LUMA-2020
Projektin esittely/Prošeakta ovdánbuktin
Arktiset eläimet/Árktalaš eallit
Kiitos Anna-Maija Partanen.
Lapin virtuaaliset StarT-aluefestarit 11.-15.5.2020
Työpajat
Tapahtuman nettisivuille tulee linkit virtuaalisiin työpajoihin, joita lapset voivat
tehdä kotona ja päiväkodissa. Työpajat löydät täältä: Lapin-virtuaaliset-Start-festarit
Kaikkien koulujen projektit on nähtävillä sivustolla, voit myös äänestää projekteja.
Osallistuminen (kouluryhmät)
Projekteista pidetään päiväkirjaa. Työn tulokset voi esittää kuvin tai lyhyellä
videolla. Tiimien videot ovat nähtävissä viikon ajan virtuaalisten festareiden
kotisivuilla. Projektien live-esitykset korvataan tänä vuonna tuomariston ryhmille esittämillä kysymyksillä.
Teemat
StarT:iin osallistutaan vapaamuotoisella projektityöllä, jonka lapset ja nuoret toteuttavat jostakin seuraavista teemoista:
1. Kestävä kehitys
2. Matematiikka ympärillämme
3. Teknologia ympärillämme
4. Minun LUMAni (vapaavalintainen teema, joka linkittyy kuitenkin LUMAaineisiin)
Projekteja voi ilmoitta mukaan 24.4.2020 asti.
Lisätietoja:
Pekka Muotka, koordinaattori 044 474 4341, pekka.muotka@ulapland.fi
Anna-Maija Partanen, johtaja 040 484 4279, anna-maija.partanen@ulapland.fi
LUMA-keskus Lappi, Lapin yliopisto
LUMA 2020 -hanke
LUMA2020 on Opetus-ja kulttuuriministeriön rahoittama ja LUMA-keskus Suomen (11 korkeakoulun verkoston) toteuttama LUMA-aineiden opetuksen ja oppimisen kehittämisen ohjelma, joka toteutetaan vuosina 2019-2020 yhteistyössä päiväkotien, koulujen, elinkeinoelämän ja eri organisaatioiden kanssa.
Hankkeen teemoja ovat kestävä kehitys, teknologia ympärillämme, matematiikka ympärillämme ja minun LUMAni.
Yhteisöllisen toiminnan päätavoitteena on tukea lasten ja nuorten innostusta ja opiskelumotivaatiota matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologiaa kohtaan sekä kehittää näiden aineiden opetuksen ja oppimisen laatua aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.
- Oman oppimisyhteisön opetuksen ja oppimisen kehittäminen uusimpaan tutkimustietoon ja suomalaisiin innovaatioihin pohjautuen yhteisöllisesti korkeakoulujen ja työelämän kanssa
- Uusia toimintatapoja, malleja ja materiaaleja sekä uudenlaista yhteisöllistä täsmäkoulutusta uusien opetussuunnitelmien tueksi
- Uusia tapoja, miten koko oppimisyhteisönne voi toimia yli oppiainerajojen ja yhteisöllisesti koulun ulkopuolisten kumppanien kanssa
- Verkostoituminen alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Vertaistukea ja kuukausittaisia tapaamisia muiden oppilaitosten ja asiantuntijoiden kanssa
- Profiloituminen LUMA-kehittämisoppilaitokseksi
- Kutsun osallistua ja jakaa ideoita Valtakunnallisilla LUMA-päivillä 2020 ja pääsyn alueellisille StarT-festareille
- Näkyvyyttä osana kehittämisyhteisöjen verkostoa mm. viestinnässä.
LUMA 2020 -hanke Peltovuoman koulussa/Bealdovuomi skuvllas
Hanke päättyi toukokuussa 2020
Palkinnoksi luokkamme sai EasiScope usb-mikroskoopin, saamenkielistä kirjallisuutta sekä lennokkikirjan.
Usb-mikroskooppi on todella mielenkiintoinen laite juuri pienimpien oppilaiden kanssa käytettäväksi.
