MODUULI 4: T. 11. Draamatyöskentelyn periaatteet (tulkitsemis- ja tuottamistaidon pedagogiikka) - Jutta & Ebba
Draamatyöskentelyssä on tärkeää opettajan oma innostus draamatyöskentelyä kohtaan. Draamaa voi toteuttaa pieninä harjoituksina, eikä sen tarvitse olla mikään monen päivän mittainen kokonaisuus. Opettajana pitää itsekin heittäytyä leikkiin mukaan ja näyttää oppilaille, että virheet ovat sallittuja (Ylimäki, 2020). Draamatyöskentelyssä on tärkeää saada luokkaan turvallinen ja kannustava ilmapiiri, jossa jokainen uskaltaa heittäytyä ja tuoda omat mielikuvitukset mukaan harjoitukseen. Draamasopimuksen avulla luokasta saadaan turvallinen oppimisympäristö, sillä sopimus kattaa yhteiset säännöt tulevia harjoituksia varten (Heikkinen, 2004). Draamasopimus tehdään yhdessä koko luokan kanssa, niin, että jokaisen toiveet pyritään huomioimaan. Draamasopimuksessa on hyvä tuoda esimerkiksi ilmi, että osallistuminen on täysin vapaaehtoista, jokainen saa olla oma itsensä ja mokaamiset ovat sallittuja. Lisäksi työskentelyssä tulee korostaa toisten oppilaiden kunnioittamista. Ylimäen (2020) mukaan parhaassa tapauksessa yhdessä tekeminen, hassuttelu ja kokemuksellisuus voivat lisätä ryhmän yhteishenkeä.
Draamaharjoitukset soveltuvat myös vanhemmille oppilaille, sillä harjoituksia voidaan muokata haastavammiksi ikätason mukaisesti. Draamaharjoitukset ovat aina osallistujiensa näköisiä, joten perusharjoituksia voidaan tehdä samallakin ryhmällä monta kertaa (Ylimäki, 2020). Työskentelyssä on myös tärkeää monipuoliset työskentelytavat. Oppilaille on tärkeää selvittää, ettei draama ole vain näyttelemistä, vaan se voi olla mm. eläytymistä, hassuttelua, yhdessä toimimista ja leikkimistä (Ylimäki, 2020). Draamatyöskentelyä voidaan toteuttaa missä ja milloin vain. Työskentelyyn ei tarvita välttämättä lainkaan rekvisiittaa, sillä mielikuvituksella saa paljon aikaan (Ylimäki, 2020).
Esteettinen kahdentuminen tarkoittaa Heikkisen (2004) sanoin todellisuuden ja fiktiivisen maailman yhtäaikaisuutta. Esimerkiksi, jos luemme romaania tai katsomme elokuvaa, voimme eläytyä vahvasti päähenkilön rooliin. Eläytyminen voi olla voimakasta esimerkiksi päähenkilön tehdessä jotain todella hienoa ja yliluonnollista (esim. sankariteot, lentäminen tms.) tai päähenkilön tehdessä jotain, joka saa surulliset ja vihaiset tuntemukset esille. Esteettisen kahdentumisen tilanteet kehittävät oppilaan tunne- ja empatiataitoja ja ne saavat oppilaat ajattelemaan asioita monesta eri näkökulmasta. Oppilaan voi olla joskus vaikea asettua roolihahmojen toimintaan ja tuntemuksiin. Heikkinen (2004) kuitenkin toteaa, että roolisuoja voi antaa oppilaalle mahdollisuuden toimia tavoilla, joilla ei välttämättä normaalisti toimisi. Siksi opettajan on hyvä korostaa työskentelyssä, että rooleihin eläytyminen on täysin fiktiivistä.
Oppimiskokonaisuus äidinkielen ja kirjallisuuden tunnille:
Draamaharjoitteen nimi:
Mysteerien laatikko
Tavoitteet:
T1 Ryhmätyötaitojen kehittyminen: Oppilaat tekevät yhteistyötä tarinaa keksiessä ja sitä esittäessä.
T3 Itseilmaisun ja luovuuden kehittyminen draaman avulla: Oppilas saa lisää varmuutta ilmaisuun esiintyessä muiden luokkalaisten edessä.
