Johan Ludvig Runeberg
J.L Runeberg syntyi Pietarsaaressa 1804. Hän opiskeli Turun yliopistossa ja rahoitti opintojaan toimimalla kotiopettajana Saarijärvellä ja Ruovedellä. Siellä hän oppi tuntemaan seudun ja arvostamaan talonpoikaisväestöä ja heidän tekemää ankaraa työtä. Hän tutustui myös Suomen sodan (1808-1809) veteraaneihin ja kirjoitti muistiin heidän tarinoitaan. Näistä kertomuksistaan syntyi Vänrikki Stoolin tarinat: Maamme-laulu, Lotta Svärd ja Sven Tuuva.

Elias Lönnrot
Elias Lönnrot (1802-1884) oli aktiivinen Lauantaiseuran jäsen. Hän oli jo opiskeluaikoina kiinnostunut kansanrunojen keräämisestä. Hän työskenteli lääkärinä Kajaanissa, mutta jatkoi silti harrastustaan ja kiersi runojenkeruumatkoillaan Kajaanin seuduilla ja Karjalassa. Keräämistään runoista Lönnrot kokosi kirjan, Kalevalan, josta tuli suomalaisten kansalliseepos. Kalevala ilmeatyi ensimmäisen kerran v. 1835.

Aleksis Kivi
Aleksis Kivi (1834-1872) kirjoitti ensimmäisen suomen kielellä kierjoitetun romaanin, Seitsemän veljestä. Ilmestyessään v. 1870 kirja sai osakseen voimakasta arvostelua ja sen myynti lopetettiin kolmeksi vuodeksi. Romaania alettiin arvostaa vasta Kiven kuoleman jälkeen.

Minna Canth
Minna Canth (1844-1897) oli ensimmäinen suomenkielinen naiskirjailija ja sanomalehtinainen. Hänen yksi tunnetuimmista näytelmistään on Työmiehen vaimo, jossa hän käsitteli realistisesti naisten huonoa asemaa.
Lisäksi hän oli kiinnoatunut suomen kielen asemasta, raittiuskysymyksestä ja ihmisoikeuksista.

Muita suomalaisuuden puolestapuhujia olivat J.V. Snellman ja Sakari Topelius.