Voit lukea lisätietoa EasiScopesta vaikka täältä: https://www.lekolar.fi/
Árktalaš eallit –diehtogirji. Arktiset eläimet –tietokirja. vkosta 3 vkoon 16
Oppilailla ajatus oman tietokirjan tekemisestä oli todella innostavaa. He lähtivät projektiin mukaan helposti. Yhteistyö kirjastoauton kanssa oli äärimmäisen tärkeää, en muutoin millään olisi saanut haettua niin paljon kirjallisuutta kuin he meille toivat. Osan käyttämistäni kirjoista olen listannut Arktisen eläimet tietokirja -tuntikoosteen alle, listaa voin myöhemmin vielä päivittää.
Päätimme sitoa kirjat itse paperista, jolloin jokainen oppilas sai juuri sen värisen kirjan kun itse halusi. Kaikki oppilaani 0.-2.luokilla pystyivät työstämään tietokirjojaansa itsenäisesti, kirjoitusapua he toki tarvitsivat, mutta meillä oli tähän varattu tarpeeksi aikaa. 3-5 oppituntia viikossa.
Kuvissa näkyvä suuri jääkarhu oppilaan vieressä oli osa hieman laajennettua jääkarhu tutkimusta tietokirjaa varten. Piirsimme paperille oikean kokoisen jääkarhun, visualisoidaksemme kuinka suuresta eläimestä todella on kyse. Yle Areenasta satuin myös löytämään dokumentin jääkarhun vuodesta, jonka katsoimme samalla viikolla kun jääkarhua tietokirjoihimme työstimme.
-Hellin
Árktalaš guovllu kárta oahpisin. Arktisen alueen kartta tutuksi. vkolla 7.
Keskustelu kartan ympärillä rönsyili moneen suuntaan, mutta sehän ei mitään haittaa. On tärkeää ja opetussuunnitelman tavoitteidenkin täyttävää antaa oppilaiden jakaa tietojaan ja keskustella, kyseenalaistaa toistensa sanomisia.
Karttaa, lippuja ja maiden nimikankaita voi minulta lainata :)
-Hellin
Jäätutkimus... vkolla 6.
Jäätutkimus oli mukava järjestää. Oppilaiden mielestä oli äärimmäisen mielenkiintoista seurata mitä jääpaloille tapahtuu, mikä sulaa nopeimmin ja kuinka paljon vettä jääpalasta muodostuu.
Jäätikön tutkiminen olikin jännittävää. Suolan tiputtaminen jäätikön keskelle aiheutti hämmenystä ja oli erittäin mielenkiintoista.
Tutkimuslomake ei ollut aivan onnistunut, mutta kaikki tarvittavat elementit siitä kuitenkin löytyi. En ole kovin lahjakas piirtämään, mutta oppilaani onneksi osaavat jo lukea kuviani, joten tutkimuslomakkeen läpi lukeminen sujui hyvin.
-Hellin
Opettaja valmistelee...
Asia mitä en ole vielä ratkaissut, on peli, jonka haluaisin kartalle tehdä. Peliä pelattaisiin bee-bot-robotilla, siihen tulisi liittyä jotenkin roskien kerääminen, mutta miten se toteutan jää vielä mietintä myssyyn. Jos sinulla olisi joku hyvä vinkki, otan sen mielelläni vastaan? :)
-Hellin
TUNTIKOOSTEET
Kierrättäminen/doabbariid sirren ja lajittelubingo bee-bot-robotilla
Kierrättäminen
Kuvaus:
Kierrätyspisteen suunnittelu ja valmistus yhdessä oppilaiden kanssa. Bee-bot-robotin käytön harjoittelu ja opitun asian kertaaminen.
Oppimistavoitteet:
Äidinkieli, pohjoissaame. Tavoitteet; T1, T13. Sisältöalueet; S1, S5. Laaja-alainen osaaminen; L1.
Ympäristöoppi. Tavoitteet; T3, T7, T9, T10, T12, T15. Sisältöalueet; S6. Laaja-alainen osaaminen; L1, L3, L7.
Matematiikka. Tavoitteet; T1, T4, T12. Sisältöalueet; S1. Laaja-alainen osaaminen; L1, L5.
Kuvataide. Tavoitteet; T4, T5. T11. Sisältöalueet; S1, S2. Laaja-alainen osaaminen; L1.
Tarvikkeet:
Paikan, jonne kierrätyspiste valmistetaan. Astioita roskien säilyttämiseen. Oppilaiden tason mukaan joko valmiit sanat eri kierrätysastioille, tai paperia, joille sanat kirjoitetaan. Paperia ja kyniä (käytimme vahaliituja) kierrätysmerkkien valmistamiseen.
