• Yleensä noin puolet eläinpopulaatioista on naaraita ja puolet koiraita, mutta tästä on poikkeuksiakin.
• Jotkin lajit ovat hermafrodiitteja eli yksilö pystyy tuottamaan sekä muna- että siittiösoluja, joten ne pystyvät periaatteessa hedelmöittämään itse itsensä: itsesiitos. Pääsääntöisesti kuitenkin haetaan ristisiitosta, koska se lisää muuntelua.
• Partenogeneettisesti lisääntyvät lajit tuottavat jälkeläisiä haploidisista munasoluista ilman hedelmöitystä. esim. kirvat ja vesikirput.
• Mehiläisillä partenogeneettisesti kehittyvistä munasoluista tulee koiraita eli mehiläiskoiraat ovat aina haploidisia.

PERINNÖLLISESTI MÄÄRÄYTYVÄ SUKUPUOLI

• Nisäkkäiden (esim. ihmisen) sukupuolen määräävät sukupuolikromosomit siten, että naarailla on kaksi X - kromosomia ja uroksilla X-kromosomi ja pienempi Y-kromosomi. Tarkasti ottaen koiraspuolisen kehityksen laukaisee ihmisellä yksi geeni eli Y-kromosomin SRY-geeni. Naisillakin toinen X-kromosomi on inaktivoitunut.
• Lintujen, eräiden matelijoiden ja perhosten koirailla on taas kaksi samanlaista kromosomia ZZ ja naarailla kaksi erilaista (ZW).

YMPÄRISTÖTEKIJÖIDEN MÄÄRÄMÄ SUKUPUOLI

• Eräillä matelijoilla, esim. krokotiileilla ja liskoilla, lämpimämmässä kehittyneissä munista kehittyy koiraita ja kylmemmässä naaraita.
• Jollain vesiselkärangattomilla (eräät katkarapu- ja etanalajit) sukupuoli muuttuu iän myötä.
• Joillain kaloilla parven sukupuolikoostumus voi johtaa sukupuolen vaihtumiseen.