Vaihe 4: Osaamiseni opettajana
1. Opettajan ydinosaamisalueet -bloggaus
2. Yhteenveto omasta osaamisestani
Näen koulun paikkana, jossa eletään, kasvetaan, kehitytään, tehdään virheitä, innostutaan, saadaan pätevyyden kokemuksia, pyydetään anteeksi, ystävystytään ja riidellään. "Koulu on elämää" (Paalasmaa 2014, xx). Minä itse pelkäsin virheiden tekemistä opettajan edessä. En viitannut, jos en tiennyt, mitä opettaja tarkalleen haluaa kuulla. Mutta silti olin sitäkin vuorovaikutteisempi ja toisinaan juttuni saattoivat harhauttaa opetusta hieman sivuraiteillekin. Opin keskustelemalla ja kuuntelemalla, vihasin paperikokeita, joissa pitää olla hiljaa ja tuntuu, etten saanut kaikkea osaamistani suollettua paperille. Samalla kirjallinen ilmaisuni kehittyi koko ajan ja yläasteen loppupuolella jokin tuntui loksahtavan kohdilleen varsinkin luovassa kirjoittamisessa. Opettajaopiskelijana olen pohtinut paljon koulua ja sen merkitystä yleissivistänä kasvatuslaitoksena. Minusta montessori-kasvatus suuntauksena huomioi sen, mitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014, xx) on sanottu oppilaan osallistamisesta, oppimisen opettelusta ja tutkivasta oppimisesta. Koska oma peruskoulukokemukseni ovat kaukana tutkivasta oppimisesta, on sen suunnitteleminen ja toteuttaminen ollut haastavaa, joskin sitäkin tärkeämpää. Näen koulun tärkeimmän tehtävän olla turvallinen paikka jokaiselle lapselle, jossa opitaan itsestä ja toisista sekä kehitytään yksilöinä yhdessä. Tätä haluaisin pyrkiä toteuttamaan käytännössä ja tästä näkökulmasta olen pyrkinyt opiskelemaan ja osaamistani tuossa alla myös tarkastelemaan. Haluan pyrkiä pois kohti "täydellisyyden" tavoittelusta ja vahvistamaan sitä oppimisen iloa myös muissa, joka itsessäni parhaimmillaan roihuaa.
Osaamistavoitteet:
1. Asenne ja sen tiedostaminen eri oppiaineita kohtaan:
POM-opintokokonaisuuden aikana olen päässyt tutustumaan eri oppiaineisiin niiden pedagogiikan ja sisältöjen kautta. Koen, että jo omana kouluaikanani minulla ei ole ollut järin suuria mieltymyseroja oppiaineiden välillä tai ainakaan en vihannut mitään oppiainetta. Nyt koen, että minulla on vielä suurempi into oppia ja opettaa eri oppiaineita ja olen kokenut jokaisen oppiaineen kurssin hyvin mielenkiintoiseksi. Kuvaamataidossa, käsitöissä ja musiikissa koen, että minulla on ollut eniten opiskeltavaa ja opittavaa, minkä vuoksi näen ne hieman työläämpinä oppiaineina toisiin verrattuna. Pidän kuitenkin luovasta tekemisestä, joten antipatioita minulla ei näitä oppiaineita kohtaan ole. Tiedostan kuitenkin, että oma osaamiseni vaikuttaa asiantuntijuuteeni sekä käsitykseeni asiantuntijuudestani, minkä vuoksi pohdin vakavasti, kuinka työlästä minulla tulee alkuvuosina opetusta suunnitellessa olemaan.
Oppiaineista uskonto on ainut, jonka merkitystä olen pohtinut. Uskonnon tehtävä oppiaineena koulussa on sivistää oppilaita omasta uskonnostaan, joka vaikuttaa myös yhteiskuntamme toimintaan, mutta mielestäni kaikille voisi yhtä hyvin opettaa katsomusaineita tai elämänkatsomustietoa, sillä uskonnon rooli yleissivistävässä kasvatuksessa ja vallitsevassa suomalaisessa kulttuurissamme on erilainen kuin ennen. Minulla ei kuitenkaan ole tämän oppiaineen opettamista vastaan mitään ja harjoittelussani UE-tunnit olivat yksiä mielenkiintoisimmista ja vuorovaikutteisimmista tunneista, joita pidin.