Tarkempi kuvaus: Kierrätyspisteen suunnittelu ja valmistus. Kuntamme on sitoutunut hiilineutraaliin ohjelmaan, jonka myötä kaikissa kunnan toimipisteissä ollaan kehotettu kierrättämisen lisäämiseen. Oppilaiden kanssa perehdyimme ensin kunnassamme sijaitseviin kierrätyspisteisiin eli mitä voimme kierrättää ja missä. Polttokelpoinen, paperi, metalli ja lasi -kierrätysastiat löytyvät koulumme pihasta, muovi ja kartonki –kierrätysastiat löytyvät Hetasta ja paristot voimme toimittaa kirjastoautoon. Näitä kierrätysastioita aloimme sitten tutkimaan tarkemmin, eli mitä mihinkin laitetaan, valmiiden lajittelukorttien avulla sijoitimme roskia oikeisiin astioihin, sekä pelasimme myös bee-bot-roboteilla lajittelubingoa. Kokosimme konkreettisen kierrätyspisteen, jonne oppilaat piirsivät kullekin roskalle oman merkkinsä, polttokelpoisia roskakoreja sijoitimme joka luokkaan. Keskustelimme oppilaiden kanssa myös kierrättämisen merkityksellisyydestä ympäristömme ja maapallomme hyväksi, tämä keskustelu johti arktisen alueen herkkyyteen, arktisiin eläimiin ja ilmaston lämpenemiseen.
Lajittelubingo bee-bot-roboteilla
Tarvikkeet:
Bee-bot-robotti. Läpinäkyvä taskullinen bee-bot alusta. Roskien kuvia.
Lattialle teipataan tai valmiiseen läpinäkyvään bee-bot-alustaan asetetaan erilaisia kuvia roskista, samat kuvat ovat lattialla pinossa väärinpäin. Oppilailla on bingoalusta, joihin taas on kirjoitettu satunnaisessa järjestyksessä eri kierrätysastioiden nimiä (oppilaiden taitojen mukaan tämän voi tehdä joko opettaja valmiiksi tai kirjoittaa yhdessä oppilaiden kanssa). Oppilaat vuorollaan nostavat kortin pinosta ja koodaavat bee-botin kulkemaan lattialla kyseisen roskan luokse, jos oppilas pääsee oikean roskan luokse, eli oikeaan ruutuun, saa hän bingoalustastaan merkitä kierrätysastian, johon kyseinen roska kuuluu. Nostettu kortti asetetaan pinon alimmaiseksi. Peliä jatketaan esimerkiksi niin kauan, että jokainen oppilas on saanut bingon.
Arktiset eläimet/Árktalaš eallit ja Pohjoisnapa-leikki.
Arktiset eläimet/Árktalaš eallit:
Kuvaus: Netistä löytyvien kuvien sekä värityskuvien kautta tutustutaan erilaisiin arktisiin eläimiin. Leikimme ”Pohjoisnapa”-leikkiä pihalla.
Oppimistavoitteet: Äidinkieli, pohjoissaame. Tavoitteet; T1, T2, T8, T12, T13. Sisältöalueet; S4, S5. Laaja-alainen osaaminen; L1, L2.
Ympäristöoppi. Tavoitteet; T1, T2, T5, T7, T10. Laaja-alainen osaaminen; L1.
Kuvataide. Tavoitteet; T4, T5.
Liikunta. Tavoitteet; T1, T3, T6, T7, T8, T9, T10. Sisältöalueet; S1, S2, S3. Laaja-alainen osaaminen; L1, L7.
Tarvikkeet: Tietokone, jossa videotykki ja valkokangas sekä tulostus mahdollisuus. Eläinten värityskuvat. Tussit tai muut värikynät. Kartonkia. Iso leikkialue, joka piha tai liikuntahalli.
Tarkempi kuvaus: Tutustuimme netin kautta erilaisiin arktisen alueen eläimiin, olin valinnut eläimiä niiden mielenkiinnostavuuden ja osittain myös harvinaisuuden myötä. Eläimet joihin tutustuimme; maitovalas (buovjja), sarvivalas(čoarvefális), norppa/hylje (njuorju), naali (njálla), riekko (rievssat), jääkarhu (jiekŋaguovža), poro (boazu), kiljuhanhi (giljobaš) ja sopuli(goddesáhpán). Luimme tietoa netistä eläimistä, katselimme kuvia ja samalla keskustelimme eläimistä. Oppilaiden mielestä oli todella mielenkiintoista katsella kuvia ja kuunnella tietoja eläimistä sekä kertoa omia muisteluksiaan eläimistä. Oppilaat pääsivät myös värittämään eläinten kuvia, jotka kokosimme isoon tauluun, tauluun kirjoitimme tietokoneella myös eläinten suomen- ja saamenkieliset nimet. Kehittelin eläimiin liittyvän leikin ”Pohjoisnapa”.
