- luokilla tavoitteiksi on myös nostettu tiedon luotettavuuden arviointiin ohjaaminen (T7) ja tekstin vastaanottajan huomiointi, kuten eettinen toiminta verkossa yksityisyys ja tekijäoikeudet huomioiden (T12). Erittäin tärkeä tavoite on myös tukea oppilasta kielellisen ja kulttuurisen identiteetin rakentamisessa, ohjata arvostamaan eri kulttuureja ja kieliä, kuten myös luoda mahdollisuuksia tutustua media- ja kulttuuritarjontaan ja oman kulttuurin tuottamiseen. (T15) (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 163.)

 

Omien tavoitteiden saavuttaminen kurssin aikana

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille kielikasvatusta yhteistyössä muiden oppiaineiden ja kotien kanssa. Tavoitteena on tukea oppilasta oman kielellisen ja kulttuurisen identiteetin rakentamisessa yhteiskunnassa, joka on sekä monikulttuurinen että myös tiiviisti mediaan kytköksissä. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 160.)

Tämän kurssin aikana minulle on vahvistunut käsitys siitä, miten suuri merkitys äidinkielellä ja kirjallisuudella on osaltaan oppilaan itsetunnon tukemisessa ja minäpystyvyyden rakentumisessa. Siinä lähtökohtana on oppilaantuntemus, opettajan antama kannustus ja tuki sekä onnistumisen mahdollisuuksien tarjoaminen. Selkeä struktuuri ja tietynlainen ennakoitavuus koulutyössä on yleensä sekä oppilaan että opettajan etu. Oppilaan pitäisi saada tietää, mitä häneltä odotetaan, minkä lisäksi hänelle tulisi tarjota osallisuuden kokemuksia. Äidinkielen oppiaineessa erilaisiin tekstilajeihin tutustuessa oppilaiden tulee saada kokea ja ymmärtää sekä erilaisten tekstilajien rakenne ja tavoite, kuin myös se, että jokaisella on vahvuuksia jossain tekstilajissa.  (Luukka, M-R.  Lukiloki- videossa https://youtu.be/yioCHZyJcyM) Minäpystyvyys heijastuu oppilaan viestijäkuvaan eli käsitykseen itsestään viestijänä. Opin demoilla, että heikko viestijäkuva hankaloittaa oman tavoitteen asettamista jopa 7. Luokalla! Koen tärkeäksi tavoitteeksi itselleni panostaa oppilaan minäpystyvyyden ja viestijäkuvan vahvistamiseen, kun ensi lukuvuonna opetan kuudetta luokkaa. Minäpystyvä kykenee ottamaan haasteita vastaan ja pystyy asettamaan tavoitteita riittävän korkealle ja sitoutuu harjoittelemaan. (Luukka, Lukiloki- videoPalaute kirjoittamistaitojen kehittämisen tukena https://youtu.be/yioCHZyJcyM)

Tärkeintä on mielestäni tukea ja rohkaista oppilasta tunnistamaan oma erityislaatuisuutensa, omat vahvuutensa sekä arvostamaan itseään. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 20.) Perusopetussuunnitelman perusteissa laaja-alaisen osaamisen tavoitteessa Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) mainitaan opetuksen tavoitteeksi tukea oppilaiden kasvua monipuolisiksi ja taitaviksi kielenkäyttäjiksi sekä äidinkielellään että muilla kielillä. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 21.) Se on kielitietoisuuden vahvistamista, mikä opettajan täytyy muistaa joka päivä työssään. Opettajan tulisi muistaa, että kaikissa oppiaineissa pitää opettaa kunkin oppiaineen omaa kieltä, mutta myös lukemisstrategioita. Kielitietoisessa opetuksessa tuetaan kaikkien oppilaiden osallisuutta ja vuorovaikutusta hyödyntäen kaikkia ryhmässä olevia kieliä. Kielitaidon ja kielitietoisuuden kehittyessä kehittyvät myös oppimis- ja ajattelutaidot. (Soppi-video: kielitietoisuus, soppi.jyu.fi)

Sosiokulttuurinen näkemys lukutaidosta lähtee oppilaan jo hallitsemista tekstiympäristöistä ja teksteillä toimimisen tavoista. (Kauppinen 2010, 178.) Vaikka kognitiivinen näkemys lukemisen osataitojen kehittymisestä on hyvä tietää, opettajan täytyy tukea oppilasta myös huomaamaan, mihin lukutaitoa ja kieltä voi käyttää eri yhteisöissä. (Kauppinen 2010, 178-179.) Oppimista tapahtuu parhaiten oman mielenkiinnon heräämisen kautta ja siten se tuo henkilökohtaista merkitystä itselle (Lonka 2015, 222-223.) Itselleni merkityksellisiä asioita ovat kurssin alussa asettamani tavoitteet:

