En ole koskaan päässyt soittamaan kanteletta oman koulu-uran aikana (mutta muistaakseni jonkin verran ihan pienenä musiikkileikkikoulussa), joten ei ihme että innostuin tämän yksinkertaisen soittimen mahdollisuuksista aika lailla heti opintojen alussa ja varsinkin perusopintojen kansanmusiikkikurssilla. Olen saanut tutustua soittimeen myös osana JAMK:in opintoja (säestyssoittimet-kussilla). Kantele on todella helppo ja hyvänkuuloinen instrumentti, soittimessa on selkeä logiikka ja koulun pienimmätkin oppilaat saavat nopeasti kiinni kanteleen perusajatuksesta ja kykenevät soittamaan sekä sointuja että yksinkertaisia melodioita.

Haluaisin väittää kanteleen olevan helposti lähestyttävä, mutta yllättävänkin monipuolinen soitin nimenomaan siksi, että se toimii hyvin yksinään tai kanteleryhmässä. Ryhmässä soittajat voivat soittaa sekä sointuja että melodioita. Äänenvoimakkuus pysynee aika matalana verrattunna esimerkiksi noin kahteenkymmyneen nokkahuiluun ja kantele voi tästä syystä olla hellpompi vaihtoeto. Toisaalta, äänenvoimakkuuden haaste nousee esille soittaessa kanteletta yhdessä muiden soitinten kanssa, jolloin mikitys saattaa tulla tarpeen.

Osana JAMK:in opintoja tein myös pienimuotoisen kantelesävellyksen, johon kantelesoiton opettaja Tiina Takkinen kysyi lupaa opetuskäyttöön. Sävellys toimii varmasti myös koulumaailmakontekstissa, mutta toistaiseksi en kuitenkaan ole päässyt testaamaan sitä. Emme - Full Score.pdf​

Kanteleessa on erilaisia viritysmahdollisuuksia. Osana syventävää kurssia soitimme kanteletta 9-luokkalaisten kanssa lokrisessa moodissa. Tätä pientä harjoittelua varten kehitin sointudiagrammeihin perustuvan nuotinnustavan ja kirjoitin (läpikirjoitetun) sointulapun. Menetelmä vaikutti toimivalta ja aion luultavimmin hyödyntää tätä nuotinnustapaa tulevaisuudessakin.

Koulussa on usein tarjolla vain viisikielisiä kanteleita, mutta olisi mielestäni mukavaa, jos opettajalla olisi käytössä useampikielinen kantele, jolla voisi kanteleryhmätyöskentelyssä soittaa monimutkaisempia melodioita.