Opettajuuteni kulmakivet luokanopettajana:

Oppilaantuntemus
- Haluan ja aion tutustua jokaiseen opettamaani yksilöön osana luokkayhteisöä sekä erillisinä toimijoina
- Aamuisin tervehdin jokaista oppilasta, kysyn päivän alkamisesta tai sen hetkisestä fiiliksestä
- Varaan viikossa aikaa yhteiseen ryhmäyttävään toimintaan sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun, myös osana kaikkia oppiaineita
- Järjestän kahdenkeskisiä juttutuokioita oppilaiden kanssa, ainakin arviointikeskustelun yhteydessä
- Havainnoin oppilaiden toimintaa luokassa ja kyselen myös muilta opettajilta, kuinka oppilaillani sujuu 
Kodin ja koulun välinen yhteistyö
- Esittelen lukuvuoden alussa itseni oppilaiden huoltajille, kerron kuinka ja milloin minut tavoittaa
- Esittelen toiveeni ja konkreettiset keinoni siihen, kuinka voimme tehdä yhteistyötä kodin ja koulun välillä, kysyn huoltajien ideoita ja apua esim. luokan yhteisiin tempauksiin
- Käytän systemaattisesti wilmaa ja kannustan vanhempia keskustelemaan lastensa kanssa koulukuulumisista
- Järjestän kerran lukukauteen vanhempainillan
Kouluyhteisö kasvupaikkana ja kasvattajana
- Tutustun koulun muihin työntekijöihin ja pyrin osaltani tukemaan kouluhenkilöstön hyvinvointia
- Esitän ja kysyn ideoita, joilla voimme tukea rakentavaa ja myönteistä kouluilmapiiriä sekä tiivistää kouluyhteisöä
- Teen järjestelmällisesti yhteistyötä rinnakkaisluokkien opettajien, erityisopettajan sekä eri aineenopettajien kanssa
- Lisäksi pyrin tekemään mahdollisimman paljon yhteistyötä eri luokka-asteiden opettajien sekä kuraattorin ja muun koulun henkilöstön kanssa
Merkityksellinen oppiminen
- Pohdin yhdessä oppilaiden kanssa heidän elämäänsä koskevia asioita ja tuen tutkivaa oppimista
- Opettelen oppilaiden kanssa oppimisen taitoja sekä ruokin luontaisesti kiinnostavien asioiden tutkimista
- Asetan saavutettavia tavoitteita, joita kohti työskennellessä oppilaat saavat pätevyyden, yhteisöllisyyden ja autonomian kokemuksia
- Pyrin herättelemään oppilaiden ajatuksia erilaisista oppikokonaisuuksista ja tavoitteista, pyrin mahdollisimman paljon suunnittelemaan opetusta yhdessä oppilaiden kanssa ja läpinäkyvästi - olen selkeä siinä, mitä olemme tekemässä ja miksi

Mitä reunaehtoja, uhkakuvia, haittoja, mahdollisuuksia kulmakivien toteutumiselle työssäsi on?
Jotta voin todella tutustua oppilaisiini, minun tulee priorisoida oppilaantuntemusta lisävää toimintaa sekä suunnitella, kuinka aion sitä toteuttaa. Sen on siis oltava itselleni selkeä tavoite, jotta se on käytännössä toteutettavissa. Tämän lisäksi siihen toki vaikuttaa se, minkälaisia asioita arvostetaan koulussa/esimieheni odottaa minulta ja onko se ristiriidassa tavoitteeni kanssa. Erilaiset oppimiseen integroidut tutustumisen keinot ovat myös oivallinen keino lisätä oppilaantuntemusta päivittäisessä arjessa, sekä ihan puhdas havainnointi.

Kodin ja koulun väliseen yhteistyöön vaikuttaa oman toimintani lisäksi kodit, halutaanko sieltä olla yhteydessä ja koetaanko se tärkeäksi. Minun osaltani on tärkeää siis osata selittää ja tuoda esiin, minkä vuoksi minusta on tärkeää tehdä yhteistyötä, ja auttaa huoltajia tarttumaan siihen tarjoamalla keinoja. Tämän lisäksi koen tärkeänä, että minulla on esimieheni tuki kodin ja koulun välillä käytävässä yhteistyössä. Tämäkin kulmakivi vaatii suunnittelua sekä aikatauluttamista.

