Datan visualisointi: Infografiikka
Infografiikka
Tilastotko muka kuivia!
Digitaalisessa mediakulttuurissa tietoa ja erilaisia tilastoja saatetaan yhä enenevässä määrin visuaalisesti kiinnostavaan muotoon. Uusien medioiden myötä perinteiseen taulukkoon tai kuvioon voidaan tuoda animaatioita sekä äänen ja interaktiivisuuden ulottuvuuksia, jolloin saadaan aikaan monimuotoisia esityksiä. Tätä tiedon tai kerätyn aineiston kuvallistamista kutsutaan infografiikaksi.
Florence Nightingalea voidaan pitää infografiikan pioneerina. Hän kuvallisti numeerista dataa (1858) Krimin sodan sotilaiden kuolemaan johtaneista syistä tuodakseen yleiseen tietoisuuteen huonojen elinolosuhteiden terveysvaikutukset. Lähde: Wikimedia Commons (PD)
William Playfairin kuvio (1821) oli ensimmäinen, jossa käytettiin horisontaalista ja vertikaalista akselia asioiden kuvaamiseksi. Lähde: economist.com (PD)
Infografiikka antaa mielenkiintoisen muodon tilastolliselle sisällölle
Infografiikan tekijät ovat usein ammatiltaan kuvittajia tai graafisia suunnittelijoita. He miettivät työkseen, miten kuvallistaa monimutkaisia aineistoja, kuten tilastoja, tutkimustuloksia ja aineistovertailuja katsojalle helposti avautuvalla tavalla. Infografiikan visuaalisessa ilmeessä voidaan hyödyntää niin kuvioita, taulukoita, graafeja, ikonografiaa, kuvituksia kuin valokuvaa.
Infografiikan lisääntynyt käyttö tiedon kuvallistamisessa liittyy siihen, miten ihmisen aivot käsittelevät tietoa. J. Medinan Brain Rules -teoksessa (2011) nousee esiin kaksi infografiikan luomisen kannalta merkityksellistä tekijää: 1. Näköaisti on aisteista merkityksellisin, 2. Ihminen ei kiinnitä huomiota tylsiin asioihin, eli kiinnostusta tarvitsee ylläpitää.
Tiedon visualisointi on vaikuttamisen keino
Datan visualisointi on tärkeiden kaavojen, kuvioiden ja toistuvien aiheiden esiin nostamista. Siinä muunnetaan abstraktit numeeriset arvot ja niiden suhteet toisiinsa kuvalliseen asuun eli visuaaliseen muotoon. Perinteisiä tilastollisia tapoja kuvata dataa on monia. Soveltuuko perinteinen pylväsdiagrammi kuitenkaan inhimillisen toiminnan kuvaamiseen? Tutkimustulosten tai numeeristen arvojen esittäminen ymmärrettävässä muodossa on tärkeä vaikuttamisen keino. Tiedon visualisointi monimuotoisiksi esityksiksi tekee tieteellisen aineiston tiedosta kiinnostavaa ja katsojalle mielekästä.
Kuva välittää merkitystä yli kielirajojen
Tiedon visualisointiin infografiikaksi on vaikuttanut 1930-luvulla Gerd Arntzin kuvittamat graafiset ikonit. Isotypen (International System of Typographic Picture Education) tarkoitus oli olla ymmärrettävä yli kielirajojen. Isotype-ikonit ovat pelkistettyjä ja universaaleja merkitykseltään. Nykypäivänä olennainen osa arkipäiväistä viestintäämme ovat emojit, jotka ovatkin tietynlainen jatkumo Isotype-järjestelmälle. Ajankohtaisia muutoksia emojien merkkijärjestelmään ovat tuoneet niin uudenlaiset kulttuuriset, yhteiskunnalliset kuin teknologiset muutokset.
Gerd Arntzin Isotype-ikoneita.Lähde: Flickr (jwyg, CC BY-SA 2.0)
Unicode emoji-kuvasto muuttuu säännöllisesti päivitysten myötä. Vuoden 2017 lisäyksiä ovat mm. lentävä lautanen ja imettävä äiti. Lähde: (c) 2017 Emojipedia