2. Oppiaineiden ja -sisältöjen merkityksen tunnistaminen lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin näkökulmasta
Maailmaa ei ole jaoteltu esimerkiksi matemaattisiin, luonnon tieteellisiin ja kielellisiin kysymyksiin. Olemalla ja toimimalla osana vallitsevaa yhteiskuntaamme tarvitsemme erilaisia taitoja, joita yhdistää, soveltaa ja hyödyntää erilaisissa tilanteissa. Sisällöt itsessään ei ole tärkeitä, mutta niiden avulla opitaan tietoja ja taitoja, jotka auttavat oppilaita kasvamaan itsenäisiksi ja pärjääviksi yksilöiksi. Näen siis, että jokaisella oppiaineella on tärkeä roolinsa erilaisina vuorovaikutusympäristöinä, ajattelun herättelijöinä sekä tieteellisinä aloina. Hyvinvointia lisää itsensä tunteminen, toimiminen osana rakentavaa yhteisöä, ympäristön ymmärtäminen ja arvostaminen sekä vaikuttamisen mahdollisuus. Ihminen on moniulotteinen kokonaisuus, joista jokainen osa-alue vaikuttaa jollakin tavalla toiseen, minkä vuoksi on tärkeää saada tietoa ja taitoja monipuolisesti oman (ja toisten) hyvinvoinnin tukemiseksi. Tällä osa-alueella näen omana kehityskohteenani eri ikäkausien kehitykseen tarkemmin tutustumisen teoriassa, jotta kykenen tukemaan oppilaideni kehitystä sekä hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla.
3. Osallistavan kasvatuksen ja monikulttuurisuuden tuomat mahdollisuudet ja haasteet oppimiselle ja opettamiselle ymmärtäminen
Koen erilaisten oppilaiden osallistamisen keinojen olevan vielä kehityskohteeni. Koska eri oppiaineisiin ja -sisältöihin tutustuminen on ollut vielä itsellenikin uutta pom-opintojen myötä, on itse tavoitteiden asettaminen ja sisällöllinen suunnittelu sekä toteutus vielä vienyt huomiotani. Koen kuitenkin omassa opettajuudessani vahvaksi kuuntelemisen taidon ja olen läsnä oppilaiden kanssa sekä laadin aina uuden oppilasryhmän kanssa "pelisäännöt", joilla tuetaan ja rakennetaan hyväksyvää ilmapiiriä. Minulla on monia ajatuksia, joita toteuttamalla monikulttuurisuutta voitaisiin tuoda osaksi oppilaiden arkea koulussa ja näen tässä ensiarvoisen tärkeänä itsen ja muiden kunnioittamiseen kasvattamisen sekä keskustelemisen taidot. Opetukseni tukena pyrin lähes aina auditiivisen ohjeistuksen lisäksi käyttämään kuvia ja eleitä sekä antamaan myös tilaa kysymyksille, minkä koen auttavan oppimista.
4. Oppiaineiden ja -sisältöjen erityisluonteen tunnistaminen ja ilmiöiden jäsentäminen sekä tunnistaminen yli oppiainerajojen
POM-opintojen aikana olen aika kovalla tahdilla päässyt tutustumaan eri oppiaineisiin, minkä vuoksi toiset asiat ovat jääneet selkeämmin mieleen kuin toiset. Tunnistan ja osaan eritellä esimerkiksi matematiikan luonnetta matemaattisen ajattelun herättelemisen kautta ja käsitöissä taas tunnistan ja tiedostan esimerkiksi turvallisen työskentelyn ja käden taitojen harjoittelemisen vaikutuksen mielen hyvinvoinnille ja hienomotoriikkaan sekä arjen taitoihin. Erilaisia ilmiöitä tutkittaessa kykenen erittelemään siihen yhteydessä olevia oppisisältöjä sekä -aineita ja laaja-alaista osaamista. Koen oman reflektiivisyyteni ja pitkän "opiskelu-uran" kehittäneen taitoani tarkastella, eritellä, vertailla, analysoida sekä esimerkiksi tiivistää asioita niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista ilman, että asia kärsii. Voisin sanoa tämän osaamistavoitteen olevan vahvuuteni pom-opinnoissa.
