Vaihtoehtoisia tehtäviä:

Jaa oppilaat kotiryhmiin valmiiksi. Keskustelua siitä, että yhteistyö on tärkeä taito.

Uuden koulun säännöt (tai mainoslehti uudesta koulusta)
Millaista toimintaa ja käyttäytymistä oppilailta odotetaan uudessa koulussa?
1. Oppimistavoitteiden asettaminen (uuden koulun säännöt) Opettaja voi asettaa esim. kaksi sääntöä ja oppilaat keksivät 1-2 sääntöä lisää. Tavoitteiden on hyvä olla riittävän yleisiä: Opitaan yhdessä. Pidetään hauskaa. Kannustetaan kaveria. Kuunnellaan toisia.
2. Jaetaan oppilaat ryhmiin (noin 4 hlö).
3. Opettaja kertoo esimerkkitilanteita uuteen kouluun liittyen ja oppilaat vastaavat, miksi tilanne on ongelmallinen ja millainen sääntö tarvittaisiin asian korjaamiseksi.
- Solussa on liikaa meteliä.
- Oppilaiden tavarat ovat hukassa.
4. Tiedonhakua säännöistä. Kysymys: Miksi koulua käydään?
5. Tehdään video, jossa esitellään koulun säännöt. Video jaetaan vanhemmille tai esitetään vanhempainillassa.

Jos olisin puu, niin mikä puu olisin? Toiveiden metsä
Askarrellaan vessapaperirullasta ja kartongista oma puu. Tehdään puista metsä uuden koulun aulaan. Oppilaiden myönteisiä ominaisuuksia voidaan kirjoittaa puihin tai puiden alle.

Kehupesula
Yksi ryhmän jäsenistä menee oven ulkopuolelle. Muut miettivät positiivisia asioita hänestä. Mitä hyviä taitoja, luonteenpiirteitä, fyysisiä ominaisuuksia, käyttäytymistapoja ja aikaansaannoksia muut hänessä arvostavat? Ryhmäläiset muodostavat kujan ja kutsuvat pestävän oven takaa kehupesulaan. Pestävä laittaa silmät kiinni ja ja hänet ohjataan pesulakujaan. Pesulinjalla jokainen sanoo yhden positiivisen asian pestävästä. Vuoroja vaihdetaan, kunnes kaikki ovat saaneet käydä kehupesulassa.

Tsemppitreeni
Oppilaat jaetaan kahteen ryhmään ja heille annetaan liivit joukkuemerkeiksi. Ryhmällä on minuutti aikaa keksiä oma kannustushuuto. Tämän jälkeen ryhmät asettuvat pituusjonoihin. Ryhmän etummainen saa pallon. Pallo pitää kuljettaa yläkautta käsistä käsiin jonon takimmaiselle, joka puolestaan lähettää pallon alakautta jalkojen välistä takaisin jonon etummaiselle. Kun etummainen saa pallon takaisin, ryhmä nostaa kädet ilmaan ja kajauttaa kannustushuutonsa. Tätä voidaan kokeilla pari kertaa, kunnes kuljetus sujuu hyvin.

Keksikää ryhmissä däppäys-liike
Muut ryhmät arvioivat sitä valmiin arviointikaavakkeen avulla.

Sanojen keksiminen
Oppilaat jaetaan pieniin ryhmiin. Ryhmäläiset kirjoittavat paperin paloille sanoja, jotka liittyvät vuoden aikana opittuun, esimerkiksi eri aineiden kekseisiä käsitteitä. Kukin sana kirjoitetaan aina kaksi tai kolme kertaan sen mukaan, jaetaanko luokka kahteen vai kolmeen ryhmään. Näistä sanoista syntyy 2-3 pinoa, joita käytetään seuraavassa harjoitteessa. Ryhmille voi jakaa eri oppiaineet, joista nämä keksivät tietyn määrän sanoja. Yhteensä eri sanoja on hyvä olla noin 20. Oppilailla voi myös olla oppikirjoja apuna opittujen asioiden palautamisessa mieleen. Opettaja kerää lopuksi kaikkien ryhmien sanat ja laittaa ne 2-3 kirjekuoreen, joissa kaikissa on samat sanat.

