Kolme suuntaviivaa:

Eläytyvä lukeminen eli luovuuden ja taiteen muotojen hyödyntäminen sekä yhdisteleminen lukuhetkiin (Aerila & Kauppinen, 2019; Kauppinen, 2019).

Opettajan ja vanhempien rooli lukuinnon ylläpitämisessä on merkittävä tekijä siihen, miten luokassa sekä kotona suhtaudutaan lukemiseen (Aerila ym., 2019).

Merkityksellinen lukeminen toimii lukuinnon ylläpitäjänä, jossa korostuu lapsilähtöisyys sekä vuorovaikutuksellisuus. Merkityksellisyys syntyy tekemällä omia valintoja, jakamalla omia ajatuksia ryhmässä sekä lukutaidon kehittymisen avulla (Kauppinen, 2019).

Syvennymme tarkemmin eläytyvään lukemiseen.

Jokainen kokee taiteen muodot ja niiden yhdistelmät eri tavoin, jolloin lasten näkemykset eläytyvästä lukemisesta ovat erilaiset (Aerila & Kauppinen, 2019). Tämän vuoksi on tärkeää hyödyntää monenlaisia taiteen muotoja, esimerkiksi eläytymistä, musiikkia sekä draamaa. Eläytyvä lukeminen haastaa lapsia menemään oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja samalla auttaa sietämään epävarmuutta (Aerila & Kauppinen, 2019). Kauppisen (2019, osa 3) mukaan eläytyvää lukemista voi harjoitella esimerkiksi lukuteatterin avulla, jossa korostuu tekstin tulkitseminen ja esittäminen yhdessä ryhmäläisten kanssa.

Suunnittelimme eläytyvää lukemista harjoittavan oppitunnin toisen luokan oppilaille.

Yleiset tavoitteet mukaillen Opetussuunnitelmaa 2014:

• Ryhmätyötaitojen kehittyminen (T1, T2)
• Aktiivinen osallistuminen ja heittäytyminen (T3)
• Tehtävätavoitteen saavuttaminen
• Eläytyvän oppimisen työtapojen harjoittelu positiivisella asenteella (T9)
• Tekstin tulkintataitojen kehittyminen (T5)
• Soveltavan lukutaidon harjoittelu

Toiminta/sisältö: Oppilaat työskentelevät pienissä ryhmissä. Opettaja jakaa jokaiselle ryhmälle kohtauksen jostakin kirjasta. Oppilaiden tehtävänä on lukea tekstipätkä ja muodostaa omien tulkintojen avulla tarinalle jatkoa eläytyvän lukemisen periaatteiden kautta. Mahdollisia keinoja ovat esimerkiksi näytteleminen eli eläytyminen tarinan hahmojen mukaan, vuorosanojen esittäminen äänenpaino sekä puheenrytmi huomioiden tai kohtauksen (ympäristön & hahmojen) kuvaaminen piirtämällä.

Arviointi/palaute: Tuotokset esitellään muulle luokalle ja muut ryhmäläiset saavat antaa suullisesti vertaispalautetta esittävälle ryhmälle. Pienryhmät saavat arvioida omaa toimintaansa lyhyesti tavoitteiden saavuttamisen pohjalta (miten onnistui saavuttamaan tavoitteet?). Opettaja antaa suullisen palautteen ryhmän onnistumisesta.


LÄHTEET

Aerila, J. -A. & Kauppinen, M. (2019). Yhteisöllisyys on voimavara myös lukemisessa. Onnimanni 2/2019.

Aerila, J. -A., Kauppinen, M., Niinistö, E.-M., & Sario, S. (2019). Iltasatukirjahyllyillä tasa-arvoa ja tukea perheiden lukemiseen. Teoksessa E.-M. Niinistö, J. -A. Aerila, S. Sario & M. Kauppinen (toim.). Ytimessä. Kirja kaiken oppimisen keskiöön. Vaasa: Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, 116-122.

Kauppinen, M. (2019). Sytytä lukukipinä. Pedagogisia keinoja lukuinnon herättelyyn. PS-kustannus: Jyväskylä.