5. Oppiaineiden pedagogisen kulttuurin eritteleminen sekä oppiainekirjoon liittyvien erilaisten, esimerkiksi ideologisten ja poliittisten sidosten tunnistaminen
Erityisesti tutkiva oppiminen ja kielitietoinen kasvattaminen ovat jääneet pom-opinnoistani mieleen teoriasta käytäntöön pikkuhiljaa siirtyvinä pedagogisina toimina. Kykenen erottelemaan eri oppiaineiden pedagogisia osa-alueita sekä tunnistamaan esimerkiksi taustalla vaikuttavia ideologioita, mutta valehtelsin, jos väittäisin osaavani opettaa suomen kieltä yhtä asiantuntevasti kuin liikuntaa tai terveystietoa. Olen aloittanut tieni eri oppiaineiden kulttuuriin syventymisessä, mutta sen vahvistuminen vaatii aikaa ja kokemusta.
6. Opetuksen suunnitteleminen ja toteuttaminen sekä oppimisen arvioiminen eri oppiaineissa ja integroivissa oppimiskokonaisuuksissa 1.-6.-luokilla sekä esiopetuksen eri sisältöalueilla
Koen opetuksen suunnittelemisen ja toteuttamisen olevan itselleni tutuinta näistä osaamistavoitteista, sillä olen tehnyt sitä jo useamman vuoden ajan. Minulla on taitoa asettaa tavoitteita, joita kohti työskentelemiseen osaan valita johdonmukaisesti eteneviä harjoitteita sekä eriyttämiskeinoja. Osaan myös suunnitella arviointia luontevaksi osaksi opetusta, mutta sen kohdalla tarvitsen vielä lisää kokemusta arvioinnin pidempikestoisesta toteuttamisesta.
- Opettajuuden ydinosaamisalueet (osa 1):
- Opettajuuden ydinosaamisalueet (osa 2):
- Mokit ja oppiainekohtainen osaaminen:
2. Yhteenveto omasta osaamisestani
Näen koulun paikkana, jossa eletään, kasvetaan, kehitytään, tehdään virheitä, innostutaan, saadaan pätevyyden kokemuksia, pyydetään anteeksi, ystävystytään ja riidellään. "Koulu on elämää" (Paalasmaa 2014, xx). Minä itse pelkäsin virheiden tekemistä opettajan edessä. En viitannut, jos en tiennyt, mitä opettaja tarkalleen haluaa kuulla. Mutta silti olin sitäkin vuorovaikutteisempi ja toisinaan juttuni saattoivat harhauttaa opetusta hieman sivuraiteillekin. Opin keskustelemalla ja kuuntelemalla, vihasin paperikokeita, joissa pitää olla hiljaa ja tuntuu, etten saanut kaikkea osaamistani suollettua paperille. Samalla kirjallinen ilmaisuni kehittyi koko ajan ja yläasteen loppupuolella jokin tuntui loksahtavan kohdilleen varsinkin luovassa kirjoittamisessa. Opettajaopiskelijana olen pohtinut paljon koulua ja sen merkitystä yleissivistänä kasvatuslaitoksena. Minusta montessori-kasvatus suuntauksena huomioi sen, mitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014, xx) on sanottu oppilaan osallistamisesta, oppimisen opettelusta ja tutkivasta oppimisesta. Koska oma peruskoulukokemukseni ovat kaukana tutkivasta oppimisesta, on sen suunnitteleminen ja toteuttaminen ollut haastavaa, joskin sitäkin tärkeämpää. Näen koulun tärkeimmän tehtävän olla turvallinen paikka jokaiselle lapselle, jossa opitaan itsestä ja toisista sekä kehitytään yksilöinä yhdessä. Tätä haluaisin pyrkiä toteuttamaan käytännössä ja tästä näkökulmasta olen pyrkinyt opiskelemaan ja osaamistani tuossa alla myös tarkastelemaan. Haluan pyrkiä pois kohti "täydellisyyden" tavoittelusta ja vahvistamaan sitä oppimisen iloa myös muissa, joka itsessäni parhaimmillaan roihuaa.
