Luku 5: Proteiinit ovat solun toiminnan keskeisimpiä molekyylejä
Tiivistelmä lukuun 5
PROTEIINIT ELI VALKUAISAINEET
- Proteiinit ovat suuria MAKROMOLEKYYLEJÄ, jotka ovat solun toiminnan kannalta keskeisiä.
- Proteiineilla on tärkeitä tehtäviä solussa ja elimistössä:
- solukalvoproteiinit (luku 4)
- viestiaineet
- entsyymit
- kuljetusproteiinit esim. hemoglobiini
- suojaproteiinit (vasta-aineet)
- säätelyproteiinit
- soluntukirangan proteiinisäikeet
- varastoproteiinit
- Solun proteiinit koostuvat 20:stä eri aminohaposta, joiden järjestys on tärkeää, jotta aminohappoketju kiertyy ja laskostuu oikein. Kiertyminen ja laskostuminen ovat taas tärkeitä esimerkiksi entsyymien toimivuuden kannalta.
- Proteiineilla on neljä rakennetasoa:
- Primaarirakenne: aminohappojärjestys ja välissä peptidisidokset
- Sekundäärirakenne : ketjun kiertyminen taitteille ja mutkille, koska joidenkin aminohappojen välille muodostuu vetysidoksia.
- Tertiäärirakenne: Mutkainen rakenne kiertyy lisää, kun joidenkin aminohappojen välille muodostuu vielä rikkisidoksia .
- Mahdollisesti kvartäärirakenne: eri aminohappoketjut voivat vielä liittyä yhteen.
- Animaatio siitä, kuinka proteiini laskostuu.
Proteiinien yksi tärkeimmistä tehtävistä on toimia entsyymeinä eli katalysoida solun kemiallisia reaktioita. Ne vähentävät reaktion käynnistymiseen tarvittavaa energian määrää. Entsyymi ei itse kulu tai muutureaktioissa.
- Entsyymit voivat katalysoida
- joko yhdisteiden hajoamista (hajotus- eli katabolinen aineenvaihdunta -> energiaa vapautuu) esim. amylAASI, lipAASI, peptidAASI, myös iini- päätteisiä: trypsiini
- tai yhdistymistä (rakennus- eli anabolinen aineenvaihdunta -> energiaa sitoutuu)
- Entsyymit ovat yleensä rakenteeltaan kaksiosaisia:
- proteiiniosaan on sitoutuneena kofaktori. Molemmat tarvitaan, että entsyymi toimii.
- Proteiiniosassa on aktiivinen keskus, johon substraatti voi sitoutua, jolloin syntyy entsyymi-substraatti-kompleksi
- Monet myrkylliset aineet haittaavat tai estävät entsyymien toimintaa sitoutumalla sen aktiiviseen kohtaan eli ovat inhibiittoreita. esim. syanidi Kaliumsyanidista vapautuva syanidi-ioni salpaa soluhengityksen salpaamalla tietyn entsyymin, jota tarvitaan soluhengityksessä.
- Kilpailevat inhibiittorit sitoutuvat entsyymin aktiiviseen kohtaan Ei-kilpailevat inhibiittorit muuttavat entsyymin rakennetta niin, ettei se enää toimi kunnolla.
- Toimiakseen normaalisti entsyymit tarvitsevat sopivan lämpötilan, suolapitoisuuden ja happamuuden.
- Entsyymit ovat useimmiten tehokkaimpia noin 37 oC lämpötilassa. Yli 42 o C lämpötilassa nämä entsyymit alkavat denaturoitua eli menettää kolmiulotteista muotoaan, kun lämpö hajottaa sidoksia.

Entsyymit