Ensimmäinen tavoitteeni oli löytää oppilaita innostavia ja motivoivia tapoja herättää ja ylläpitää lukemisen innostusta.Omassa työssäni erityisopettajana olen paljon pohtinut sitä, miten oppilaiden innostusta lukemiseen voisi herättää ja ylläpitää. Juuri siksi innostuin lukemiseen innostamisen aiheesta ryhmätyössä. Nimenomaan heikoimmat lukijat tarvitsisivat eniten tukea, mutta juuri he ovat vähiten motivoituneita. Mitä heikompi lukija oppilas on, sitä suunnitelmallisempaa ohjausta sekä lukemiseen että vastauksen löytämiseen tekstistä opettajan täytyy antaa. (Tukia, K. , Aalto, E. & Mustonen, S. 2007, 32.) Myös presidentin puoliso Jenni Haukio on osoittanut huolensa erityisesti poikien lukutaidon puolesta ja hän muistuttaa lukemisen merkityksestä tunneälyn kehittäjänä, sillä se on avain sekä osallisuuteen yhteiskunnassa että syrjäytymisen välttämiseen. (SuomiAreena 16.7.2019 Keskustelu lukutaidosta.) Kauppisen (2010, 297) mukaan lukemisen näkeminen lisäksi sosiaalisena toimintana kehittää osaltaan oppilasta kokonaisvaltaisesti, jolloin eläytyvän lukemisen avulla myös tunnetaidot kehittyvät.

Useat lukemisen edistämishankkeet pyrkivät herättämään lasten innostusta lukemiseen, kuten jääkiekon pelaajien lukeminen koululaisille. (https://ls24.fi/uutiset/lukon-pelaajat-erilaisessa-roolissa-innostavat-poikia-lukemaan) Myös Suomen Kuvalehden jutun huippu-urheilijoiden parhaista lukukokemuksista toivoisin herättävän useammankin nuoren mielenkiinnon tarttua kirjaan. Koen erittäin tärkeäksi, että omalta osaltani osoitan kiinnostusta lukemiseen ja kiinnostun myös oppilaiden elämismaailmasta ja luku-, kirjallisuus-, viestintä- ja kulttuurikokemuksista. Opettajan mallilla ja lukukokemusten jakamisella oppilaille on suuri merkitys lukemisen arvostuksen kasvattajana. Siksi on tärkeää, että opettaja kertoo lukukokemuksistaan, keskustelee luetusta ja kertoo omia mielipiteitään kirjoista. Kun opettaja tekee lukemisesta ja sen merkityksestä näkyvää, oppilaat ymmärtävät lukemisen arvokkaaksi, hyödylliseksi ja kehittäväksi. Erityisesti tällä on merkitystä niille lapsille, joiden kotona lukemista ei arvosteta. (Aerila & Kauppinen 2019, 11.) Lukukokemusten jakamisen kautta voi tutkia oppilaiden kanssa luontevasti tekstilajin lisäksi myös kielioppia ja kielen rakennetta.

Toisena tavoitteenani oli pystyä tarjoamaan oppilaille monipuolisia kokemuksia äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa.Haasteena äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa- kuten kaikissa muissakin oppiaineissa on mielestäni se, että opittavien asioiden tulisi olla merkityksellisiä oppilaille ja samalla tietyt opetussuunnitelman sisältö- ja taitotavoitteet tulisi pystyä saavuttamaan. Minun tehtäväni on tarjota oppilaille mahdollisuuksia tutustua eri kirjallisuuden lajeihin ja koko äidinkielen kenttään, ja innostua niistä. Toisaalta minun täytyy vahvistaa innostusta antamalla oppilaille mahdollisuuksia omiin valintoihin ja omien kokemusten esilletuomiseen. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 160. ) Opettajana minun täytyy muistaa vahvistaa oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja osaamisestaan. Esimerkiksi kielteinen kirjoittamiskäsitys voi ehkäistä kehitystä tulevaisuudessa, sillä kielteisesti kirjoittamiseen suhtautuva ei pysty asettamaan tavoitteita tulevaisuudelle eikä näe mahdollisuuksia kehittyä. (Torvelainen, P. LUKI- lokivideo video Palaute kirjoittamistaitojen kehittämisen tukenahttps://youtu.be/yioCHZyJcyM) Ryhmätöissä jaoimme toisillemme todella hyviä, innostavia, toiminnallisia ideoita niin sanaluokkien oppimiseen kuin tarinan kerrontaan, draaman hyödyntämiseen kuin lukuinnostuksen herättämiseenkin. Uskon, että materiaalin avulla saan hyvät mahdollisuudet tavoitteessani edistymiseen. Osaltaan monipuolisia kokemuksia tuo vertais- ja itsearvioinnin harjoitteleminen heti ensimmäiseltä luokalta lähtien. Kaikenkaikkiaanhan opetuksen tavoitteena on kasvattaa oppilaista itse itselleen palautetta antavia oppilaita, jotka vievät itse kehitystä eteenpäin. (Lukiloki- video: Palaute kirjoittamistaitojen kehittämisen tukena https://youtu.be/yioCHZyJcyM)

