SOLUKALVON RAKENNE

A. Solukalvo muodostuu kahdesta fosfolipidikerroksesta.

B. Solukalvolla on proteiineja joko kokonaan tai osittain uponneena lipidikerroksiin. Ne voivat toimia:

• • rakenneproteiineina
  • kiinnittymisproteiineina
  • kanavaproteiineina
  • kantajaproteiineina
  • kuljettajaproteiineina
  • ionipumppuina

C. sekä hiilihydraatteja, joiden avulla solut tunnistavat toisiaan ja solun ulkopuolisia rakenteita.

Aineiden kulkeutuminen tai kuljetus soluun sisään ja ulos:

 
1. PASSIIVINEN KULKEUTUMINEN
on ilman energiaa tapahtuvaa aineiden siirtymistä suuremmasta pitoisuudesta pienempää pitoisuutta kohti.

• A. Diffuusio
  • Rasvaliukoiset aineet sekä happi ja hiilidioksidi (ovat pienimolekyylisiä ja niillä ei ole sähköistä varausta) siirtyvät diffuusion avulla soluun suoraan solukalvon läpi.
  • Avustettu diffuusio on passiivista aineiden kuljetusta solukalvon läpi ilman että energiaa kuluu, koska aineet kulkevat kohti pienempää pitoisuutta.
    • Avustetun diffuusion avulla esim. vesi pääsee soluun tiettyjen kanavaproteiinien akvaporiinien kautta. Veden siirtymistä puoliläpäisevän solukalvon läpi kohti väkevämpää solunestettä kutsutaan osmoosiksi, jotta ulko- ja sisäpuolen väkevyyserot tasoittuisivat.
    •  
      • Glukoosi ja aminohapot pääsevät soluun yleensä avustetulla diffuusiolla kantajaproteiinien avustamana. Yhdiste kiinnittyy kantajaproteiiniin samaan tapaan kuin substraatti kiinnittyy entsyymiin ja kuljetuksen jälkeen yhdiste ja kantajaproteiini irtautuvat toisistaan. Ilman energiaa tämä voi tapahtua laimeampaan liuokseen. 

• B. Ionikanavat mahdollistavat ionien kuljetuksen ilman energiaa, jos kuljetaan elektrokemiallisesti suuremmasta pitoisuudesta pienempään

2. AKTIIVINEN KULJETUS, jota tarvitaan, kun aineita joudutaan ottamaan kohti suurempaa pitoisuutta.

• ATP- energialla toimivat kuljettajaproteiinit kuljettavat aineita soluun pienemmästä pitoisuudesta suurempaan. Mm. 
  • Ionipumput, esimerkiksi Na/K- ionipumppu, ovat kuljettajaproteiineja, jotka ovat erikoistuneet sähköisesti varauksellisten ioneiden kuljettamiseen pienemmästä pitoisuudesta suurempaan. 

• Endosytoosi (solusyönti ja solujuonti) on tapa, jolla vaikkapa valkosolut solusyövät bakteereja.

• Eksosytoosi on tapa, jolla vaikkapa isokokoinen hormoni eritetään ulos solusta.