Kouluyhteisöön tutustuminen sekä hyvinvoinnin tukeminen on myös asia, jonka näen, että minun tulee heti alusta alkaen sitä toteuttaa, jotta se lähtee rullaamaan. Oma asenteeni sekä toimintani muita kohtaan on avainasemassa tässä ja koen, että itseni esitteleminen kaikille koulun työntekijöille/sanan vaihtaminen aina kohdatessa sekä yhteisen toiminnan ideointi ovat keinoja, joita ilman en voi sanoa tutustuvani työyhteisööni. Tässä koulun ilmapiiri, johdon näkemys kouluyhteisöstä sekä aiempi toimintakulttuuri ovat asioita, jotka voivat vaikuttaa myös omaan toimintaani. Toivon siis, että pääsisin työskentelemään kouluun, jossa työyhteisöstä välitetään ja siitä halutaan pitää huolta, sillä se helpottaa kovin omaa toimintaa tässä suunnassa. Yhteistyön tekeminen koulun sisällä vaatii myös aikaa ja suunnittelua, missä ys-aika on mielestäni tärkeässä asemassa, jotta tätä ei koettaisi "ylimääräisenä pahana".

Merkityksellisen oppimisen mahdollistaminen on ehkä haastavin näistä kulmakivistä, kun pohdin tämän hetkistä tilannettani. Minulla on vasta vähän käytännön työkokemusta ja enemmän ideoita kuin toteutuskokemusta. Tässä näen siis uhkakuvana sen, että valvontoihin, yhteydenpitoon, yhteistyöhön, palavereihin, tuen lomakkeisiin jne menee niin paljon aikaa, että itse opetuksen suunnitteluun jää huomattavasti vähemmän aikaa ja paukkuja kuin olin kuvitellut (mikä on hyvinkin todennäköistä). Koen, että ajatus merkityksellisyydestä helposti myös linkittyy "oppilaiden lempijuttuihin koulussa" ja riemua pursuavaan tekemiseen, vaikka kaikki ei yksinkertaisesti voi olla helppoa, kivaa ja hauskaa. Näen siis merkityksellisen oppimisen osalta tärkeänä pitää itselläni mielessä, että usein vähemmän on enemmän ja että juuri ne arkiset asiat ovat merkityksellisiä, kuten yhteinen päivän aloitus. Täten tämä osa-alue on myös tiiviisti osa oppilaantuntemusta, sillä oppilaiden elämää koskettavien asioiden tuominen osaksi koulua vaatii tutustumista oppilaisiin ja merkityksellinen oppiminen on usein sitä, mitä näkee/kokee/pystyy hyödyntämään arjessaan. Ehkä tämä tavoite siis rajoittuu lähinnä sellaiseen omaan tavoitteeseeni luoda turvallinen ja tuttu oppimisympäristö, jossa oppilaiden olemisella, tekemisellä ja ajatuksilla on merkitystä.


Uusi suomalainen koulu
"Tekemiseen ja oppimiseen innostava, erilaisia ympäristöjä sekä työskentelytiloja, inspiroiva ympäristö. Yhteiseen toimintaan kannustava oppimisympäristö, jossa luonto on lähellä ja teknologia ajan tasalla."

Nykypäivänä tietotulva, kiire ja sosiaalinen media ottavat paljon tilaa jo nuorten lasten elämässä. Älypuhelimet (ja tabletit) mahdollistavat jatkuvan saatavilla olemisen sekä nopeaa dopamiiniryöppyä niin erilaisten pelien, lyhyiden videoiden kuin viestienkin muodossa. Nopean palkinnon yleistymisen myötä keskittyminen sekä pitkäjänteinen työskentely ovat haasteita aikuisillekin. Istuminen ja passiivinen oleminen ovat lisääntyneet aiempaan verraten ja yhä nuoremmalla iällä.

