Olivia Ollikainen
Oma tutkimuskohteena: Lappeenrannan kylpylä
HISTORIA:
Lappeenrannan Kylpylä perustettiin vuonna 1824, ja nykyinen kylpylärakennus valmistui vuonna 1912. 1940-luvulla kylpylä muuttui
toimivaksi terveyskylpyläsi.
ALLASOSASTO:
Kylpylän allasosastolla on kaksi virkistysallasta ja kaksi poreallasta, joista toinen on erillinen lämmin allas, sekä muun muassa hierova vesiputous ja vastavirtalaite. Saunoja on kolme: suomalainen sauna erikseen miehille ja naisille sekä yhteinen höyrysauna.
Kylpylä on Lappeenrannan kaupunginosa ja tilastoalue. Se sijaitsee kaupungin keskustassa, satamassa Kaupunginlahden rannalla. Kaupunginosa on saanut nimensä siellä sijaitsevan Lappeenrannan Kylpylän mukaan.
Alue oli alun perin osa Lappeenrannan Suurta esikaupunkia, joka syntyi 1700-luvun lopulla, kun siviiliasutusta siirrettiin linnoituksen ulkopuolelle. Vuonna 1857 Suurta esikaupunkia laajennettiin Kaupunginlahden itäpuolelle, ja samalla se jaettiin nykyisiksi Keskuksen ja Kylpylän kaupunginosiksi. Luoteessa oli Pieni esikaupunki eli nykyinen Pallo.
LAPPEENRANNAN KYLPYLÄ:
KYLPYLÄ HOTELLI:
2000-luvulla remontoidussa Kylpylähotellissa on 26 rauhallista, tyylikkäin värein ja materiaalein sisustettua kahden hengen huonetta. Huoneiden varustetaso on korkea: mm. oma suihku, wc, kylpytakit, hiustenkuivaaja, puhelin, tv, Internet-yhteydet, minijääkaappi, ilmastointi. 16 huoneessa on lisäksi oma näköalaparveke Saimaan ja Sataman suuntaan. Osa parvekkeellisista huoneista voidaan yhdistää tarvittaessa isoiksi perhehuoneiksi. Sekä kuntoiluhuone on hotellivieraiden vapaassa käytössä.
Lappeenrannan Kylpylä perustettiin vuonna 1824, ja nykyinen kylpylärakennus valmistui vuonna 1912. 1940-luvulla kylpylä muuttui
toimivaksi terveyskylpyläsi.
ALLASOSASTO:
Kylpylän allasosastolla on kaksi virkistysallasta ja kaksi poreallasta, joista toinen on erillinen lämmin allas, sekä muun muassa hierova vesiputous ja vastavirtalaite. Saunoja on kolme: suomalainen sauna erikseen miehille ja naisille sekä yhteinen höyrysauna.
Kylpylä on Lappeenrannan kaupunginosa ja tilastoalue. Se sijaitsee kaupungin keskustassa, satamassa Kaupunginlahden rannalla. Kaupunginosa on saanut nimensä siellä sijaitsevan Lappeenrannan Kylpylän mukaan.
Alue oli alun perin osa Lappeenrannan Suurta esikaupunkia, joka syntyi 1700-luvun lopulla, kun siviiliasutusta siirrettiin linnoituksen ulkopuolelle. Vuonna 1857 Suurta esikaupunkia laajennettiin Kaupunginlahden itäpuolelle, ja samalla se jaettiin nykyisiksi Keskuksen ja Kylpylän kaupunginosiksi. Luoteessa oli Pieni esikaupunki eli nykyinen Pallo.
LAPPEENRANNAN KYLPYLÄ:
KYLPYLÄ HOTELLI:
2000-luvulla remontoidussa Kylpylähotellissa on 26 rauhallista, tyylikkäin värein ja materiaalein sisustettua kahden hengen huonetta. Huoneiden varustetaso on korkea: mm. oma suihku, wc, kylpytakit, hiustenkuivaaja, puhelin, tv, Internet-yhteydet, minijääkaappi, ilmastointi. 16 huoneessa on lisäksi oma näköalaparveke Saimaan ja Sataman suuntaan. Osa parvekkeellisista huoneista voidaan yhdistää tarvittaessa isoiksi perhehuoneiksi. Sekä kuntoiluhuone on hotellivieraiden vapaassa käytössä.
Yhteenveto
Ensimmäinen retkemme oli 1.9.2016. Silloin ilman lämpötila oli 16°c ja veden lämpötila oli 15°c. Sää oli pilvinen ja tuuli oli 5m/s. Veden näkösyvyys oli 25dm. Toisella retkellä 23.9.2016 lämpötila oli silloin laskenut 10°c ja vesi oli 12°c. Silloin oli pilvistä ja tuuli oli 5m/s. Veden näkösyvyys oli 25dm.
Kolmannella retkellä 14.10.2016 ilman lämpötila oli 2°c ja veden lämpötila oli 7°c. Tuuli oli 2m/s ja oli pilvistä. Veden näkösyvyys oli 30dm .
