Autonomian aikana ruotsin kieli säilyi virkakielenä Suomessa. Vanha nelijakoinen sääty-yhteiskunta alkoi muuttua ja kansa jaettiin säätyläisiin ja tavalliseen kansaan.
Säätyläisiin kuuluivat mm. aatelisto ja virkamiehet, kuten tuomarit, nimismiehet ja lääkärit. He puhuivat ruotsia. Tavallinen kansa eli rahvas puhui suomea. Koulujen opetuskielenä oli ruotsi.

Euroopassa syntyneestä nationalismista eli kansallisuusaatteesta innostuttiin myös Suomessa. Enää ei haluttu olla osa Venäjää. Muutamat kirjailijat, runoilijat, historioitsijat ja kqnsantieteilijät lähtivät murtamaan suomen- ja ruotsinkielisten jyrkkää kaksijakoisuutta. He tekivät määrätietoisesti työtä suomalaisten kulttuurin, kielen ja historian arvostuksen nostamiseksi. Heistä nimekkäimpiä olivat Johan Ludvig Runeberg, Elias Lönnrot, Aleksis Kivi ja Minna Canth. He kuuluivat v. 1830 perustettuun opiskelijoiden keskustelupiiriin, Lauantaiseuraan.