Osaamistavoitteet:
1. Asenne ja sen tiedostaminen eri oppiaineita kohtaan:
POM-opintokokonaisuuden aikana olen päässyt tutustumaan eri oppiaineisiin niiden pedagogiikan ja sisältöjen kautta. Koen, että jo omana kouluaikanani minulla ei ole ollut järin suuria mieltymyseroja oppiaineiden välillä tai ainakaan en vihannut mitään oppiainetta. Nyt koen, että minulla on vielä suurempi into oppia ja opettaa eri oppiaineita ja olen kokenut jokaisen oppiaineen kurssin hyvin mielenkiintoiseksi. Kuvaamataidossa, käsitöissä ja musiikissa koen, että minulla on ollut eniten opiskeltavaa ja opittavaa, minkä vuoksi näen ne hieman työläämpinä oppiaineina toisiin verrattuna. Pidän kuitenkin luovasta tekemisestä, joten antipatioita minulla ei näitä oppiaineita kohtaan ole. Tiedostan kuitenkin, että oma osaamiseni vaikuttaa asiantuntijuuteeni sekä käsitykseeni asiantuntijuudestani, minkä vuoksi pohdin vakavasti, kuinka työlästä minulla tulee alkuvuosina opetusta suunnitellessa olemaan.
Oppiaineista uskonto on ainut, jonka merkitystä olen pohtinut. Uskonnon tehtävä oppiaineena koulussa on sivistää oppilaita omasta uskonnostaan, joka vaikuttaa myös yhteiskuntamme toimintaan, mutta mielestäni kaikille voisi yhtä hyvin opettaa katsomusaineita tai elämänkatsomustietoa, sillä uskonnon rooli yleissivistävässä kasvatuksessa ja vallitsevassa suomalaisessa kulttuurissamme on erilainen kuin ennen. Minulla ei kuitenkaan ole tämän oppiaineen opettamista vastaan mitään ja harjoittelussani UE-tunnit olivat yksiä mielenkiintoisimmista ja vuorovaikutteisimmista tunneista, joita pidin.
2. Oppiaineiden ja -sisältöjen merkityksen tunnistaminen lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin näkökulmasta
Maailmaa ei ole jaoteltu esimerkiksi matemaattisiin, luonnon tieteellisiin ja kielellisiin kysymyksiin. Olemalla ja toimimalla osana vallitsevaa yhteiskuntaamme tarvitsemme erilaisia taitoja, joita yhdistää, soveltaa ja hyödyntää erilaisissa tilanteissa. Sisällöt itsessään ei ole tärkeitä, mutta niiden avulla opitaan tietoja ja taitoja, jotka auttavat oppilaita kasvamaan itsenäisiksi ja pärjääviksi yksilöiksi. Näen siis, että jokaisella oppiaineella on tärkeä roolinsa erilaisina vuorovaikutusympäristöinä, ajattelun herättelijöinä sekä tieteellisinä aloina. Hyvinvointia lisää itsensä tunteminen, toimiminen osana rakentavaa yhteisöä, ympäristön ymmärtäminen ja arvostaminen sekä vaikuttamisen mahdollisuus. Ihminen on moniulotteinen kokonaisuus, joista jokainen osa-alue vaikuttaa jollakin tavalla toiseen, minkä vuoksi on tärkeää saada tietoa ja taitoja monipuolisesti oman (ja toisten) hyvinvoinnin tukemiseksi. Tällä osa-alueella näen omana kehityskohteenani eri ikäkausien kehitykseen tarkemmin tutustumisen teoriassa, jotta kykenen tukemaan oppilaideni kehitystä sekä hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla.