T9 Tarinakerrontataitojen vahvistuminen: Oppilaat kehittelevät tarinan mysteerilaatikosta nostamansa esineen ympärille.
Sisältö:
S1 Vuorovaikutustilanteissa toimimisen kehittyminen: Oppilaat työskentelevät ryhmissä ja keksivät yhdessä tarinaa.
Tunnin kulku, tarvittavat opetusvälineet ja materiaalit:
Tarvikkeet
- Laatikko (voi olla mikä tahansa kooltaan riittävä)
- Erilaisia rekvisiittoja (kuten leluja, kuvia, esineitä jne.)
- Kyniä ja paperia
Valmistelu
- Luokan etuosaan asetetaan laatikko, johon laitetaan erilaisia rekvisiittoja esim. pieniä leluja, kuvia tai esineitä, jotka voivat toimia tarinoiden keksimisen tukena.
- Oppilaat jaetaan pieniin ryhmiin, sillä tarinoiden luominen tehdään ryhminä.
Tarinan luominen:
- Ryhmät valitsevat yhden esineen mysteerilaatikosta.
- Opettaja tuo ilmi, että tarinan pitää liittyä mysteerilaatikosta saatuun esineeseen. Opettaja antaa apukysymyksiä oppilaille: Mikä esine on? Mistä se on peräisin? Mitä ominaisuuksia esineellä on? Kuka esineen omistaa?
- Ryhmille annetaan hyvin aikaa keskustella ja suunnitella tarinansa.
Tarinan esittäminen muulle luokalle:
- Kun tarinat ovat valmiita, jokainen ryhmä valmistaa lyhyen esityksen tarinastaan. He voivat käyttää apuna rekvisiittaa, musiikkia ja eläytymistaitoja.
- Ennen esittämistä ryhmien on hyvä harjoitella esitystään.
- Oppilaita kannustetaan ja rohkaistaan esittämään tarina luokan edessä.
- Tarinoiden esittämisen jälkeen tarinoista keskustellaan yhteisesti: mitä ajatuksia ja tuntemuksia tarina ja esitys herätti?
Arviointi ja palaute:
- Opettaja arvioi tarinoiden omaperäisyyttä ja luovuutta. Opettaja kiinnittää huomiota tarinan juoneen (miten tarina etenee).
- Oppilaiden ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja, osallistumista ja heittäytymistä havainnoidaan ja arvioidaan.
- Opettaja antaa suullista palautetta työskentelystä tunnin aikana ja lopuksi yllä mainituista kohdista.
Perustelu:
- Harjoitus sisältää kattavasti draamakasvatuksen sisältöjä ja tavoitteita: Ilmaisua ja eläytymistä, yhteisöllistä oppimista, roolissa toimimista, vastuun jakamista, yhteisten tavoitteiden saavuttamista, tunnetaitojen kehittämistä sekä tulkitsemisen taitojen harjoittamista.
- Harjoitus kannustaa oppilaita luovuuteen ja heittäytymiseen oman taitotason mukaisesti: Sisältöä ja työskentelytapoja voidaan eriyttää ylös- ja alaspäin.Ylöspäin eriyttäessä tarinasta voi tehdä esimerkiksi moniulotteisemman keksimällä itse tarinaan lisää sisältöä kysymyksien lisäksi. Tarinaa voidaan myös rikastuttaa nostamalla mysteerilaatikosta useamman esineen, jolloin harjoite voi kehittää esimerkiksi yhteyksien muodostamista. Apukysymykset auttavat alaspäin eriyttämisessä ja ovat tukena pienemmillä oppilailla tarinoiden luomisessa. Tarvittaessa opettaja voi tehdä tarkempia lisäkysymyksiä apukysymysten tueksi.
- Harjoitus on helposti toteutettavissa kouluympäristössä, sillä se ei vaadi paljoa tilaa eikä rekvisiittaa. Lisäksi se soveltuu monen ikäisille oppilaille.
Lähteet:
Heikkinen, H. (2004). Vakava leikillisyys. Draamakasvatusta opettajille.
Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.
Ylimäki, L. (2020). Leikki. Draamapurkki. https://draamapurkki.fi/avainsanat/leikki/