Tässä unelmien koulussa "luokkahuoneita" on myös ulkona ja koulun pihalla on myös metsä, jossa oppilaat saavat liikkua. Koulun pihalla on myös taide-/kuvausseinä, jonka aika ajoin oppilaat saavat projektina maalata uusiksi ja jonka edessä voidaan kuvat esim. tiktok-videoita tai muuta oppimismateriaalia. Tämän lisäksi on kiipeilyteline ja liukumäki, keinut (eivät näy kuvassa), hiekkaboksi sekä pari urheilukenttää (tennis ja rantalentopallo). Koulurakennus on uusi/remontoitu ja siellä on sisällä eri kokoisia luokkahuoneita, jotta yhteisopettajuus sekä pienryhmätoiminta on mielekästä. Lisäksi koulussa on kirjasto ja oppilaiden käyttöön iPadit sekä läppärit. Luovaa tekemistä pidetään arvossa, mikä näkyy musiikin, käsitöiden ja kuvataiteen luokissa. Oppilaita on osallistettu koulualueen suunnitteluun. Koulun yhteisenä agendana on liikuttaa ja innostaa oppilaita liikkumaan, minkä vuoksi koulussa on myös lainattavia liikuntavälineitä sekä liikuntahalli. Koulu sijaitsee asuinalueen päätytontilla, mikä takaa rauhallisen ja turvallisen ympäristön (ei aivan lähellä vilkkaita autoteitä).

Koulun johdolla ja henkilöstöllä on selkeä yhteinen visio siitä, että koulu on turvallinen paikka kasvaa ja kehittyä, jossa jokainen aikuinen välittää oppilaiden hyvinvoinnista. Koulussa opitaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä työskentelemään yhdessä muiden kanssa erilaisissa ryhmissä runsaan yhdessä tekemisen, erilaisten projektien, tutkivan oppimisen ja vertaistuen avulla. Oppilaita opetetaan tunnistamaan omia vahvuuksia sekä heikkouksia ja keinoja kehittyä näissä. Kielitietoisen opetuksen avulla oppilaita opetetaan arvostamaan monikulttuurisuutta, erilaisia ominaisuuksia ja taitoja rikkautena. Koulussa opitaan ymmärtämään arkielämän ilmiöitä ja pikkuhiljaa tarkastelemaan laajempiakin ilmiöitä maailmalla monialaisten oppimiskokonaisuuksien avulla. Eri oppiaineiden opetuksessa pyritään ymmärtämään kunkin oppiaineen ydintä ja kuinka oma oppiminen siinä ympäristössä mahdollistuu parhaiten. Oppilaiden intoa opppimiseen ruokitaan monipuolisilla työskentelymenetelmillä sekä tarjoamalla heille mahdollisuuksia vaikuttaa opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen ikäluokkaan sopivalla tavalla. Oppimista arvioidaan läpinäkyvästi ja oppilaita ohjataan heti ensimmäisestä luokasta lähtien tarkastelemaan omaa tekemistään ja oppimistaan tavoitteiden suunnassa uteliaasti sekä rehellisesti. Oppilaita opetetaan työskentelemään kohti erilaisia tavoitteita, jotka eivät perustu vain "suoriutumiseen" ja pikkuhiljaa heitä ohjataan itsekin asettamaan omia tavoitteita ja harjoittelemaan oppimisprosessin hahmottamista. Oppilaita ohjataan tarkastelemaan omaa oppimistaan ja kehittymistään osana oppimisprosessia, jolloin itsearviointi ja oman toiminnan reflektointi eivät tunnu vain "ylimääräiseltä" tehtävältä esimerkiksi ryhmätyön lopuksi. Opettajat pitävät omien oppilaidensa kanssa arviointikeskustelun syksyn loppupuolella ja kevään puolessa välissä, jossa tarkistetaan, millainen käsitys oppilaalla itsellään on omasta oppimisestaan ja tekemisestään koulussa ja opettaja voi jakaa oppilaan kanssa omia ajatuksiaan siitä, millaisia vahvuuksia oppilaalla on ja mihin voisi kiinnittää huomiota. Opetuksen arvioinnissa käytetään konkreettisia välineitä, kuten arviointilomakkeita erilaisissa oppimistehtävissä tai oman osaamisen tarrataulua luokan seinällä, johon oppilaat voivat laittaa tarran, kun kokevat saavuttaneensa jonkin tavoitteen (tarratauluun asetetaan esim päivä- tai viikkokohtainen tavoite, jota kohti työskennellään). Oppilaat saavat keväisin todistuksen, jossa oppilaiden osaamista on kuvailtu kolmiportaisella asteikolla sanallisesti (ehkä myös emoji tai muu vastaava?) sekä kirjallisella palautteella. Todistuksessa myös lukee oppilaan vahvuuksia ryhmätyöskentelyssä ja/tai oppimistaidoissa.