Oppilaat jaetaan 2-3 jonoon. Kustakin jonosta noin 10 metrin päähän sijoitetaan kirjekuori, jossa ryhmän sanat ovat. Opettajan merkistä joka jonon kaksi ensimmäistä saa lähteä hakemaan kuoresta sanan. Jonossa ensimmäisenä ollut palaa selittämään sanansa omalle jonolleen, ja toinen saa vielä jäädä valmistautumaan omaan selitysvuoroonsa. Jos kuoresta nousee sana, jota ei vielä tiedä tai osaa selittää, oppilas saa nostaa vielä toisen sanan ja laittaa edellisen takaisin kuoreen. Kun omasta jonosta joku on arvannut selittäjän sana, selittäjä huutaa hep ja sanoo vielä arvatun sanan kuuluvalla äänellä. Tämä on merkki kuoren luona odottavalle, että hän saa tulla vuorostaan selittämään ja uusi jonon ensimmäinen taas saa lähteä valmistautumaan selittämiseen. Selittäjä menee jonon viimeiseksi. Jos selittäjä vahingossa sanooo sanan tai kukaan ei arvaa sanaa, selittäjä huutaa hep ja ennen jonon hännille siirtymistään vie sanan takaisin kirjekuoreen. Tätä voidaan pelata myös kisailuna.

Maalaus
1. Paperi kostutetaan siveltimellä märäksi. Roiskitaan vesiväriä paperille ja puhalletaan väri liikkeelle. Paperi täyttyy muodoista ja jännittävistä kuvioita. Käytetään paljon värejä ja värien sävyjä. Annetaan paperin kuivua.
2. Tutkitaan muotoja paperilla ja etsitään sieltä tuttuja hahmoja. Aivan kuten taivaan pilvissä, myös tässä taideteoksessa näkyy eläimiä, ihmisiä, maisemia. Mielikuvitus voi saada ihmeitä aikaan. Vahakynällä vahvistetaan hahmon ääriviivat. Hahmon voi värittää kokonaankin ja lisätä siihen yksityiskohtia.
3. keksitään taideteokselle tarina. Herätetään kuva henkiin keksimällä siitä satu piirrettyjä henkilöitä, esimeitä ja paikkoja käyttäen. Jakaudutaan pieniin ryhmiin tarinatuokiota varten. Ennen kuin kerrotaan oma satu muille, annetaan heille mahdollisuus kertoa mielikuvista, joita kuva herättää.
4. Lopuksi valitaan jokaisessa ryhmässä yksi kerrotuista tarinoista. Tähän tarinaan tehdään pieni näytelmä, katkelma tai kohtaus. Se voidaan esittää joko pantomiimina, laulaen, tanssien, runoillen, jumpaten ääniteatterina jne.

Ruma ankanpoikasen pohjalta tehty oppituokio
Vahvuudet: ylpeys, toivo, rakkaus
Tunteet: suru, viha, pelko, hermostuneisuus, väsymys, epämukavuus
Ajatukset: "Olen huono.", "Kukaan ei halua leikkiä kanssani.", "Olen väsynyt siihen, että kaiiki vihaavat minua."
Toiminta: luovuttaa, juosta karkuun, piiloutua, itkeä
Kehon kieli: Keho tuntuu raskaalat, heikolta, kylmältä ja ravistetulta.

Keksikää itse kysymys ja etsikää kysymykseen vastaus.

Tietosanakirja
Lapuille on kirjoitettu Vesikansan pelisäännöissä olevia sanoja. Lapset vetävät kukin vuorollaan yhden sanalapun. Heidän tulee selittää, mitä sanalla tarkoitetaan.

Nukketeatteri
Lapset jaetaan ryhmiin ja ryhmille annetaan järjesteltäväksi jokin konfliktitilanne. Yksi esitys kestää 3min.

Keksikää ryhmissä asioita, miten toista voi auttaa