Pohjoisnapa -leikki:
”Arktinen alue” eli iso rinki/leikkialue (voidaan merkitä lumeen/hiekkaan piirtämällä tai pienillä kartioilla), jonka sisälle leikkijät sijoittuvat. Keskellä pohjoisnapa, jossa seisoo yksi leikkijä. Ringin/leikkialueen reunoilla seisovat päättävät itsekseen jonkin arktisen eläimen, jota esittävät. Pohjoisnapa huutaa ”tulkaa eläimet pohjoisnavalle”, johon toiset vastaavat kysymällä, ”ketkä meistä”, jolloin pohjoisnapa vastaa huutamalla jonkun arktisen eläimen, tämän eläimen valinneet leikkijät tulevat pohjoisnavalle matkien ja/tai äännellen eläintä. Kierros päättyy kun kaikki arktiset eläimet on saatu pohjoisnavalle ja voidaan valita uusi pohjoisnapa. Peliä voi kehittää (vanhempien oppilaiden kanssa) myös piirtämällä arktisen alueen kartan liikuntahallin lattiaan tai pihalle hiekkaan/lumeen, pelaajien tulee sitten osata sijoittaa eläin oikeaan paikkaa eli luontaiseen elinympäristöönsä kartalla.
Eläimen mallinnus puusta/Muorraduodji
Eläimen mallinnus puusta/Muorraduodji.
Kuvaus: Oppilaat valmistavat puisen eläimen puukäsitöissä.
Oppimistavoitteet: Tavoitteet; T1, T2, T4, T5. Sisältöalueet; S1, S2, S3, S4, S5, S6. Laaja-alainen osaaminen; L1, L3, L5.
Tarvikkeet: Tulostettu kuva eläimestä sapluunaksi. Eri vahvuisia lautoja ja lankkuja. Kyniä, sahat, taltat, suorakulmat, viivaimet, puukot, hiomapapereita. Akryylimaaleja.
Tarkempi kuvaus: Valitaan yhdessä oppilaan kanssa eläin ja tulostetaan paperille kuva eläimestä, eli sapluuna. Sapluuna piirretään valitulle puulle. Puuta ruvetaan työstämään sahaamalla, sahataan pikku hiljaa paloja pois, jotta päästään lähelle haluttua muotoa. Talttaakin päästään käyttämään kun lovetaan sahattuja paloja irti. Puukolla pyöristetään reunoja ja isompia karkeuksia pois. Hiotaan, ettei tikkuja tartu käsiin. Puueläin pohjamaalataan akryylimaalilla, koska käytössämme on raakalautaa. Puueläin maalataan halutun väriseksi.
Jäätutkimus
Jäätutkimus
Kuvaus: Tutustutaan veteen ja sen eri olomuotoihin. Valmistetaan jäätä. Tutkitaan jäätä eri olosuhteissa.
Oppimistavoitteet: Tavoitteet; T1, T2, T5, T6, T8, T12, T15. Sisältöalueet; S2, S4, S5, S6. Laaja-alainen osaaminen; L1, L4, L7.
Tarvikkeet: Tutkimuslomake. Astioita. Jääpalapusseja. Pakastamisen kestävä iso astia. Tietokone, jossa videotykki. Pöytälamppu. Lunta. Kylpyamme tai suuri vesiastia.
Tarkempi kuvaus: 1.oppitunti: Ensin mietitään yhdessä millaista vesi on, mistä vesi muodostuu. Vesimolekyyli nesteessä, höyryssä ja kiinteässä muodossa on jännittävää nähdä konkreettisilla paloilla. Myös keskustelu kaiken olemassa olevan olomuodosta on mielenkiintoista eli aineen muodostuminen atomeista, pienistä näkymättömistä osista. Erilaisten aineiden tutkiminen mikroskoopilla on jännittävää ja mielenkiintoista. Keskustelun jälkeen katsotaan AgoraCenterin opetusvideot veden olomuodoista: https://www.youtube.com/watch?v=4VYvgio4EgA&list=UUVTiEV9w6PheCug_Te04zMg&index=20
Jäädytetään jääpaloja ja suurempi astiallinen ”jäätiköksi”. Laitettaessa vettä jäätymään voidaan keskustella ja arvioida veden muutoksesta jäätyessä, tilavuus, ulkomuoto, miltä tuntuu.
