Luku 5: Proteiinit ovat solun toiminnan keskeisimpiä molekyylejä

Tiivistelmä lukuun 5

PROTEIINIT ELI VALKUAISAINEET

  • Proteiinit ovat suuria MAKROMOLEKYYLEJÄ, jotka ovat solun toiminnan kannalta keskeisiä.
  • Proteiineilla on tärkeitä tehtäviä solussa ja elimistössä:
    • solukalvoproteiinit (luku 4)
    • viestiaineet
    • entsyymit
    • kuljetusproteiinit esim. hemoglobiini
    • suojaproteiinit (vasta-aineet)
    • säätelyproteiinit
    • soluntukirangan proteiinisäikeet
    • varastoproteiinit
  • Solun proteiinit koostuvat 20:stä eri aminohaposta, joiden järjestys on tärkeää, jotta aminohappoketju kiertyy ja laskostuu oikein. Kiertyminen ja laskostuminen ovat taas tärkeitä esimerkiksi entsyymien toimivuuden kannalta.

  • Proteiineilla on neljä rakennetasoa:
    • Primaarirakenne: aminohappojärjestys ja välissä peptidisidokset
    • Sekundäärirakenne : ketjun kiertyminen taitteille ja mutkille, koska joidenkin aminohappojen välille muodostuu vetysidoksia.
    • Tertiäärirakenne: Mutkainen rakenne kiertyy lisää, kun joidenkin aminohappojen välille muodostuu vielä rikkisidoksia .
    • Mahdollisesti kvartäärirakenne: eri aminohappoketjut voivat vielä liittyä yhteen.
  • Animaatio siitä, kuinka proteiini laskostuu.


Proteiinien yksi tärkeimmistä tehtävistä on toimia entsyymeinä eli katalysoida solun kemiallisia reaktioita. Ne vähentävät reaktion käynnistymiseen tarvittavaa energian määrää. Entsyymi ei itse kulu tai muutureaktioissa. 

  • Entsyymit voivat katalysoida
    • joko yhdisteiden hajoamista (hajotus- eli katabolinen aineenvaihdunta -> energiaa vapautuu) esim. amylAASI, lipAASI, peptidAASI, myös iini- päätteisiä: trypsiini
    • tai yhdistymistä (rakennus- eli anabolinen aineenvaihdunta -> energiaa sitoutuu) 
  • Entsyymit ovat yleensä rakenteeltaan kaksiosaisia:
    • proteiiniosaan on sitoutuneena kofaktori. Molemmat tarvitaan, että entsyymi toimii.
    • Proteiiniosassa on aktiivinen keskus, johon substraatti voi sitoutua, jolloin syntyy entsyymi-substraatti-kompleksi
  • Monet myrkylliset aineet haittaavat tai estävät entsyymien toimintaa sitoutumalla sen aktiiviseen kohtaan eli ovat inhibiittoreita. esim. syanidi Kaliumsyanidista vapautuva syanidi-ioni salpaa soluhengityksen salpaamalla tietyn entsyymin, jota tarvitaan soluhengityksessä.
    • Kilpailevat inhibiittorit sitoutuvat entsyymin aktiiviseen kohtaan Ei-kilpailevat inhibiittorit muuttavat entsyymin rakennetta niin, ettei se enää toimi kunnolla.
  • Toimiakseen normaalisti entsyymit tarvitsevat sopivan lämpötilan, suolapitoisuuden ja happamuuden.
  • Entsyymit ovat useimmiten tehokkaimpia noin 37 oC lämpötilassa. Yli 42 C lämpötilassa nämä entsyymit alkavat denaturoitua eli menettää kolmiulotteista muotoaan, kun lämpö hajottaa sidoksia.





Entsyymit

 

Tehtävä lukuun 5


Syötä taulukon luvut LibreOfficeCalc- taulukkoon ja piirrä havainnollinen viivadiagrammi.