Ryhmätehtävä, tekijät: Holopainen, Ratia, Lahtinen, Saharinen, Pajunen, Koskinen

Runojen käyttö 1.-2. luokkalaisten kielenopetuksessa

Näitä runo- ja tunneharjoituksia voin käyttää äidinkielen opetuksessa ja kehittää viestiä oppilaille harjoitusten kautta luovaa tunteiden ilmaisua, monipuolista kielellä ja sanoilla leikkimistä.

Lastenrunot voidaan jakaa seuraavasti: 1. Saturuno (sisältää sadun juonen) 2. Tunnelmaruno (välittää tunnelmia ja mielialoja) 3. Realistinen runo (todenkaltaista kuvausta) 4. Nonsens-runo (merkityksettömiä sanoja, sanaleikkejä) 5. Lorut ja hokemat (äännestruktuuri hallitseva). (Sarmavuori 2001, 110. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden maailma).

Hyvät lastenrunot ovat yhteydessä lasten ajatteluun ja kieleen. Tämän yhteyden kautta runot luovat kielen kuvia, saavat mielikuvituksen liikkeelle ja kehittävät lasten ajattelua. Kouluikäisen lapsen mielikuvitusta on hyvä aktivoida ja myös vaalia, sillä lapsen ajattelu ja mielikuvitus on runoudelle herkempi kuin aikuisen. Lapsi luonnostaan elollistaa ympäristöä ja kuuntelee ympäristöä runoudelle rikkaalla korvalla.

Monet runot vetoavat tunteisiin. Lasten tunnetaitoja voidaan harjoittaa esimerkiksi tunnelmarunojen avulla. Runoja voidaan lukea yhdessä ja pohtia, minkälainen tunnelma runossa on. Esimerkiksi seuraavan runon avulla voitaisiin käsitellä yksinäisyyttä:

Tunteellinen siili Oi, sanoi siili, olen tunteellinen siili, olen hyvä, kiltti, hellä Ja kenelläpä, kellä on vastaansanomista? Se vain on surullista, että piikkikuoren alla siilin hellyys piili.

Oi, sanoi siili, olen surullinen siili, niin yksinäinen jotta! Ja se on aivan totta: se yksinänsä eli ja piikein piikitteli, ja piikkikuoren alla sitten itkeskeli.

Kirsi Kunnas / Tiitiäisen satupuu 1956

Siilirunoa käsiteltäessä voitaisiin miettiä miltä siilistä tuntuu? Mitä kertoisin siilille? Miten siiliä voitaisiin auttaa? Mikä ilahduttaisi siiliä?

Lapset voivat kirjoittaa runojen innoittamina tarinoita, vastauksia runoille ja jatkoa runoille. Runo voi myös innoittaa taiteilemaan ja runosta voidaan piirtää tai maalata kuva. Runoista voi tehdä myös näyttelyn luokan seinälle. Alaluokilla runoja tutkitaan leikinomaisesti ja kannustetaan lapsia kielellä leikkimiseen, itsensä ilmaisuun luovasti. Lapset jakavat omia kokemuksiaan ja elämyksiään runojen avulla. Oppilaiden arviointi on hyvä olla ohjaavaa ja kannustavaa, jotta lapsen mielenkiinto runouteen säilyy ja vahvistuu. Osalle 1.-2. luokkalaisille riimien keksiminen on haastavaa ja osa oppilaista voi kirjoittaa jo taitavasti runoja. Opettajan on siksi hyvä eriyttää opetusta runoudessakin ja antamassaan palautteessa oppilaille. Lapset saavat arvioinnin kautta tietoa kielitaitojensa vahvuuksista.

1.-2. luokkalaisten kanssa on hyvä lähteä riimirunoista liikkeelle. Riimien avulla lapsille jää paremmin mieleen runojen sanat sekä runon sisältö. Runojen tulee olla selkeitä kielellisesti ja sisältää mielellään lapsen kokemusmaailmaan liittyviä sanoja. Jos käytetään runoja, joissa lapsille vieraita sanoja, sanat on hyvä käydä lasten kanssa kunnolla läpi. Runot voidaan esimerkiksi kuvittaa lapsille isoilla kuvilla luokan seinälle, jolloin oudotkin sanat muistuvat paremmin mieleen.

Runoista voidaan tutkia 1.-2.luokan oppilaiden kanssa kirjaimia, niiden määrää ja riimipareja. Riimiparien kautta lasten on helppo keksiä itsekin runoja. Runojen kirjoittaminen harjaannuttaa myös lapsen kirjoittamisen taitoa ja oikeinkirjoittamista, kuten pilkkujen ja pisteiden käyttöä. Kovin abstraktit runot eivät sovi mielestämme vielä pienille oppilaille ainakaan itsekseen luettaviksi. Yhdessä keskustellen abstrakteja runojakin voidaan käsitellä ja yhdessä hassutella kielellä ja runoudella. Lasten on hyvä ymmärtää, että runoudessa ei välttämättä ole ns. "sääntöjä" vaan runouteen voidaan myös heittäytyä eri tavoin.

Ajatuksia runouden käyttämisestä:

Oppilaita kiinnostavat runot, joissa lap­sille tuttuja teemoja

Mahdollisuus valita itse­

Mielekästä tekemistä runojen/tekstien ym­pärille

Keksitään riimipareja, joiden ympärille muodostetaan lauseita

Tarjolla erilaisia vaihtoehtoja, jotka a­ktivoi ja kannustaa lukemaan

Tekstin lukeminen eri tavoin (yksin, par­in kanssa, ryhmässä, yhdessä, ope lukee,­ luetaan pehmolelulle, käsinuket lukevat­, oma lelu lukee…)

Luetaan eri tavoin (hauskasti, surullise­sti, nopeasti, hitaasti, seisaaltaan, ha­ssuissa asennoissa, keksitään runoon ryt­mi, soitetaan keholla, keksitään esityks­iä…)

Tutkitaan tekstiä, selitetään sanoja, mi­etitään merkityksiä

Aistitaan runojen tunnetiloja (surullinen, iloinen...)

Kirjoitetaan pieniä omia runoja vaikka k­uvien, lelujen, tavaroiden, tarinanopan ­avulla, kuvitetaan runoja, nauhoitetaan ­niitä, tehdään luokan oma runolehti

Pyydetään naapuriluokka kuuntelemaan run­oja, esitetään niitä vanhemmille kotona,­ esitetään luokassa parille, pienelle ry­hmälle…

Nyt on tullut hyvä hetki

Kohta alkaa runoretki

Vaellamme maahan uuteen

Sukellamme salaisuuteen

Ota mukaan kaveritkin

Mennään samaa tietä pitkin

Kissat koirat tempaa mukaan

Retkeltä ei pois jää kukaan