Äidinkieli ja tieto- ja viestintätekniikka
Äidinkieli (Suomen kieli) ja tieto- ja viestintätekniikka opetussuunnitelman perusteissa
Käsittelen seuraavassa tieto- ja viestintäteknologian (tvt) näkymistä äidinkielen opetuksessa, koska uuden 2016 opetussuunnitelman perusteiden mukaan se näkyy äidinkielen opetuksen sisällöissä ja tvt:n käyttö on ajankohtainen ja tärkeä osa tulevaisuuden opetusta.
Suomen kielen opetuksessa tarkastellaan eri mediakulttuurin ilmiöitä ja keskustellaan median näkymisestä oppilaiden arjessa. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lisäämään kirjallisuuden tuntemustaan myös mediatekstien osalta sekä harjoitella erilaisten tekstien kuten mediatekstien sujuvaa lukemista. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 173, 175–176.) Kokemukseni mukaan erilaisten mediatekstien lukeminen kiinnostaa oppilaita. Toki lasten innostamiseen vaikuttaa paljon se, kuinka opettaja asia esittelee ja herättelee lasten kiinnostusta aiheeseen. Olen lukenut oppilaiden kanssa muun muassa sanomalehtiä. Sanomalehtien lukeminen liittyi sanomalehti-teemaviikkoon, jolloin tilasimme oppilaille Aamulehtiä luettavaksi. Oppilaat olivat erittäin kiinnostuneita tutkimaan Aamulehtiä ja luimme lehdistä oppilaita kiinnostavia aiheita. Kun lähdetään liikkeelle oppilaita kiinnostavsta aiheesta, oppilaat motivoituvat tutkimaan ja lukemaan ja näin huomaamatta harjoittelemme erilaisten tekstien lukemista.
Monilukutaidon opetus näkyy siinä, että harjoitellaan muun muassa sanallisten, kuvallisten ja auditiivisten tuotosten tulkintataitoja, tuottamista ja arvioimista. Mediakriittiset taidot näkyvät keskeisesti joka oppiaineessa esimerkiksi keskustellaan visuaalisten vaikuttamiskeinojen tavoista sekä pohditaan kuvitteellisen ja todellisen maailman suhdetta (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 169.) Mielestäni mediataitojen ja kriittisen suhtautumisen harjoitteleminen on erittäin tärkeää tänä päivänä, koska media on lasten arkipäivää ja mediaa tulvii joka puolelta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan oppilaita opetetaan näkemään, että teksteillä on erilaisia tavoitteita ja että tavoitteet vaikuttavat siihen, millaisia keinoja teksteissä käytetään. Monilukutaitoa opetetaan tarkastelemalla erilaisia tekstejä tekijän, katsojan sekä käyttöyhteyksien ja -tilanteiden näkökulmista. Oppilaita kannustetaan erilaisille tiedon lähteille esim. suullisten, audiovisuaalisten, painettujen ja sähköisten lähteiden sekä haku- ja kirjastopalveluiden käyttöön. Lisäksi oppilaita ohjataan käyttämään mediavälineitä ja sujuvoittamaan näppäintaitojaan. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 107–108, 165, 172–175.) Mielestäni on tärkeää, että opettajana monipuolistan oppilaiden taitoja käyttää erilaisia viestintävälineitä. Useilla oppilailla on tänä päivänä käytössä älypuhelin ja kokemukseni mukaan oppilaat käyttävät älypuhelinta musiikin ja muiden viihteen käytössä. Mielestäni oppilaiden kanssa tulisi nimenomaan käsitellä sitä, mikä Internetissä on luotettavaa mediasisältöä ja mikä sisältö on mainostamista tai muuhun viihdekäyttöön tarkoitettua. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan mediakasvatuksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on opettaa oppilaille vastuullista mediankäyttöä. Oppilaille tulee opettaa, miten verkossa toimitaan eettisesti ja tekijänoikeuksia kunnioittaen ottamaan vastuuta viestinnästään (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 110, 169, 171–173). Oppilaat eivät välttämättä tule ajatelleeksi minkälaista tekstiä ja millaisia kuvia he jakavat sosiaalisessa mediassa, jolloin opettajan sekä vanhempien rooli mediakasvatuksessa on erittäin tärkeä.
Oma tvt-osaaminen ja aiheen opettamisen osaaminen
Vahvuuteni ottaa tvt huomioon äidinkielen opetuksessa on motivaationi opettaa oppilaille tietotekniikan opettamista. Tietoteknisten taitojopettaminen on erittäin tärkeä tulevaisuudessa tarvittava osaamisen taito sivistyksen ja laaja-alaisen osaamisen kannalta (Harju 2014, 40). Pidän tärkeänä oppilaiden osallistamista. Oppilaiden osallistamista ajatellen tvt:n opettaminen toimii siinä erittäin hyvin. Nykyaikana keskeisenä opetuksen tavoitteena pidetään juuri lasten osallisuuden ja aktiivisuuden tukemista. tätä kautta lapset oppivat liittämään opittuja asioita käytäntöön. (Harju 2014, 42 Norrena 2013, 22, 30–31 mukaan.) Olen samaa mieltä Ahosen (2015) kanssa siitä, että opettajien tieto- ja viestintäteknologian koulutusta tarvitaan ja jatkuvaa täydennyskoulutusta tvt-taitojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Kuitenkin on hyvä edetä pienin askelin digipedagogiikkaan ja yhdistää tvt-tä muuhun opetukseen. Toisaalta kaikkea ei tarvitse vielä opiskeluaikana osata ja tärkeää on vertaistuki eli osaa pyytää apua muilta opettajilta sekä rehtorilta mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin. Pyrin jatkuvasti kehittämään itseäni ja näitä asioita aion opiskella luokanopettajaksi opiskelemisen aikana ja viimeistään täydentää osaamistani kun menen alakouluun töihin. Tärkeintä on kokonaisvaltainen osaaminen ja tvt:n näkeminen työkaluna mahdollistamaan erilaisten työtapojen käytön opetuksessa. Tulevaisuudessa tarvitaan laaja-alaista osaamista, erilaisten integroivien työtapojen ohjaamista, projektimuotoista opetusta. (Harju 2014, 47.)
Lähteet
Ahonen. 22/2015 Opettajalehden artikkeli: Digiloikan askelmerkit opetuksessa.
Harju.V 2014. 36-49. Teoksessa Niemi,H. & Multisilta, J. Rajaton luokkahuone (toim,) PS-kustannus Bookwell Oy.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 http://www.oph.fi/ops2016/perusteluonnokset
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin