Essi Muttilainen
Oma tutkimuskohteeni: Lappeenrannan kirkko
Lappeenrannan kirkko sijaitsee Lappeenrannan keskustassa Pallon-Tyysterniemen kaupunginosassa. Se on valmistunut vuonna 1924, ja se on Lappeenrannan luterilaisen seurakunnan pääkirkko.
Kuva Lappeenrannan kirkosta.
Kirkon taustatietoja:
Kirkko sijaitsee harjanteella, jota on aiemmin nimitetty Myllymäeksi. Se suunniteltiin alun perin ortodoksiseksi sotilaskirkoksi kaupungin venäläisen varuskuntaväen käyttöön. Kirkon suunniteli Georg Kosekov. Jos olet käynyt Lappeenrannan kirkossa, muistat varmasti alttarilla olevan lasimaalauksen "Kristus Ristillä", sen on tehnyt Ilmari Launis, vuonna 1924. Kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1912, ja alkuperäisen suunnitelman mukaan sen piti valmistua vuonna 1913, mutta rakennustyöt viivästyivät ja lopulta ensimmäinen maailmansota katkaisi työt kokonaan. Suomen itsenäistyttyä keskeneräisestä kirkosta tuli aluksi valtion omaisuutta, mutta myöhemmin se siirtyi Lappeenrannan seurakunnalle. Kirkon muuttamiseksi luterilaiseksi kirkoksi seurakunta tilasi muutospiirustukset Josef Stenbäckiltä ja tekstissä aiemmin mainitulta Ilmari Launikselta. Kirkon alakerrassa on juhlasali ja kappeli. Siellä on istumapaikat 70 henkilölle. Tilan vieressä on käytettävissä keittiö. Alasali soveltuu parhaiten kahvitilaisuuksiin. Kun astut kirkkoon sisälle, menet ensin mutkittelevaa "porraskäytävää" pitkin, jonka jälkeen pääset itse kirkkotilaan. Kun olet kirkkotilassa, näet pitkän alttarille johtavan käytävän, jonka molemmilla puolilla on pitkiä penkkejä. (Kirkossa on 550 istumapaikkaa.)
Kirkon ulkonäkö:
Kirkossa on päätorni ja neljä pienempää tornia, joissa kaikissa on kupukatto. Pienet kupolit valmistuivat arkkitehti Sami Vuorisen suunnitelmien mukaan 2008. Kirkon rakennusmateriaali on tiili. Jos satut liikkumaan illalla tai hämärällä esimerkiksi Lappeenrannan sataman seudulla, voit nähdä kuinka kauniisti kirkko hohtaa pimeässä.
Kuva Satamasta. Kuvassa näet, kun kirkko loistaa
upeasti iltavalaistuksessa.
Perhejuhlat ja hautajaiset:
Yleisimpiä perhejuhlia ovat ristiäiset, rippijuhlat, häät ja kodin siunaus. Mukaan kuuluu totta kai myös surullinen tapahtuma eli hautajaiset. Pitkät perinteet ristiäisissä, rippijuhlissa, häissä ja hautajaisissa jäsentävät elämänkaartamme ja muodostuvat käännekohdiksi ja vahvoiksi muistoiksi. Kodinsiunaus on juhlava tapahtuma, jossa pyydetään yhdessä ystävien ja sukulaisten kanssa siunausta kodille ja sen asukkaille. Siinä ei siunata vain seiniä ja uusia tiloja, vaan ennen kaikkea kodin ihmiset ja heidän elämänsä. Seurakunnan kirkkosaleja ja muita juhlatiloja voi varata kirkollisia perhejuhlia sekä esimerkiksi syntymäpäiväjuhlia, kihlajaisia ja sukujuhlia varten.
Video Lappeenrannan seurakunnan kamarikuorosta:
Kuva Lappeenrannan kirkosta.
