Pedagoginen osaaminen: oppimisen ohjaaminen
3. Oppimisen ohjaaminen
3.1 Kyky tukea oppimismotivaation rakentumista
3.2 Kyky ymmärtää arvioinnin merkitys oppimisen ohjaamisessa
3.3 Kyky tuottaa pedagogisesti perusteltuja oppimisprosesseja
3.4 Kyky huomioida oppijoiden yksilölliset tarpeet ja/tai oppimisprosessien esteettömyys oppimisen ohjaamisessa
3.5 Kyky suunnitella ja toteuttaa kielitietoista ja monikielisyyttä tukevaa pedagogiikkaa
3.6 Kyky ymmärtää opetuskeskusteluiden merkityksellisyys ja kyky hyödyntää niitä osana opetusta
Arvioinnin tulee mitata sitä, mitä on opeteltu ja olla yhteydessä asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi antaa tietoa siitä, missä mennään nyt verrattuna johonkin aiempaan ja suhteessa asetettuun tavoitteeseen. Arviointi on myös keino niin opettajalle kuin oppilaallekin pysähtyä sen äärelle, mitä on opittu tähän mennessä, mitkä asiat siinä ovat auttaneet ja mitkä ovat niitä haasteita, joihin tarvitsee mahdollisesti tukea tai olisi hyvä keskittyä jatkossa. Arviointi tärkeä reflektoinnin ja oppimisen työkalu myös itsessään. Tässä harjoittelussa en juurikaan arvioinut oppilaiden toimintaa, kuin vain havainnoimalla.
Minulle on vuosien varrella kehittynyt taito havainnoida ja tarkastella erilaisia oppimiseen ja oppimistilanteisiin vaikuttavia tekijöitä, jotka auttavat hahmottamaan oppijan tilannetta. Koen, että olen saanut yliopisto-opinnoissani oivallisen pankin huomioida erilaisia tarpeita ja pyrin tässäkin harjoittelussa suunnittelemaan oppimistehtäviä niin, että ne ovat käytännön opetuksessa helposti eriytettävissä helpommaksi tai haastavammaksi. Esteettömän oppimisen tukemista olen päässyt erityisesti harjoittelemaan opiskellessani itse urheiluopistossa ennen yliopistoa, sillä opiskelin tuolloin soveltavaa liikuntaa. Koen, että kouluympäristössä tämä on vielä jäänyt minulla enemmän teorian tasolle, mutta olen aktiivisesti pyrkinyt miettimään erilaisia tilanteita ja keinoja oppimisen mahdollistamiseksi kaikille.
Kokemukseni ja tietämykseni luonnollisesti vaikuttavat siihen, kuinka suunnittelen ja toteutan opetusta. Koen siis, että kaikki se tieto, mitä olen opintojeni aikana omaksunut oppimisprosessista, näkyy myös suunnittelussa, ohjaamisessa sekä tavassani toteuttaa arviointia. Näistä kolmesta osa-alueesta arviointi on se, jota olen vähiten päässyt toteuttamaan pitkällä aikajänteellä, mutta tämänkin harjoittelun aikana tein siihen liittyvää ajatustyötä paljon. Näen oppimisprosessin (teoriatietoon pohjautuen) jatkumona, jossa tavoitteen asettamista sekä sanoittamista seuraa vaihe, jossa pohditaan keinoja sen saavuttamiseksi. Tässä on huomioitava oppijan yksilölliset valmiudet sekä haasteet kuten myös ryhmän aiempi oppimiskokemus ja ennakkotiedot. Näin pyritään käytännössä tekemään sellaisia asioita, jotka aiempaa tietämystä hyödyntäen kehittää oppilaiden valmiuksia ja taitoja tähän asetettuun tavoitteeseen nähden. Toimintaa sekä lopputulosta arvioimalla taas saadaan tietoa siitä, kuinka sopivia harjoitteet kenties olivat ja kuinka toimintaa tarvitsee/tarvitseeko muuttaa. Oppimisprosessin kannalta näen oleelliseksi, että oppijan kokemukset omasta pätevyydestä, autonomiasta sekä yhteisöllisyydestä ovat ydinasioita oppimisen syventämiseksi sekä rakentavan oppimisilmapiirin kannalta. Myös eri ajattelun tasojen huomioiminen on tärkeää todella oppimisprosessin eri vaiheiden saavuttamiseksi oppilaiden kanssa.
Kehittämiskohteeni opetusmenetelmissä liittyvät myönteiseen pedagogiikkaan sekä oppilaiden osallistamiseen. Huomaan, että olen nopea tarttumaan ei-toivottuun käyttäytymiseen ja tähän tarttuminen ei aina ole hedelmällistä. Tavoitteenani on siis luoda sellaisia keinoja, joilla keskityn ohjaamaan oppilaan toivottuun toimintaan sekä myönteisen kautta luomaan oppimisilmapiiristä innostavaa. Monesti harjoittelun aikana myös pohdin, millaisia rutiineja, toimintakäytänteitä ja tavoitteiden asettamista sekä arviointia "omien oppilaideni" kanssa toteuttaisin erilaisissa tilanteissa.