2.oppitunti: Jäätutkimus. Tutkimuslomakkeen läpi käyminen. Lähtötilanteen arvioiminen. Valmistellaan jäätutkimus tutkimuslomakkeen mukaan. Haetaan neljä astiaa, ensimmäiseen astiaan tulee pelkkä jääpala. Toiseen astiaan tulee jääpala, jonka yllä on hehkulamppu. Kolmanteen astiaan tulee kasa lunta, jonka päällä on jääpala. Neljänteen astiaan tulee paljon jääpaloja. Yhdessä pohditaan mikä jääpaloista sulaa nopeimmin ja mikä hitaammin, merkitään tutkimuslomakkeeseen. Mitkä asiat vaikuttavat jääpalojen sulamiseen. Pohditaan lampun symbolista merkitystä, eli mitä hehkulamppu kuvastaa tutkimuksessa.
3. oppitunti: Jäätutkimus jatkuu. Seuraavaksi haemme suuren jäädyttämämme ”jäätikkö” jääpalan. Lasketaan kylpyammeeseen hanakylmää vettä. Asetetaan jäätikön veteen ja katsotaan mitä jäätikölle tapahtuu. Kelluuko se vai uppoaako? Miksi kelluu? Kuinka suuri osa on veden alla ja kuinka suuri osa veden pinnan päällä? Miksi jäätiköt sulavat? Oppilaat pohtivat kysymyksiä. Keskustelua voi ohjata, jos haluaa autotielle, miten suuria teitä hoidetaan talvisin, eli estetään jään muodostumista tienpintaan? Opettaja hakee kourallisen karkeaa suolaa ja tiputtaa sen jäätikön keskelle. Melkein välittömästi voidaan nähdä mitä tapahtuu. Oppitunnin lopuksi tarkastellaan jäätutkimuksen ensimmäistä osaa, mitä jääpaloille on tapahtunut. Havainnot kirjataan tutkimuslomakkeelle.
Liitteet:
Árktalaš guovllu kárta. Arktisen alueen kartta.
Kuvaus: Tutustutaan arktiseen alueeseen maantieteellisenä alueena. Tutustutaan arktisen alueen maiden nimiin ja sijaintiin kartalla. Tutustutaan maiden lippuihin. Tutustutaan alueen eläimiin (osa suurempaa projektiopetusta). 3.oppituntia.
Oppimistavoitteet: Ympäristöopin tavoitteet: T1, T2, T5, T10, T13. Sisältöalueet: S1, S2, S6. Laaja-alainen osaaminen: L1, L2, L4 L7. Äidinkielen tavoitteet: T1, T2, T3, T8, T13, T14. Sisältöalueet: S1, S5. Laaja-alainen osaaminen: L1, L2, L4, L7.
Tarvikkeet: Arktisen alueen kartta. Maiden nimet kirjoitettuna esim. kankaalle tai paperille (sellaisen, jotka voi kiinnittää karttaan). Maiden liput esim. kankaasta tai paperiset (paperiset voi laminoida). Karttapallo. Kuvia alueen eläimistä.
Tarkempi kuvaus: Arktisen alueen kartan läpikäymisen voi aloittaa tutkimalla karttapalloa, eli sijoittamalla arktisen alueen ensin maapallollemme. Etsiä karttapallosta pohjoisnavan ja napapiirin. Tämän jälkeen voi katsoa arktisen alueen karttaa ja etsiä pohjoisnavan ja napapiirin sieltä. Kartasta voi etsiä eri maiden rajoja ja muitakin erilaisia merkkejä mm. jäätikkö. Kartasta oppilaat varmasti löytävät Suomen. Kartan tutkiskelun jälkeen voi ottaa työn alle maiden nimet ja liput. Nimiin ja lippuihin voivat oppilaat tutustua itsenäisesti ja yhdistää tuntemansa maiden nimet ja liput. Kun kaikille maille on löytynyt oikea lippu, aletaan maita etsimään kartalta. Keskustelua eri maista ja siitä, mistä oppilaat tunnistavat minkäkin maan ja sen lipun, kannattaa tukea ja antaa oppilaiden kertoilla tarinoitaan, vertaisoppiminen.
Kartta, nimineen ja lippuineen, kannattaa jättää luokkaan näkösälle pidemmäksi aikaa.Árktalaš eallit –diehtogirji. Arktiset eläimet –tietokirja.
Kuvaus: Viikoittain oppilaat työstävät omaa tietokirjaansa arktisen alueen eläimistä.
Oppimistavoitteet: Äidinkielen tavoitteet: T1, T5, T6, T7, T8, T9, T12, T13, T14. Sisältöalueet: S1, S2, S3, S4, S5. Laaja-alainen osaaminen: L1, L4. Ympäristöopin tavoitteet: T2, T7, T9, T10. Sisältöalueet: S6. Laaja-alainen osaaminen: L1, L4. Kuvaamataidon tavoitteet: T4, T5. Sisältöalueet: S1. Laaja-alainen osaaminen: L1, L4.
Tarvikkeet: Jokaisella oppilaalla joko vihko (blanko yläosa, rivit alla A4) tai kirjan voi sitoa itse paperista. Tietokirjoja. Satu- ja tarinakirjoja eri eläimistä.
Tarkempi kuvas: Yhteistyö kirjaston/kirjastoauton kanssa suositeltavaa, ennen projektin aloittamista pyydetään kirjaston henkilökuntaa etsimään eläimiin liittyvää tieto- ja satukirjallisuutta. Valitaan eläimet, jotka tietokirjaan halutaan tehdä, minä olin valinnut: poro, kiljuhanhi, riekko, hylje, jääkarhu, sopuli, naali, sarvivalas, maitovalas. Viikoittain tietokirjaa työstetään äidinkielen, ympäristöopin ja kuvaamataidon tunneilla.
Äidinkielen tunneilla luetaan työstettävästä eläimestä tarina tai satu. Luetaan tietokirjoista tietoa eläimestä. Valmistellaan tietokirjaa, eli kansilehti (kirjan nimi, kirjoittaja), sisällysluettelo (sivun otsikko ja sivunumero järjestyksessä, kirjan ilmestymisvuosi, luokka-aste) ja sivunumerot.
Kuvaamataidon tunneilla piirretään omaan kirjaan kuva eläimestä, mallikuvan voi etsiä luokassa olevista kirjoista ja kirjoitetaan otsikoksi eläimen nimi.
Ympäristöopin tunneilla kirjoitetaan tietokirjaan tietoteksti työstettävästä eläimestä. Tietotekstin sisältö hieman vaihtelee eläimestä riippuen, sekä oppilaiden kirjoitustaidoista riippuen, mutta ainakin seuraavia tietoja voi kirjaan kirjoittaa soveltaen; paino, pituus, korkeus, ravinto, pennut, elinympäristö.
Tarinoita, satuja, kuvakirjoja
Sámegillii
Rievssatgárdun; Juuso, Jane jna. (2002)
Rievssatgoahti; Hoŋkoŋ dohkká; Ulla Pirttijärvi (2003)
Eadni duđđu, gá, gá, gá –lávlla.
Lavllat ja luođit, Čuotnjá.
Davvi mearaid ja čázádagaid guolit ja njiččehasat; Gaup Nils Ole (2010)
Oahpásmuva njálain; Eide Nina E. jná. (2013)
Suomeksi
Valas, valas! Maailman viehättävin valaskirja; Raitanen Maia (2013)
Valtavat valaat; van Rheenen Barbara (2012)
Kylmien napaseutujen eläimiä; Gunzi Christiane, suom. Ali-Raatikainen Anne (2002)
Pikku karhu pelastaa valaat; de Beer Hans, suom. Vaijärvi Kari (2013)
Pikku jääkarhu etelänavalla; Altenburger Hermann, suom.Pitkäniemi Jenni (1998)
Siiri sopulin syksy; Willamo Heikki (1998)
Napaseutujen elämää; Stonehouse Barnard suom. Seppänen Tuija (2012)
Muilla kielillä
Fjellreven; Blom Kirsti jne. (2003)
The polar bear son, an Inuit tale; Dabcovich Lydia (1997)