Kirkon taustatietoja:
Kirkko sijaitsee harjanteella, jota on aiemmin nimitetty Myllymäeksi. Se suunniteltiin alun perin ortodoksiseksi sotilaskirkoksi kaupungin venäläisen varuskuntaväen käyttöön. Kirkon suunniteli Georg Kosekov. Jos olet käynyt Lappeenrannan kirkossa, muistat varmasti alttarilla olevan lasimaalauksen "Kristus Ristillä", sen on tehnyt Ilmari Launis, vuonna 1924. Kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1912, ja alkuperäisen suunnitelman mukaan sen piti valmistua vuonna 1913, mutta rakennustyöt viivästyivät ja lopulta ensimmäinen maailmansota katkaisi työt kokonaan. Suomen itsenäistyttyä keskeneräisestä kirkosta tuli aluksi valtion omaisuutta, mutta myöhemmin se siirtyi Lappeenrannan seurakunnalle. Kirkon muuttamiseksi luterilaiseksi kirkoksi seurakunta tilasi muutospiirustukset Josef Stenbäckiltä ja tekstissä aiemmin mainitulta Ilmari Launikselta. Kirkon alakerrassa on juhlasali ja kappeli. Siellä on istumapaikat 70 henkilölle. Tilan vieressä on käytettävissä keittiö. Alasali soveltuu parhaiten kahvitilaisuuksiin. Kun astut kirkkoon sisälle, menet ensin mutkittelevaa "porraskäytävää" pitkin, jonka jälkeen pääset itse kirkkotilaan. Kun olet kirkkotilassa, näet pitkän alttarille johtavan käytävän, jonka molemmilla puolilla on pitkiä penkkejä. (Kirkossa on 550 istumapaikkaa.)
Kirkon ulkonäkö:
Kirkossa on päätorni ja neljä pienempää tornia, joissa kaikissa on kupukatto. Pienet kupolit valmistuivat arkkitehti Sami Vuorisen suunnitelmien mukaan 2008. Kirkon rakennusmateriaali on tiili. Jos satut liikkumaan illalla tai hämärällä esimerkiksi Lappeenrannan sataman seudulla, voit nähdä kuinka kauniisti kirkko hohtaa pimeässä.
Kuva Satamasta. Kuvassa näet, kun kirkko loistaa
upeasti iltavalaistuksessa.
Perhejuhlat ja hautajaiset:
Yleisimpiä perhejuhlia ovat ristiäiset, rippijuhlat, häät ja kodin siunaus. Mukaan kuuluu totta kai myös surullinen tapahtuma eli hautajaiset. Pitkät perinteet ristiäisissä, rippijuhlissa, häissä ja hautajaisissa jäsentävät elämänkaartamme ja muodostuvat käännekohdiksi ja vahvoiksi muistoiksi. Kodinsiunaus on juhlava tapahtuma, jossa pyydetään yhdessä ystävien ja sukulaisten kanssa siunausta kodille ja sen asukkaille. Siinä ei siunata vain seiniä ja uusia tiloja, vaan ennen kaikkea kodin ihmiset ja heidän elämänsä. Seurakunnan kirkkosaleja ja muita juhlatiloja voi varata kirkollisia perhejuhlia sekä esimerkiksi syntymäpäiväjuhlia, kihlajaisia ja sukujuhlia varten.
Video Lappeenrannan seurakunnan kamarikuorosta:
Kuvat tutkimuspaikasta eri vuodenaikoina
Tässä on 4 kuvaa, joissa mielestäni näkyy eniten muutosta:
1.9.2016.
Teimme ensimmäisen tutkimusretkemme 1.9.2016. Ilman lämpötila oli 16°C ja veden 15°C, eli aika samanlämpöiset. Kuvassa ei vielä ole lunta, eikä Saimaa ole jäässä. Suihkulähteestä tulee vettä ja pari sinisorsaakin taisi päätyä kuvaan. Mittailimme myös veden näkösyvyyttä ja jään paksuutta alettiin mitata vasta 10.11.2016. Näkösyvyys oli tuolla retkellä 26dm, eli 2,6m.