3.1 Kyky tukea oppimismotivaation rakentumista
3.2 Kyky ymmärtää arvioinnin merkitys oppimisen ohjaamisessa
3.3 Kyky tuottaa pedagogisesti perusteltuja oppimisprosesseja
3.4 Kyky huomioida oppijoiden yksilölliset tarpeet ja/tai oppimisprosessien esteettömyys oppimisen ohjaamisessa
3.5 Kyky suunnitella ja toteuttaa kielitietoista ja monikielisyyttä tukevaa pedagogiikkaa
3.6 Kyky ymmärtää opetuskeskusteluiden merkityksellisyys ja kyky hyödyntää niitä osana opetusta
- Mikä rooli arvioinnilla on oppimisen ohjaamisessa?
Arvioinnin tulee mitata sitä, mitä on opeteltu ja olla yhteydessä asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi antaa tietoa siitä, missä mennään nyt verrattuna johonkin aiempaan ja suhteessa asetettuun tavoitteeseen. Arviointi on myös keino niin opettajalle kuin oppilaallekin pysähtyä sen äärelle, mitä on opittu tähän mennessä, mitkä asiat siinä ovat auttaneet ja mitkä ovat niitä haasteita, joihin tarvitsee mahdollisesti tukea tai olisi hyvä keskittyä jatkossa. Arviointi tärkeä reflektoinnin ja oppimisen työkalu myös itsessään. Tässä harjoittelussa en juurikaan arvioinut oppilaiden toimintaa, kuin vain havainnoimalla.
- Millaiset valmiudet minulla on ohjata ja tukea esteetöntä ja yksilöllistettyä oppimista?
Minulle on vuosien varrella kehittynyt taito havainnoida ja tarkastella erilaisia oppimiseen ja oppimistilanteisiin vaikuttavia tekijöitä, jotka auttavat hahmottamaan oppijan tilannetta. Koen, että olen saanut yliopisto-opinnoissani oivallisen pankin huomioida erilaisia tarpeita ja pyrin tässäkin harjoittelussa suunnittelemaan oppimistehtäviä niin, että ne ovat käytännön opetuksessa helposti eriytettävissä helpommaksi tai haastavammaksi. Esteettömän oppimisen tukemista olen päässyt erityisesti harjoittelemaan opiskellessani itse urheiluopistossa ennen yliopistoa, sillä opiskelin tuolloin soveltavaa liikuntaa. Koen, että kouluympäristössä tämä on vielä jäänyt minulla enemmän teorian tasolle, mutta olen aktiivisesti pyrkinyt miettimään erilaisia tilanteita ja keinoja oppimisen mahdollistamiseksi kaikille.
- Miten hyödynnän teoreettista tietoa oppimisprosessien suunnittelussa, ohjaamisessa ja arvioinnissa (vrt. pedagogisen sisältötiedon tuottaminen ja hyödyntäminen)?
Kokemukseni ja tietämykseni luonnollisesti vaikuttavat siihen, kuinka suunnittelen ja toteutan opetusta. Koen siis, että kaikki se tieto, mitä olen opintojeni aikana omaksunut oppimisprosessista, näkyy myös suunnittelussa, ohjaamisessa sekä tavassani toteuttaa arviointia. Näistä kolmesta osa-alueesta arviointi on se, jota olen vähiten päässyt toteuttamaan pitkällä aikajänteellä, mutta tämänkin harjoittelun aikana tein siihen liittyvää ajatustyötä paljon. Näen oppimisprosessin (teoriatietoon pohjautuen) jatkumona, jossa tavoitteen asettamista sekä sanoittamista seuraa vaihe, jossa pohditaan keinoja sen saavuttamiseksi. Tässä on huomioitava oppijan yksilölliset valmiudet sekä haasteet kuten myös ryhmän aiempi oppimiskokemus ja ennakkotiedot. Näin pyritään käytännössä tekemään sellaisia asioita, jotka aiempaa tietämystä hyödyntäen kehittää oppilaiden valmiuksia ja taitoja tähän asetettuun tavoitteeseen nähden. Toimintaa sekä lopputulosta arvioimalla taas saadaan tietoa siitä, kuinka sopivia harjoitteet kenties olivat ja kuinka toimintaa tarvitsee/tarvitseeko muuttaa. Oppimisprosessin kannalta näen oleelliseksi, että oppijan kokemukset omasta pätevyydestä, autonomiasta sekä yhteisöllisyydestä ovat ydinasioita oppimisen syventämiseksi sekä rakentavan oppimisilmapiirin kannalta. Myös eri ajattelun tasojen huomioiminen on tärkeää todella oppimisprosessin eri vaiheiden saavuttamiseksi oppilaiden kanssa.
- Mitkä ovat kehittämiskohteeni (esimerkiksi oppimisen ohjaamisessa, oppimisen esteellisyyden poistamisessa, yksilöllistämisessä, arvioinnissa, opetusmenetelmissä ja -työtavoissa jne.)?
Kehittämiskohteeni opetusmenetelmissä liittyvät myönteiseen pedagogiikkaan sekä oppilaiden osallistamiseen. Huomaan, että olen nopea tarttumaan ei-toivottuun käyttäytymiseen ja tähän tarttuminen ei aina ole hedelmällistä. Tavoitteenani on siis luoda sellaisia keinoja, joilla keskityn ohjaamaan oppilaan toivottuun toimintaan sekä myönteisen kautta luomaan oppimisilmapiiristä innostavaa. Monesti harjoittelun aikana myös pohdin, millaisia rutiineja, toimintakäytänteitä ja tavoitteiden asettamista sekä arviointia "omien oppilaideni" kanssa toteuttaisin erilaisissa tilanteissa.