 

Omien taitojen arviointi

Vuorovaikutustaidot koen vahvuudekseni. Olen ilahtunut oppiessani demojen aikana sosiaalisesta tavasta ajatella kirjoitus- ja luomisprosessia: sen ei tarvitse olla tyhjästä syntyvää, vailla valmistautumista olevaa ja heti valmista vaativaa, kuten omana alakouluaikanani, vaan sekä lukeminen että kirjoittaminen ja tarinan kertominen voi olla yhteisöllistä ja ryhmissä tai parin kanssa tapahtuvaa! Kallionpään (2014, 67) mukaan uusi kirjoittaminen onkin tekstin tuottamista välillä yhteisöllisesti ja multimodaalisia taitoja hyödyntäen, jolloin tekstiin liittyy ääntä, kuvaa, videota tai muita merkityksiä välittäviä osia. Tekemämme lasten tekstit- tehtävä toteutti juuri tuota ideaa. Multimodaalisten tekstien lisääntyminen muuttaa Kauppisen (2010, 11) mukaan tekstikulttuuria, millä on selkeät vaatimukset myös opetukselle. Se on haaste ja kehittämiskohde, johon aion tarttua heti ensi lukuvuotta suunnitellessani.

 

Keskeisimmät kulttuurisisällöt perusopetuksen opetussuunnitelmassa ovat sanataide, media, draama, teatteritaide, puhe- ja viestintäkulttuurit. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 160.) Näistä eniten koen tarvitsevani harjoitusta draamassa sekä mediasisältöjen tulkitsemisessa ja tuottamisessa. Kurssin myötä olen saanut paljon periaatteellista ja teoriatietoa, jota minun täytyy pystyä harjoittelemaan käytännössä. Vasta sitten voin sanoa, mitä olen oikeasti oppinut. Parasta on se, että minun ei tarvitse keksiä työtapoja ja menetelmiä itse, vaan minulla on mahtava tietopaketti itselläni ja suunnittelussa ovat mukana oppilaat ideoineen ja merkityksellisine asioineen sekä arvokas työpari, jonka kanssa voi jakaa ideoita ja kokemuksia.

LÄHTEET:

Aerila, J-A. & Kauppinen, M. 2019. Sytytä lukukipinä. Pedagogisia keinoja lukuinnon herättelyyn. Jyväskylä: PS- kustannus

Haukio, J.16.7.2019. Paneelikeskustelu lukutaidosta SuomiAreenassa. https://duunitori.fi/tyoelama/suomiareena-jenni-haukio?utm_source=Tyopaikkavahti&utm_medium=email&utm_campaign=Tyopaikkavahti

Kallionpää. O. 2014. Mitä on uusi kirjoittaminen? Uusien mediakirjoitustaitojen merkitys. Media & viestintä 37 (2014): 4, 60-78.

https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/45309/Mitä%20on%20uusi%20kirjoittaminen.pdf?sequence=3&isAllowed=yLuettu 17.7.2019

Kauppinen, M. 2010. Lukemisen linjaukset. Lukutaito ja sen opetus perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmissa. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Humanities 141. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/24964/9789513940119.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luettu verkossa 16.-17.7.2019

Lonka, K. 2015. Oivaltava oppiminen. Helsinki: Otava

Luukka, M-R. & Torvelainen, P. LUKiloki- video. Palaute kirjoittamistaitojen kehittämisen tukena https://youtu.be/yioCHZyJcyM

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2014:96. Helsinki: OPH. 2017, 5. Painos.

Tukia, K. , Aalto, E. & Mustonen, S. 2007. S2- oppilas lukijana. Miten opetan tekstinymmärtämisen taitoja? Virke 4/2007. http://soppi.jyu.fi/S2-oppilas%20lukijana.pdf. Tulostettu 16.10.2018

Palaute Päiville

Kiitos Päivi! Olet ollut ihana eli kannustava, kuunteleva sekä opiskelijat hyvin huomioiva opettaja kurssillamme. Pahoittelut siitä, että en oivaltanut paneutua tehtäviin huolellisemmin, vaikka ohjeet ovatkin olleet selkeät.