Luku 11: Sukupuoli voi vaikuttaa periytymiseen

Sukupuolen määräytyminen eläimillä

  • Yleensä noin puolet eläinpopulaatioista on naaraita ja puolet koiraita, mutta tästä on poikkeuksiakin.
  • Jotkin lajit ovat hermafrodiitteja eli yksilö pystyy tuottamaan sekä muna- että siittiösoluja, joten ne pystyvät periaatteessa hedelmöittämään itse itsensä: itsesiitos. Pääsääntöisesti kuitenkin haetaan ristisiitosta, koska se lisää muuntelua.
  • Partenogeneettisesti lisääntyvät lajit tuottavat jälkeläisiä haploidisista munasoluista ilman hedelmöitystä. esim. kirvat ja vesikirput.
  • Mehiläisillä partenogeneettisesti kehittyvistä munasoluista tulee koiraita eli mehiläiskoiraat ovat aina haploidisia.

PERINNÖLLISESTI MÄÄRÄYTYVÄ SUKUPUOLI

  • Nisäkkäiden (esim. ihmisen) sukupuolen määräävät sukupuolikromosomit siten, että naarailla on kaksi X - kromosomia ja uroksilla X-kromosomi ja pienempi Y-kromosomi. Tarkasti ottaen koiraspuolisen kehityksen laukaisee ihmisellä yksi geeni eli Y-kromosomin SRY-geeni. Naisillakin toinen X-kromosomi on inaktivoitunut.
  • Lintujen, eräiden matelijoiden ja perhosten koirailla on taas kaksi samanlaista kromosomia ZZ ja naarailla kaksi erilaista (ZW).

YMPÄRISTÖTEKIJÖIDEN MÄÄRÄMÄ SUKUPUOLI

  • Eräillä matelijoilla, esim. krokotiileilla ja liskoilla, lämpimämmässä kehittyneissä munista kehittyy koiraita ja kylmemmässä naaraita.
  • Jollain vesiselkärangattomilla (eräät katkarapu- ja etanalajit) sukupuoli muuttuu iän myötä.
  • Joillain kaloilla parven sukupuolikoostumus voi johtaa sukupuolen vaihtumiseen.

 

Sukupuutehtävät

Jonkin ominaisuuden, voidaan selvittää sukupuututkimuksen avulla. Usein tutkitaan jonkin sairauden periytymistä. Tehtävissä on yleensä sukupuu, josta pitää päätellä, miten sairaus periytyy? Päättely tehdään poissulkemalla eri mahdollisuuksia. Myös mahdollinen kantajuus on hyvä tietää, mikäli alleeli on resessiivinen.

Onko alleeli autosomissa (ihmisellä 1-22) ja dominoiva?

    • merkintä  A= sairaus alleeli a= normaali alleeli
    • perustelu: Sairaita on yleensä paljon (noin 50 %) ja ei hyppäyksiä sukupolven yli.
  2. Onko alleeli autosomissa ja resessiivinen?
    • merkintä A = normaali alleeli a=sairaus alleeli
    • perustelu: Sairaus voi hypätä sukupolven yli ja isossa aineistossa sairastuneita vähemmän kuin terveitä ja ei eroa sukupuolten välillä.
  3. Onko alleeli X- kromosomissa ja dominoiva
    • merkintä: XA= sairaus alleeli Xa= normaali alleeli
    • perustelu: Ei eroa sukupuolten sairastuvuudella eikä sukupolven yli hyppäyksiä. Sairaan isän kaikki tytöt sairaita. Toisaalta, jos äiti terve ja isä sairas, niin kaikki pojat ovat terveitä.
  4. Onko alleeli X- kromosomissa ja resessiivinen(mm.hemofilia ja punavihersokeus)
    • merkintä XA= terve allleeli 
    • Xa =sairaus alleeli
    • perustelu: Isossa aineistossa miehissä enemmän sairaustuneita, hyppii sukupolvien yli.
  5. Onko alleeli Y-kromosomissa
    • merkintä YA= sairaus alleeli Y= normaali alleeli
    • perustelu: Kaikki sairaan isän pojat sairastuvat ja sairastuneet kaikki miehiä.
  6. Voisiko kyseessä olla mitokondrionaalinen periytyminen?
    • merkintä on vaikeaa, koska geenivirhe ei sijaitse tuman kromosomeissa.
    • perustelu: Periytyy vain äidiltä lapsille ja sairauden oirekuva voi vaihdella vakavasta lievempään eri lapsilla.