Neljännellä retkellä 10.11.2016 veden lämpötila oli 1°c ja ilman lämpötila oli laskenut -7°c. Jäätä oli 5cm ja veden näkösyvyys oli 20dm. Lunta satoi ja tuuli oli 5m/s.
Viidennellä retkellä 8.12.2016 ilman lämpötila oli -1°c ja veden lämpötila oli 1°c. Jäätä oli 10cm ja veden näkösyvyys oli 10dm. Oli pilvistä ja tuuli oli 1m/s.
Kuudennella retkellä 16.2.2017 ilman lämpötila oli -2°c ja veden lämpötila oli 1°c. Veden näkösyvyys oli 30dm ja jään paksuus oli 35cm. Sää oli pilvinen ja tuuli 2m/s. (Tiedot saatu kaverilta olin itse kipeä)
Seitsemännellä retkellä 6.4.2017 ilman lämpötila oli noussut 4°c ja veden lämpötila oli 1°c. Veden näkösyvyys oli 25dm ja jään paksuus oli 3cm. Oli pilvistä ja tuuli 2m/s.
Viimeisellä retkellä 4.5.2017 sää oli 7°c ja veden lämpötila oli 9°c. Veden näkösyvyys oli 25dm ja jää oli sulannut. Oli aurinkoista ja tuuli oli 3m/s.
Kuvia tutkimusretkiltämme
Kuvia ensimmäiseltä tutkimusretkeltämme 1.9.2016. Puissa oli vielä paljon lehtiä ja ne olivat vihreitä. Suihkulähde oli vielä käytössä. Vedessä ui sorsia ja ankkoja. Kaloja ei näkynyt. Ilmassa lensi lokkeja ja variksia. Veneitä oli vielä paljon vesillä. Ilma oli melko lämmin. Oli pilvistä joten aurinkoa ei juurikaan näkynyt. Näin koivuja,leppiä ja sieniä.
Vedessä ui sinisorsia. Sinisorsan tunnistaa siitä että sillä on suuri pää ja nokka sekä lyhyt pyrstö. Sinisorsan jalat ovat oranssit. Sinisorsalla on sininen, valkoreunainen siipipeili. Koiraalla on vihreä pää ja kaula sekä keltainen nokka. Naaras on väriltään ruskean kirjava. 
Kuvia toiselta tutkimusretkeltämme 23.9.2016.
Ilman lämpötila on hiukan viileämpi kuin edellisellä kerralla. Lehtien väri on alkanut muuttumaan ruskan väreiksi.
Eläimistä näin sorsia 16 kappaletta, lokinpoikasen ja koiran.
Kasveista näin siankärsämöjä, jalavan, hopea pajun, harmion, vaahteroita, tammin ja harakankellon. Aaltoja Saimaassa näkyi olevan enemmän vaikka tuulen voimakkuus oli sama.
Alkavaa ruskaa.
Tatteja näkyi muutama.
Viimeisiä kesän kukkia. Kuvan kukka on syyspäivän hattu.
Kuvia kolmannelta tutkimusretkeltä 14.10.2016. Syksyn merkkejä alkoi näkyä jo paljon. Lehdet alkoivat vaihtamaan väriä ja lehdet alkoivat tippumaan puista. Näin kaksi sorsaa ja paljon erinlaisia puita. Suihkulähdettä ei enää ollut.
Tässä kuvassa on muutama koivu. Koivun tunnistaa valkoisesta rungosta.
Neljännellä retkellä 10.11.2016. Maisema oli muuttunut huomattavasti. Pakkasen myötä lunta oli satanut ja maassa oli lumipeite. Puissa ei ollut enää lehtiä. Saimaa oli jäässä eikä sorsia enää näkynyt. Näin muutaman variksen.
Ilma tuntui kylmältä.
Viides retki 8.12.2016. Keli oli leuto ja valo oli hämärä. Ulkona ei näkynyt eläimiä.
Ulkona ei ollut enään niin kylmä kuin viime retkellä.
6.4.2017. Jäät olivat jo alkanut sulamaan eikä lunta enää ollut paljoa. Ulkona ei vielä näkynyt paljoa kevään merkkejä.
4.5.2017. Jäät olivat jo sulanneet eikä lunta enään ollut. Ulkona lenteli lokkeja,mehiläisiä ja ampiaisia. Myös muurahaiset olivat jo liikkeellä.Näin kanssa kissan kelloja. Aurinko paistoi ja oli lämmin. Ulkona myös kuului linnun laulua.
Lokki lentämässä. Tukmimuslomakkeet
Lähiympäristön kasvit
Koiranputki.
Vaahteran lehti.
Kuusen havunneulasia.
Kissankelloja.
Kuusen havunneulasia.Muuta tietoa
Veden ja ilman lämpötilalla on yhteyttä koska, esimerkiksi aina kun lämpötila laskee niin vedenlämpö tilakin laskee. Mutta veden lämpö tila ei mene miinuksen puolelle koska kylmä ilma ei pääse jään läpi vaikka ilma menee miinuksen puolelle.
Jään paksuus ei vaikuta paljoa näkösyvyyteen. Kun jäätä on muutama sentti niin näkökyvyys vähentyy. Mutta näkösyvyys lisääntyy kun jäätä ei ole tai jäätä on paljon.