Eliökunnan kehityshistorian aikana jotkin eliöryhmät ovat vuorollaan olleet hyvin yleisiä ja laajalle levinneitä. Puhutaan esim. kalojen, liskojen ja nisäkkäiden valtakausista.

Historian aikana joidenkin eliölajien määrät ovat aika ajoin äkkiä romahtaneet tai ne ovat jopa kuolleet sukupuuttoon. Suuria sukupuuttoaaltoja on arvioitu olevan kaikkiaan viisi. Sukupuuttoon kuolemiset ovat aiheutuneet mm. jääkausista, tulivuorenpurkauksista johtuneesta ilmaston lämpenemisestä sekä maahan törmänneistä meteoriiteista tai asteroideista.

Viimeisen sadan vuoden aikana suurin osa eliöiden tuhoutumisesta on aiheutunut ihmisen toiminnasta. Alkuaikoina sukupuuttoon metsästäminen, myöhemmin metsien kaadot, asutuksen leviäminen ja teollisuus ovat pienentäneet kymmenientuhansien eläin- ja kasvilajien elinpiiriä.