Minua jännitti nämä opetukset huomattavasti enemmän kuin edeltävät. Tiistaina opetustani oli seuraamassa eri henkilö kuin oma ohjaava opettajani ja matikan tunnin jälkeinen palautekeskustelu oli hyvin paljon hänen mielipiteitään opetuksesta, opettajana olemisen keskeneräisyydestä sekä oppituntini ja oppilaiden kanssa vuorovaikuttamisen nostoja kriittisesti. Näin jälkikäteen en muista hänen antaneen juurikaan kannustavaa tai rakentavaa palautetta, ja jotenkin kokemus meni ihon alle, koska se tapahtui myös toisen harjoittelija läsnäollessa. En ehtinyt itse sanoa paria lausetta enempää koko palautekeskustelun aikana ja tässä välissä olleiden päivien aikana se sai minut epäilemään omaa opettajuuttani, minkä vuoksi tämän päiväisten opetusten jälkeen oman ohjaavan opettajan kanssa käymässämme palautekeskustelussa kaikki jännitys purkautui itkuun.

Ue: uskonnon näkyminen koulun arjessa
- oppitunnin harjoitteet tukivat tavoitteeseen pääsemistä
- oppilaat vuorovaikuttivat keskenään
- padlet toimi hyvin, voisin vielä jatkossa miettiä numeroitujen tehtävien ohjeistusta
- aiheeseen perehtyessäni löysin tällaisen https://maailmankoulu.fi/aatosjaamine/ oppimiskokonaisuuden 

Ai: draamatunti
- tunnin alussa pohjustin hienosti tunnin tavoitetta, kerroin draaman ydinkohdista ja sanoitin tarvitsevamme oppilaiden vahvuutta auttaa toisiaan tällä tunnilla. Sekä lisäsin säännön, jolla kunnioitamme puhevuorossa olevia (Taina auttoi pitämään tämän tavoitteen läpi tunnin)
- evoluutiopelissä muokkasimme oppilaiden toiveesti pelin sääntöjä --> lisäsi osallisuutta
- peli sujui loistavasti! oppilaat lähestyivät myös minua estoitta, mikä oli siistiä
- mielipiteen ilmaisun harjoitteleminen on tärkeä tavoite tällä ryhmällä, monet oppilaista haastoivat itseään tässä ja jakoivat perustelujaan ääneen!

Seuraavia tunteja ajatellen:
- liian tarkka ja huoliteltu suunnitelma voi myös tuntua sitovan --> löytyisikö keinoja irrottautua tästä hieman?
- enemmän palautetta
- jokaisen yksilön kohtaamista systemaattisesti palautteen kanssa