3. Osallistavan kasvatuksen ja monikulttuurisuuden tuomat mahdollisuudet ja haasteet oppimiselle ja opettamiselle ymmärtäminen
Koen erilaisten oppilaiden osallistamisen keinojen olevan vielä kehityskohteeni. Koska eri oppiaineisiin ja -sisältöihin tutustuminen on ollut vielä itsellenikin uutta pom-opintojen myötä, on itse tavoitteiden asettaminen ja sisällöllinen suunnittelu sekä toteutus vielä vienyt huomiotani. Koen kuitenkin omassa opettajuudessani vahvaksi kuuntelemisen taidon ja olen läsnä oppilaiden kanssa sekä laadin aina uuden oppilasryhmän kanssa "pelisäännöt", joilla tuetaan ja rakennetaan hyväksyvää ilmapiiriä. Minulla on monia ajatuksia, joita toteuttamalla monikulttuurisuutta voitaisiin tuoda osaksi oppilaiden arkea koulussa ja näen tässä ensiarvoisen tärkeänä itsen ja muiden kunnioittamiseen kasvattamisen sekä keskustelemisen taidot. Opetukseni tukena pyrin lähes aina auditiivisen ohjeistuksen lisäksi käyttämään kuvia ja eleitä sekä antamaan myös tilaa kysymyksille, minkä koen auttavan oppimista.
4. Oppiaineiden ja -sisältöjen erityisluonteen tunnistaminen ja ilmiöiden jäsentäminen sekä tunnistaminen yli oppiainerajojen
POM-opintojen aikana olen aika kovalla tahdilla päässyt tutustumaan eri oppiaineisiin, minkä vuoksi toiset asiat ovat jääneet selkeämmin mieleen kuin toiset. Tunnistan ja osaan eritellä esimerkiksi matematiikan luonnetta matemaattisen ajattelun herättelemisen kautta ja käsitöissä taas tunnistan ja tiedostan esimerkiksi turvallisen työskentelyn ja käden taitojen harjoittelemisen vaikutuksen mielen hyvinvoinnille ja hienomotoriikkaan sekä arjen taitoihin. Erilaisia ilmiöitä tutkittaessa kykenen erittelemään siihen yhteydessä olevia oppisisältöjä sekä -aineita ja laaja-alaista osaamista. Koen oman reflektiivisyyteni ja pitkän "opiskelu-uran" kehittäneen taitoani tarkastella, eritellä, vertailla, analysoida sekä esimerkiksi tiivistää asioita niin yksinkertaiseksi kuin mahdollista ilman, että asia kärsii. Voisin sanoa tämän osaamistavoitteen olevan vahvuuteni pom-opinnoissa.
5. Oppiaineiden pedagogisen kulttuurin eritteleminen sekä oppiainekirjoon liittyvien erilaisten, esimerkiksi ideologisten ja poliittisten sidosten tunnistaminen
Erityisesti tutkiva oppiminen ja kielitietoinen kasvattaminen ovat jääneet pom-opinnoistani mieleen teoriasta käytäntöön pikkuhiljaa siirtyvinä pedagogisina toimina. Kykenen erottelemaan eri oppiaineiden pedagogisia osa-alueita sekä tunnistamaan esimerkiksi taustalla vaikuttavia ideologioita, mutta valehtelsin, jos väittäisin osaavani opettaa suomen kieltä yhtä asiantuntevasti kuin liikuntaa tai terveystietoa. Olen aloittanut tieni eri oppiaineiden kulttuuriin syventymisessä, mutta sen vahvistuminen vaatii aikaa ja kokemusta.
6. Opetuksen suunnitteleminen ja toteuttaminen sekä oppimisen arvioiminen eri oppiaineissa ja integroivissa oppimiskokonaisuuksissa 1.-6.-luokilla sekä esiopetuksen eri sisältöalueilla
Koen opetuksen suunnittelemisen ja toteuttamisen olevan itselleni tutuinta näistä osaamistavoitteista, sillä olen tehnyt sitä jo useamman vuoden ajan. Minulla on taitoa asettaa tavoitteita, joita kohti työskentelemiseen osaan valita johdonmukaisesti eteneviä harjoitteita sekä eriyttämiskeinoja. Osaan myös suunnitella arviointia luontevaksi osaksi opetusta, mutta sen kohdalla tarvitsen vielä lisää kokemusta arvioinnin pidempikestoisesta toteuttamisesta.