Oppiainerakenne voisi olla seuraava esim 3.-luokalla: 22h koulua/vko, josta 10h luovia aineita ja liikuntaa. Loput 12 h sisältävät matematiikkaa, ympäristötietoa, tunne- ja vuorovaikutustunnin, suomen kieltä ja kirjallisuutta, vieraita kieliä, historiaa ja yhteiskuntaoppia, katsomusaineita sekä monialaisiin projekteihin varattuja oppitunteja. Osa oppiaineista kiertävät ja toisinaan on opintojaksoja, jolloin keskitytään pidempiin projekteihin. Koulussa on päivän aikana kaksi pidempää välituntia, joilla oppilaat voivat lainata liikuntavälineitä ja joista myöhemmällä 5.-ja 6.-luokkalaiset saavat halutessaan kaksi kertaa viikossa kuvata joko tiktok-videoita tai käyttää koulun konetta pelaamiseen. Lounaan jälkeen on jokaisella luokalla oma rauhoittumishetkensä (luokkatason mukaan voi olla ihan rentoutumishetki salissa, vanhempien kanssa lukuhetki tai pienryhmissä esimerkiksi lautapelejä) tai ulkovälitunti ja sen jälkeen lyhyempi rauhoittumishetki opettajan oppilaantuntemuksen mukaan. Koulupäivät on suunniteltu niin, että niiden aikana oppilaat saavat vuoroin rauhoittavaa ja toiminnallisempaa tekemistä sekä myös lepuuttaa aivojansa tavoitteellisemmasta toiminnasta. Tämän koulun tavoitteena on opettaa oppilaita tutustumaan itseensä ja toisiin sekä ympäröivään maailmaan, ja tällä tavoin antaa heille käytännön työkaluja arkielämän haasteisiin. Koulussa on myös iltapäiväkerhotoimintaa erilaisilla teemoilla (esim. "diy - käsin tekemistä", "liikuntakerho", "luonnossa luovien", "bändikerho", "robotiikan alkeet" jne...).


Millaisin edellytyksin tämän unelmakoulun toteutuminen on mahdollista?
Koulun ideologioiden ja kasvatustehtävän toteutuminen vaativat koulun rehtorilta ja apulaisrehtorilta, opettajilta sekä muulta henkilöstöltä kiinnostusta ja halua sitoutua yhteisiin toimintakäytänteisiin. Opetushenkilöstön on nähtävä koulu merkityksellisenä yhteisönä ja oppilaiden kasvattaminen yhteisenä tehtävänä, jossa oppilaiden hyvinvointia tuetaan. Kaikilla koulussa työskentelevillä aikuisilla on kiinnostusta tutustua oppilaisiin ja tälle on myös oma piilo-opetussuunnitelmansa. Tämän unelmakoulun toteutuminen vaatii myös jonkin verran maa-alaa, minkä vuoksi esimerkiksi pelikentät voisivat olla myös yhteiskäytöllisiä ja koulun välittömän pihapiirin ulkopuolella. Tämän koulun toteutuminen on mahdollista, kun opettajilla ei ole liikaa omia viikkotunteja opetettavana vaan aikaa on myös yhteissuunnittelulle ja opettajat pääsevät myös lisäkouluttautumaan aika ajoin. Opetuksessa on nähtävä tärkeimpänä prioriteettina kouluyhteisön rakentaminen, jossa jokaisella on oma arvostettu paikkansa.

Mitä vaateita unelmakoulusi asettaa opettajien asiantuntijuudelle?
Opettajilla on oltava yhteistyötaitoja niin koulun sisäisen kuin koulun ulkopuolisenkin toiminnan tukemiseksi. Opettajilla on oltava taitoa tunnistaa ja toteuttaa koulun yhteisiä arvoja omassa opetuksessaan sekä tunnistaa omaan jaksamiseensa ja hyvinvointiinsa vaikuttavia tekijöitä. Tämän lisäksi opettajilla on oltava kiinnostusta ja taitoa tutustua oppilaisiinsa opetuksen lomassa, eli suunnitella pidemmän aikavälin kokonaisuuksia sekä käytännön keinoja tämän toteuttamiseksi. Opettajilla on oltava myös asiantuntemusta oppilaiden oppimisen tukemisesta ja eriyttämisestä, jolla mahdollistetaan mielekäs ja merkityksellinen oppiminen.