10.11.2016.
Neljännen retkemme teimme 10.11.2016. Näky ei siis todellakaan ole samannäköinen, kuin 1.9. Lunta on tullut ja jäätä on sen alla. Tällä retkellä siis mitattiin ensimmäisen kerran jään paksuus, joka oli 3cm. Näkösyvyys oli 22dm. Ilman lämpötila oli -7°C (tuntuu kuin -14°C) ja veden oli 1°C. Tuolloin vesilintuja ei enää näkynyt. Oli todella liukasta ja kylmä. Yhdessä vaiheessa satoi hieman luntakin, mutta kuvassa sitä ei näy. Oli myös hieman huono näkyvyys.
6.4.2017
Seitsemäs retkemme oli 6.4.2017. Vaikka viime kuvaan verrattuna jää näyttää ohuemmalta, kuin 10.11.2016, todellisuudessa se on 41cm paksua, eli jää on paksuuntunut viidessä kuukaudessa 38cm. Lokkeja näkyi aika paljon tuolla retkellä. Näkösyvyys oli 28dm. Ilman lämpötila oli 4°C ja veden oli 1°C, eli ilma on hieman lämpimämpää, kuin vesi. Meillä oli myös tuolla retkellä peini kisa, että kuka arvaa lähimmäksi päivän, jolloin jää sulaa. Itse sanoin toukokuun 5 päivä, mutta se suli jo pari päivää aikaisemmin.
4.5.2017
Kahdeksas eli viimeimen retkemme oli 4.5.2017. Näky on muuttunut hirveän paljon viime kuvasta. Aurinko paistoi ihanasti. Sää oli kirkas ja tuntui todella lämpimältä vaikka lämpöasteita oli vain 7°C. Vesikin oli lämmennyt (9°C). Prinsessa Armaada oli tullut takaisin pitkän talven jälkeen ja jäätelö- sekä lihapiirakkatiskit olivat auenneet. Jää oli sulanut pois ja näkösyvyys oli 23dm. Huomasin myös mm. ampiaisia ja monia puulajeja.
Itse tykkäsin käydä retkillä, paitsi että talvella oli aika kylmä, vaikka yritin pukea hyvin päälle.
1.9.2016. Teimme ensimmäisen tutkimusretkemme 1.9.2016. Ilman lämpötila oli 16°C ja veden 15°C, eli aika samanlämpöiset. Kuvassa ei vielä ole lunta, eikä Saimaa ole jäässä. Suihkulähteestä tulee vettä ja pari sinisorsaakin taisi päätyä kuvaan. Mittailimme myös veden näkösyvyyttä ja jään paksuutta alettiin mitata vasta 10.11.2016. Näkösyvyys oli tuolla retkellä 26dm, eli 2,6m.
10.11.2016.Neljännen retkemme teimme 10.11.2016. Näky ei siis todellakaan ole samannäköinen, kuin 1.9. Lunta on tullut ja jäätä on sen alla. Tällä retkellä siis mitattiin ensimmäisen kerran jään paksuus, joka oli 3cm. Näkösyvyys oli 22dm. Ilman lämpötila oli -7°C (tuntuu kuin -14°C) ja veden oli 1°C. Tuolloin vesilintuja ei enää näkynyt. Oli todella liukasta ja kylmä. Yhdessä vaiheessa satoi hieman luntakin, mutta kuvassa sitä ei näy. Oli myös hieman huono näkyvyys.
6.4.2017Seitsemäs retkemme oli 6.4.2017. Vaikka viime kuvaan verrattuna jää näyttää ohuemmalta, kuin 10.11.2016, todellisuudessa se on 41cm paksua, eli jää on paksuuntunut viidessä kuukaudessa 38cm. Lokkeja näkyi aika paljon tuolla retkellä. Näkösyvyys oli 28dm. Ilman lämpötila oli 4°C ja veden oli 1°C, eli ilma on hieman lämpimämpää, kuin vesi. Meillä oli myös tuolla retkellä peini kisa, että kuka arvaa lähimmäksi päivän, jolloin jää sulaa. Itse sanoin toukokuun 5 päivä, mutta se suli jo pari päivää aikaisemmin.
