Lappeenrannan raatihuone: on rakennus Lappeenrannan keskustassa. raatihuone rakennettiinvuonna 1829, ja lopullisen ulkoasunsa se sai 1840-luvulla. Se on

Suomen vanhin puinen raatihuone. Rakennus oli käytössä pitkään raastuvanoikeuden ja kaupunginvaltuuston perinteisenä kokouspaikkana, kunnes monien muiden kaupunkien raatihuoneiden tavoin sen käyttö väheni hallinnon siirryttyä kaupungintaloon vuonna 1983.

Lappeenrannan ensimmäinen julkinen rakennus: Elokuussa 1829 valmistunut raatihuone oli kirkon lisäksi Lappeenrannan ensimmäinen julkinen rakennus. Se oli kooltaan 11 x 17 metrin suuruinen laudoilla vuorattu, keltaiseksi maalattu hirsirakennus, jossa oli mustaksi maalattu, kaksikerroksinen lautakatto.

Ensimmäinen laajennus 1840-luvulla-ja kellotorni. Lappeenrannan uusi keskusta siirtyi vähitellen Linnoituksesta raatihuoneen ympärille. Raatihuoneen tilat kävivät ahtaiksi varsinkin, kun huveja ja seuraelämää varten kaivattiin lisää tilaa. Raatihuonetta päätettiinkin laajentaa 1840-luvulla.


Laajennus käsitti 9 x 14 metrin suuruisen juhlasalin musiikkilehtereineen, kaksi sivuhuonetta ja kellotornin.

Kello hankittiin ilmajokelaiselta käsityömestari Juhana Ala-Könniltä. Alkuperäinen kello palveli kaupunkilaisia 126 vuotta, vuoteen 1973 asti, jolloin torniin asennettiin sähkökäyttöinen kello. Alkuperäistä kelloa säilytetään Etelä-Karjalan museossa.

Nykyisin kaupungin juhla- ja edustustila: Kaupunginhallitus on vahvistanut raatihuoneelle käyttösäännöt ja niiden mukaan raatihuone on ensisijaisesti kaupungin juhla- ja edustustila.

Raatihuone on yleisölle avoinna kerran vuodessa kaupungin Avointen ovien päivänä.

Kuva Raatihuoneesta

Kuva Raatihuoneen Pienoismallista:

Osoite Raastuvankatu7 Lappeenranta