Kun Venäjä lähti mukaan ensimmäiseen maailmansotaan kesällä 1914, myös Suomi julistettiin sotatilaan. Suomeen lähetettiin Venäjältä lisää sotaväkeä, koska saksalaisten pelättiin hyökkäävän Suomen kautta Pietariin. Koska Venäjä kärsi jatkuvia tappiota, heräsi suomalaisissa toive itsenäisestä Suomesta. Ajateltiin, että Venäjän heikko armeija ei pystyisi enää pitämään Suomea hallussaan. Saksalaiset lupasivat auttaa suomalaisia ja Suomesta lähti miehiä Saksaan sotakoulutukseen. 
Vuonna 1917 Nikolai 2 menetti valtansa Venäjän vallankumouksessa. Suomalaiset olivat tästä iloisia, koska Venäjän väliaikainen hallitus kumosi kaikki laittomat nääräykset. Suomen eduskunta julistautui Suomen ylimmän vallan haltijaksi heinäkuussa 1917.
Venäjällä nousivat valtaan Leninin johtamat bolsvikit. Eduskunta pelkäsi, että sosiaalinen vallankumous leviää Venäjältä Suomeen , ja he alkoivat kiirehtiä täydellistä itsenäisyyttä Suomelle.
Lokakuun vaalien jälkeen muodostettiin Svinhufvudin johdolla porvarillinen senaatti, joka sai tehtäväkseen valmistella Suomen julistautumista itsenäiseksi. Senaatin laatima itsenäisyysjulistus tuli eduskunnan käsiteltäväksi 6. joulukuuta ja se hyväksyttiin äänin 100-88. Hallitus päätti korostaa tätä päivää vuoden 1919 lopulla, jolloin se määräsi, että tätä päivää on vietettävä itsenäisyyspäivänä.