Kaikki elävät olennot ovat eliöitä, vaikka ne ulkonäkönsä ja kokonsa puolesta saattavat paljonkin poiketa toisistaan. 
Elollinen ja eloton eroavat toisistaan monin eri tavoin. Elollisen tunnusmerkkejä ovat mm. reagointikyky, solurakenne, aineenvaihdunta, kasvu, lisääntyminen ja perinnöllisyys sekä kuolema. 

Eliöt reagoivat ulkopuolelta tuleviin ärsytyksiin, kuten valoon, lämpöön, ääniin ja kosketukseen. Yleensä kasvit reagoivat eläimiä hitaammin. 
Kaikki eliöt muodostavat suunnilleen samankokoisia ja perusrakenteeltaan samanlaisista soluista. Solut ovat mikroskooppisen pieniä, itsenäisesti toimivia yksisoluisia tai monisoluisia. 
Kaikki eliöt ottavat ympäristöstään elintoimintoihin tarvitsemiaan aineita esim. juurillaan tai ulkopintansa sekä ruuansulatuselimistönsä kautta. 
Ottamiaan aineita ne yhdistelevät soluissaan uudelleen toisiksi aineiksi. Ylimääräiset, tarpeettomat haitalliset aineet poistuvat jätteinä. Kaikki elimistössä tapahtuvat kemialliset reaktiot ovat aineenvaihduntaa.

Monisoluiset eliöt kasvavat, koska niiden solut jakaantuvat ja solujen määrä lisääntyy. Eri eliöt ja eri-ikäiset yksilöt kasvavat eri nopeudella. Kasvun tavoin lisääntyminen perustuu solujen jakaantumiseen. Lisääntumiseen liittyy läheisesti myös perinnöllisyys (=kyky tuottaa itsensä kaltaisia jälkeläisiä).
Monisoluisista eliöistä tunnetaan lukuisia erilaisia tapoja lisääntyä. Jälkeläisten määrä saattaa vaihdella yhdestä miljoonaan. Kaikki elävät olennot kuolevat joskus. Eri lajien ja eliöryhmien elämänkaaret ovat eri pituisia. Eliö kasvaa, lisääntyy ja kuolee elettyään oman elämänkaarensa mittaisen elämän. 

Kallisarvoinen vesi

Kaikki eliöt tarvitsevat vettä. Ilman juotavaa monet eläimet menehtyvät janoon jo muutamassa päivässä. 
Kasvien vedenpuute näkyy siinä, että niiden lehdet alkaa kuivua. Vedellä on eliöiden kannalta useita tehtäviä, itseasiassa kaikki elintoiminnot vaativat toimiakseen vettä. 

Elämän tärkeät rakennusaineet

Kaikki eläimet ja ihmiset käyttävät rakennusaineinaan ja energianlähteinään hiilihydraatteja, valkuaisaineita ja rasvoja. Nämä ravintoaineet ovat eloperäisiä eli orgaanisia yhdisteitä.

Valoa ja pimeyttä

Auringonvalo on elämän tärkein elämänlähde ja miltein kaikki maapallon elämä toimii suoraan tai välillisesti sen varassa. Osa eläimistä on aktiivisia päivällä, toiset yöllä.

Elämälle sopiva lämpötila

Suurin osa maailman tunnetuista eliöistä viihtyy parhaiten 0-20 C:n lämpötilassa. Kun ympäriston lämpötila laskee, eliöiden elintoiminnot alkavat hidastua. Tämä johtuu siitä, että elintoiminnot perustuvat kemiallisiin reaktioihin, jotka toimivat nopeammin lämpimässä. 
Eliöiden lepomuodot (siemenet) voivat säilyä elossa useita vuosikymmeniä. Jos lämpötila kohoaa liian korkeaksi, kasvien ja eläinten solut kärsivät. Vaihtolämpöiset (=lämpötila sama kuin ympäristössä) vaipuvat kylmänhorrokseen (lepovaihe). Ruumiinlämpö laskee lähelle nollaa, mutta eliö ei kuitenkaan jäädy, esim. hyönteiset.

Tasalämpöiset linnut ja nisäkkäät pystyvät pitämään lämpönsä tasaisena aktivoimalla lihaksiaan ja verenkiertoaan. Eräät nisäkkäät viettävät talvella lepovaihetta, koska eivät löydä riittävästi ravintoa, esim. siilin talvihorros ja karhun talviuni.