4.5.2017Kahdeksas eli viimeimen retkemme oli 4.5.2017. Näky on muuttunut hirveän paljon viime kuvasta. Aurinko paistoi ihanasti. Sää oli kirkas ja tuntui todella lämpimältä vaikka lämpöasteita oli vain 7°C. Vesikin oli lämmennyt (9°C). Prinsessa Armaada oli tullut takaisin pitkän talven jälkeen ja jäätelö- sekä lihapiirakkatiskit olivat auenneet. Jää oli sulanut pois ja näkösyvyys oli 23dm. Huomasin myös mm. ampiaisia ja monia puulajeja.
Itse tykkäsin käydä retkillä, paitsi että talvella oli aika kylmä, vaikka yritin pukea hyvin päälle.
Tutkimuslomakkeet
Yhteenveto veden ja ilman lämpötilasta
Aloitimme tutkimusretkemme 1.9.16, jolloin ilman lämpötila oli 16°C ja veden lämpötila oli 15°C, eli lämpötilat olivat aika samanlaiset. (Pilvisyys jatkui 6.4 asti.)Toisen retkemme teimme 23.9.16. Silloin lämpötilat olivat laskeneet, mutta tällä kertaa vesi oli lämpimämpää kuin ilma.
Kolmas retki oli 14.10.16. Silloin ilman lämpötila oli laskenut hyvin paljon. (Ilman lämpötila oli vain 2°C ja veden oli 8°C)
Neljäs retki oli 10.11.16, jolloin ilman lämpötila oli jo miinuksen puolella (-7°C), mutta vesi pysyi vielä plussan puolella (1°C)
Viides retki oli 8.12.16. Ilma oli lämmennyt 6°C ja vesi pysyi vielä samanlämpöisenä (1°C).
Kuudes retki oli 16.2.17, eli siirryimme jo vuoteen 2017. Tuolloin ilma oli -2°C ja Vesi oli 0°C, joten lämpötilat ovat melkein samanlämpöisiä.
Seitsemäs retki oli 6.4.17. Ilman lämpötila oli taas noussut plussan puolelle (4°C). Vesi oli 1°C, eli ilma on tällä kertaa lämpimämpi, kuin vesi.
Viimeinen, eli kahdeksas retki oli 4.5.17. Ilman lämpötila oli 7°C ja veden lämpötila oli 9°C. Sinä päivänä aurinko paistoi ja ilma tuntui lämpimältä.
Yhteenveto veden näkösyvyydestä ja jään paksuudesta
1.9.16, 23.9.16 ja 14.10.16 jään paksuus oli vielä 0cm. 10.11 jäätä oli tullut 3cm. (Silloin rupesimme ensimmäisen kerran mittaamaan jään paksuutta.) Näkösyvyys oli 22dm (1.9.16), 34dm (23.9.16) ja 27dm (14.10.16). Noin kuukauden päästä (8.12.16) jää oli paksuuntunut 6cm, eli jään paksuus oli tuolloin 9cm. Tällä retkellä näkösyvyys oli vain 14dm.
16.2.17 jää oli 39cm paksua, eli jää oli paksuuntunut 2 kuukaudessa 30cm. Näkösyvyys oli paljon syvempi, kuin viime retkellä (32,5dm).
6.4.17 jää oli 41cm, eli tällä kertaa jää oli paksuuntunut 2 kuukaudessa vain 2cm. Tuolloin jää on kyllä ollut hyvin paksua, melkein puoli metriä. Näkösyvyys oli hieman heikentynyt, se oli 28dm.
Kuukauden päästä (4.5.17) jää oli taas 0cm, joten jää on sulanut hyvin nopeasti, mutta näkösyvyys oli taas heikentynyt. Tällä kertaa se oli 23dm.
